Lapsen ja vauvan korvatulehdus
Korvatulehdus on yleinen vauvojen ja pienten lasten tauti. Pienillä lapsilla korvatorvi on lyhyempi ja ahtaampi, jolloin ylähengitystieinfektiot kulkeutuvat helpommin korviin. Jos korvatulehduksen oireet pahenevat tai tauti pitkittyy, on hyvä käydä lääkärin vastaanotolla.
Ylähengitystieinfektiot lisääntyvät päivähoidon alkamisen myötä ja eniten niitä sairastavat 1–3-vuotiaat lapset. Lapsella voi olla vuodessa jopa 5–10 hengitystietulehdusta, jotka kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Edeltävä hengitystietulehdus on korvatulehduksen suurin riskitekijä – mitä enemmän flunssia sitä enemmän myös korvatulehduksia. Pojille kehittyy korvatulehduksia jostain syystä hieman tyttöjä useammin. Korvatulehduksen riskiä nostaa päiväkotihoidon lisäksi sisarusten iso lukumäärä.
Rintaruokinta suojaa lapsen limakalvoja ja suojelee myös jonkin verran korvatulehduksilta. Terveenä säännöllisesti käytettynä ksylitoli vähentää korvatulehduksen riskiä, sillä se vähentää nenänielun bakteerikantaa. Myös pneumokokki- ja influenssarokote suojaavat lasta korvatulehduksilta.
Korvatulehduksen oireet
Korvatulehdus on joko bakteerin tai viruksen aiheuttama tulehdus, joka ilmaantuu yleensä flunssan jälkitautina. Vauvan tai lapsen korvatulehdus liittyy yleensä virusperäiseen hengitystulehdukseen. Välikorvantulehdusta potevilla lapsilla esiintyy yleensä nuhaa ja yskää. Valtaosalla on korvakipua, joka vauvoilla ja pienillä lapsilla ilmenee ennen kaikkea yölevottomuutena.
Vauvan ja lapsen korvatulehduksen oireet ovat:
- korvakipu
- flunssainen lapsi muuttuu kivuliaaksi ja heräilee yöllä
- flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi
- korva alkaa vuotaa märkää
- kuulo on heikentynyt
Milloin lääkäriin?
Korvatulehduksen aiheuttaman säryn ensiapuna voidaan hyvin käyttää tulehduskipulääkkeitä. Korvakipu alkaa usein yöllä, eikä hoito edellytä välitöntä lääkäriin lähtemistä. Käynnin voi hyvin siis siirtää esimerkiksi aamuun.
Taudin pitkittyessä on hyvä mennä lääkärille, joka katsoo, onko sairaus mahdollisesti aiheuttanut märkäisen korvatulehduksen. Sen jälkitautina voi joskus kehittyä niin sanottu liimakorva, jossa välikorvaan kertyy sitkasta, kuuloa heikentävää eritettä.
Korvan tutkiminen voi tuntua pienestä lapsesta ikävältä, mutta on vaaratonta ja useimmiten kivutonta. Parasta mitä vanhempi voi tilanteessa tehdä, on pitää lasta tiukasti sylissä siten, että lääkäri saa nopeasti katsottua lapsen korvaan.
Pieniä korvapotilaita Mehiläisessä auttavat lastenlääkäriemme ohella yleis- sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärimme. Jos tarvitset ohjeita tai lääkäriajan, soita asiakaspalveluumme 010 414 00 (0,084 €/min) tai varaa aika suoraan Mehiläisen ajanvarauspalvelusta.
Muistathan, että OmaMehiläinen-sovelluksen ja -verkkopalvelun Digiklinikalta saat apua joka päivä, ympäri vuorokauden mistä ja milloin tahansa.
Korvatulehduksen hoito
Korvatulehdusta hoidetaan joskus antibiooteilla, mutta iso osa paranee ilman kuuria.
Jos antibioottihoitoa ei aloiteta, tulehduksen oireita hoidetaan kipulääkkeillä ja tilannetta seurataan muutama päivä. Varsinkin isommilla lapsilla, jotka osaavat kertoa kivustaan, hoito ilman antibioottia voi olla hyvä vaihtoehto, kunhan toipumista seurataan hyvin.
Tulehdusta hoidetaan oireenmukaisesti kipu-kuumelääkkeillä ja hyvällä nesteytyksellä. Lapsen oloa voi helpottaa nenäsumutteella, nuhatipoilla tai suolavesisuihkeella, vaikka itse tulehduksen paranemista ne eivät nopeuta.
Toistuvissa korvatulehduksissa on hyvä kääntyä erikoislääkärin puoleen. Silloin saatetaan päätyä korvien putkitukseen. Usein myös nenänielussa sijaitsevan kitarisan koko tarkistetaan ja tarvittaessa kitarisa poistetaan. Kitarisan poisto ei auta toistuvien korvatulehdusten ehkäisyssä, mutta se voidaan poistaa esimerkiksi kuorsauksen takia.
Korvien putkitus
Korvien putkitusta käytetään yleensä silloin, kun kyseessä on korvatulehduskierre tai lapselle kehittyy liimakorvatauti, eli krooninen tulehdus. Esimerkiksi neljästä kuuteen korvatulehdusta vuodessa viittaa kierteeseen, ja joskus korva ei toivu tulehdustenkaan välissä täysin. Tärykalvojen läpi asetetaan pienet putket, jotka auttavat välikorvan ilmastoinnissa.
Miten korvien putkitus tehdään?
Toimenpiteessä lapsi nukutetaan nukutusmaskilla anestesiologian erikoislääkärin toimesta. Vanhemmat saavat olla lapsen vieressä nukutushetkellä. Lapsen nukahdettua vanhemmat siirtyvät odotushuoneeseen.
Korvien putkituksessa lääkäri tekee lapsen tärykalvoon noin millimetrin viillon. Välikorvan erite imetään pois ja tärykalvoputki asetetaan paikoilleen. Toimenpide kestää noin 10 minuuttia.
Lapsi viedään heräämöön, jonne vanhemmat pääsevät, kun lapsi on herännyt. Siellä lapsen vointia seurataan noin tunnin ajan. Perhe voi palata kotiin samana päivänä. Putkitushoidon onnistumista seurataan kontrollikäynneillä noin 3–4 kuukauden välein.
Asiantuntijana artikkelissa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mari Hero.
Asiantuntijat ja toimipisteet
