Atopialla tarkoitetaan IgE-vasta-ainevälitteistä herkistymistä (IgE = immunoglobuliini E). Se on ylivoimaisesti tavallisin allergian muoto. Kun herkistyminen on tapahtunut, atooppisen allergian oireet ilmaantuvat tavallisesti nopeasti altistuksen jälkeen. Oireiden vaikeusaste riippuu potilaan herkistymisasteesta, allergeenialtistuksen määrästä ja sen kestosta. Keskeisiä atooppisia sairauksia ovat astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma. Ne voivat esiintyä yksin tai samanaikaisesti. Atopia määritelmänsä mukaisesti todetaan allergiatestein; vaihtoehtoja ovat ihopistotesti tai seerumista mitattavat allergeenikohtaiset IgE-vasta-ainetasot.

Urbaanin elinympäristön vitsaus

Atooppiset sairaudet ovat tavallisia kehittyneissä maissa, ja siellä nimenomaan  kaupungeissa. Suomessa lasten atooppisen ihottuman esiintyvyydeksi on arvioitu 10-20 % ja ruoka-allergian 5-10 % (vähenee voimakkaasti iän myötä). Lasten astman esiintyvyys on 4-7 %. Siitepölyallergian esiintyvyys on noin 20 % ja eläinallergian 15 %.

Luonnollinen kulku

Lapsilla atooppisen allergian oireet alkavat vähitellen eri ikävaiheisiin liittyvinä tyypillisinä oireina eli atooppisena marssina. Ensin esiintyy tavallisesti atooppista ihottumaa, sitten ruoka-allergiaa, astmaa ja lopuksi allergista nuhaa.

Atooppisen ihottuman diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan: pikkulapsella sitä esiintyy tavallisimmin  poskissa, vartalolla ja raajojen ojentajapuolilla, isommilla lapsilla ja aikuisilla suurissa taipeissa ja kasvoilla. Iho on kuiva, kutiava ja paikoin punoittava. Ihottumaa esiintyy eniten kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Varhainen IgE-vasta-aineiden ilmaantuminen tavallisia ruokia kohtaan on tärkeä riskitekijä ruoka-allergian puhkeamiselle. Vanhempien epäilyt ruoka-allergioista taas ovat huomattavasti yleisempiä kuin todettavissa olevat ruoka-allergiat. Taudinmääritys perustuu ravitsemuksessa keskeisten ruokien (käytännössä maito ja viljat) osalta ruoka-allergiaan perehtyneen lääkärin valvomaan välttämis-altistuskokeeseen ja muilta osin yhdessä laaditun suunnitelman mukaisiin kotona tehtäviin kokeiluihin. Suurin osa lasten ruoka-allergioista on IgE-välitteistä allergiaa, jota esiintyy eniten ensimmäisen elinvuoden aikana. Tavallisimmin allergiaa raportoidaan hedelmistä. Perusruoista tavallisimmin allergiaa aiheuttavat maito ja kananmuna alle 3-vuotiailla suomalaislapsilla; muut ruoka-allergiat ovat harvinaisempia.

Lasten astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdustauti, jossa tulehdus lisää hengitysteiden herkkyyttä erilaisille ärsykkeille johtaen toistuvaan kohtaukselliseen uloshengitysvaikeuteen. Diagnostiikassa keskeistä ovat tyypilliset oireet, vaste hengitysteitä avaavalle lääkkeelle ja keuhkojen toimintakokeet. Allerginen nuha ja siihen liittyvät silmäoireet alkavat tavallisesti kahden vuoden iän jälkeen - ensin ympärivuotisille allergeeneille (sisälemmikkieläimet) sitten kausiluontoisille (siitepöly). Se voi myös alkaa aikuisiässä. Allergisen nuhan riskitekijöitä ovat atooppinen herkistyminen ja astma.

Yleiset hoitolinjat

Allergioiden keskeinen hoitomuoto on oireita aiheuttavan tekijän tunnistaminen ja sen välttäminen, sillä allergeenialtistuksen jatkuessa oireet yleensä pahenevat ja saattavat laajentua muihin atooppisiin sairauksiin. Ruoka-allergiassa oireita aiheuttavaa ruokaa vältetään määräaikaisesti. Ravitsemuksessa keskeisten ruoka-aineiden välttäminen tulee tehdä lääkärin valvonnassa, ettei lapsen kasvu ja kehitys kärsi. Atooppisiin sairauksiin on saatavilla monia systeemisiä ja paikallisia lääkehoitoja, joilla oireet saadaan usein hyvin hallintaan. Siedätyshoito on ainoa allergian syyhyn kohdistuva hoito. Allergisen nuhan siedätyshoidosta on paljon hyviä tuloksia. Ruoka-allergian siedätyshoito on uutta, ja siitä on lupaavia tuloksia.

Jaa