Lapsi nukkuu

Lapset oppivat päivä- ja yökuiviksi yksilöllisesti, usein 4 – 5 vuoden ikään mennessä. Yökastelusta puhutaan silloin, jos yli 5-vuotias lapsi pissaa säännöllisesti yöllä sänkyyn. Öisin kastelevat lapset saattavat olla päivisin täysin kuivia. Pojilla saattaa yökastelua esiintyä hiukan enemmän kuin tytöillä.

Mistä yökastelu johtuu?

Lapsen kyky pidättää ja pissata tahdonalaisesti on kasvuun ja kehitykseen liittyvä ominaisuus, johon lapset kypsyvät yksilöllisesti. Yökastelun taustalla ei yleensä ole lääketieteellistä syytä, vaan ongelma poistuu itsestään lapsen kasvaessa. Koulun aloittavista lapsista 10 – 15 % on yökastelijoita ja vielä 15-vuoden iässä muutama prosentti lapsista kastelee öisin ilman, että taustalla on mitään sairautta tai kehityksen poikkeavuutta.

Yökasteluun liittyy perinnöllinen taipumus – usein kastelijan jompikumpi vanhempi on myös ollut yökastelija. Jos molemmat vanhemmat ovat olleet yökastelijoita, on lapsikin yökastelija jopa 80 % todennäköisyydellä.
Virtsanerityksen säätely kypsyy osalla lapsista hitaammin, jolloin yöaikainen virtsamäärä voi olla tavanomaista suurempaa tai lapsi ei havahdu unesta vaikka hermosto välittää tietoa täydestä virtsarakosta. Ummetus altistaa yö- ja päiväkastelulle, sillä täysi suoli aiheuttaa painetta virtsarakkoon. Hermostollisiin sairauksiin tai vammoihin ja kehitysvammaisuuteen voi liittyä kastelua. Psyykkiset syyt ovat hyvin harvoin kastelun syy, mutta kastelu itsessään voi aiheuttaa henkistä kuormitusta.

Yökastelun kotihoito

Lapsen yökasteluun voi osin pyrkiä vaikuttamaan kotikonstein. Runsasta juomista kannattaa välttää pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Samoin suolaisia ruokia tulisi välttää, sillä ne keräävät elimistöön nestettä. Iltatee tai kolajuomat kannattaa myös jättää pois, sillä ne pissattavat. Myös lapsen vatsan toimintaa kannattaa tarkkailla, ja mahdollinen ummetus on hyvä hoitaa ennen yökastelun hoitoa.

Yökastelun hoito lääkärissä

Jos lapsi on yli 5-vuotias, ja kastelusta aiheutuu hänelle haittaa, voi yökastelusta tulla lääkärin juttusille. Yökastelun hoidossa ensisijainen hoito on hälytinhoito. Tällöin lapsen pikkupöksyihin tai lakanan alle laitetaan hälytin, joka reagoi kosteuteen ja hälyttää silloin, kun pissa tulee. Tällöin lapsi oppii ehdollistumisen kautta kuivaksi. Hälytinhoito sopii erityisesti niille lapsille, joilla yöllä tulevan pissan määrä ei ole kovin suuri.

Yökastelun hoitoon voidaan kokeilla myös Desmopressiini-lääkettä, jonka avulla voidaan vaikuttaa munuaisten veden eritykseen. Lääke toimii samalla tavalla kuin elimistön oma, aivolisäkkeen erittämä vedenpidätyshormoni. Jotta elimistöön ei kertyisi liikaa vettä lääkkeen vaikutuksesta, tulee juomista välttää 2 tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa, ja ottaa lääke juuri nukkumaan mennessä. Lääke sopii hyvin useimmille lapsille ja paras teho saadaan silloin, kun yöllinen virtsamäärä on suuri. Jos lääkkeellä ei saada haluttua vastetta noin kuukauden kuluessa, kannattaa hoito lopettaa ja kokeilla uudestaan hieman myöhemmin. Jos yöt pysyvät kuivina lääkkeen avulla, voi sitä käyttää myös vain silloin tällöin esimerkiksi leireillä tai yökylässä, jolloin lapsen ei tarvitse jännittää mahdollista yökastelua.

Jos lapsella on yökastelun lisäksi myös päiväkastelua, selvitetään sen syy ensin. Päiväkastelua aiheuttavat syyt vaikuttavat myös yöllä, joten hoito aloitetaan aina ensisijaisesti päiväkastelusta.

Voiko lapsen opettaa pois yökastelusta?

Lasta ei varsinaisesti voi opettaa yökuivaksi. Ei ole olemassa näyttöä esimerkiksi siitä, että vaippojen pois jättäminen auttaisi yökastelun loppumiseen. Vaipan käyttö voi enneminkin helpottaa lapsen ja vanhempien arkea – on mukavampi herätä kuivissa petivaatteissa ja pyykkiäkin tulee vähemmän. Lasta ei missään nimessä kannata syyllistää tai rangaista kastelusta. Kuivista öistä voi olla tyytyväinen, mutta sen ympärille ei kannata rakentaa pettymystä, jos sänky kastuu.

Asiantuntijana artikkelissa oli Mehiläisen lasten nefrologian erikoislääkäri Paula Seikku.

Lue lisää lasten kastelusta >>