Lasten toimintaterapia – onnistumisia tavoitteellisen leikin avulla

Mitä on lasten toimintaterapia?

Toimintaterapiasta voi olla apua, jos lapsella ilmenee haasteita ikätasoisessa keskittymisessä, hahmottamisessa sekä ryhmässä toimimisessa.

Myös esimerkiksi autismin kirjoilla olevat tai neurologisia sairauksia sairastavat lapset hyötyvät toimintaterapiasta osana kuntoutusta ja arjen taitojen omaksumista mahdollisimman omatoimisesti.

Lapselle voidaan suositella toimintaterapiaa näissä tilanteissa:

• Sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutus muiden lasten kanssa on hankalaa, esimerkiksi yhteiset leikit johtavat helposti konflikteihin.
• Levottomuus. Lapsi esimerkiksi liikkuu jatkuvasti, vaihtelee usein asentoaan eikä jaksa pysyä paikoillaan.
• Aistisäätelyn haasteet. Lapsi yli- tai alireagoi ärsykkeisiin tai on aistiyliherkkä, esimerkiksi vaatteet tuntuvat häiritseviltä tai taustaäänet vievät kaiken huomion.
• Joustamattomuus. Lapsi haluaa noudattaa tarkkoja rutiineja, ja niistä poikkeaminen on hankalaa.
• Päivittäisissä toiminnoissa on hankaluuksia. Lapsi ei suoriudu tavallisista arjen toiminnoista ikätason mukaan eikä etene niissä. Esimerkiksi siirtymätilanteissa on haasteita tai päivärytmin ja sääntöjen noudattaminen on vaikeaa.
• Asioiden suunnittelu ja toteutus eivät suju ja lapsi tarvitsee jatkuvaa ohjausta siirtyäkseen vaiheesta seuraavaan esimerkiksi pukeutumisessa.
• Tunteiden tunnistaminen tai niiden hallinta on vaikeaa. Esimerkiksi lapsi saa usein raivareita pienistäkin asioista.
• Liikkumisessa tai hienomotoriikassa on haasteita. Lapsi liikkuu kömpelösti, kompastelee ja kaatuilee helposti tai kynänkäyttö on haastavaa.
• Uusien taitojen omaksumisessa on vaikeuksia, esimerkiksi lapsi oppii uusia asioita hitaasti.
• Lapsi on kuormittunut arjessa eikä pysy ikätasoisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen mukana.

Lasten toimintaterapeutti auttaa lasta onnistumaan

Toimintaterapeutilla on aina aikaa kohdata lapsi rauhassa. Terapiakerrat ovat aina lapsen vireyden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan suunniteltuja. Tapaamiset ovat yleensä lapselle mieluisia, sillä usein toimintaterapiassa leikitään, pelataan ja puuhataan muutakin mukavaa.

Toimintaterapiaa tehdään vastaanoton lisäksi siellä, missä lapsi viettää aikaansa eli päiväkodissa, koulussa, kotona ja harrastuksissa. Toimintaterapeutti neuvoo ja ohjaa myös vanhempia ja muita lapsen kanssa tekemisissä olevia aikuisia toimimaan lasta tukevalla tavalla arjen tilanteissa.

Toimintaterapiasta lapsi saa onnistumisen kokemuksia, sillä toiminnot suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitys, mielenkiinnon kohteet ja taitotaso huomioiden.

Lasten toimintaterapian hyödyt

Toimintaterapiasta on lapselle monenlaista hyötyä:

• Sosiaaliset taidot kehittyvät, ja yhteiset leikit muiden lasten kanssa sujuvat paremmin.
• Hienomotoriset taidot paranevat, ja esimerkiksi kynän ja saksien käyttö alkaa sujua.
• Kehonhallinta paranee, ja lapsi pystyy motorisesti osallistumaan paremmin toimintoihin ja liikuntalajeihin.
• Tunteiden säätely kehittyy – lapsi oppii tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja toimimaan niiden mukaisesti.
• Ohjeiden noudattaminen helpottuu. Siirtymätilanteet, kuten uloslähteminen, sujuvat jouhevammin.
• Lapsen kuormittuneisuus vähenee, kun ympäristössä huomioidaan lapsen aistiyliherkkyys.
• Joustavuus lisääntyy, ja lapsi sietää paremmin muutoksia.
• Minäkuva vahvistuu positiiviseen suuntaan, kun ympärillä olevat ihmiset ymmärtävät lapsen erityistarpeita ja osaavat kannustaa ja tukea lasta.
• Arjen toiminnot sujuvat helpommin, kun lapsen lähellä olevat ihmiset osaavat ohjata lasta hänelle sopivalla tavalla tai lapsella on apuvälineitä, joiden avulla hän osaa siirtyä tekemisissä eteenpäin.
• Itsenäisyys lisääntyy, ja lapsi oppii toimimaan arjessa oma-aloitteisemmin.