Korvatulehdus – kirjaimellisen kipeä kiusa
Korvatulehdus on flunssan seuralainen. Koska pikkulapset ovat usein flunssankin aikana yölevottomia ja itkuisia, ei oireiden perusteella pysty luotettavasti päättelemään, milloin lapsella on korvatulehdus. Edes korvakipu ei ole varma merkki korvatulehduksesta, sillä kipu voi johtua esimerkiksi korvatorven huonosta toiminnasta tai nielutulehduksesta. Diagnoosia ei siis pysty kotona tai puhelimitse tekemään.
Kipulääke ensiapu korvatulehdukseen
Vanhempien on tärkeätä antaa lapselle kipulääkettä jo siinä vaiheessa, kun epäily korvatulehduksesta on herännyt. Oirelääkitys ei vaikuta diagnoosin tekemiseen. Puuduttavia korvatippoja saa ilman reseptiä ja ne auttavat muutamassa minuutissa. Parasetamoli (esim. Panadol, Pamol) on turvallinen kuume- ja kipulääke ja yhtä aikaa sen kanssa voi antaa joko naprokseenia (Pronaxen) tai ibuprofeenia (Burana). Suun kautta annettavat kipulääkkeet helpottavat yleensä lapsen vointia tunnin kuluessa. Jos lääkkeiden antamisesta huolimatta lapsella on edelleen korkea kuume tai hänen vointinsa on muuten poikkeuksellisen huono, on syytä lähteä pikaisesti lääkäriin. Jos sen sijaan lapsen vointi kohenee selvästi, on yleensä viisaampaa hakeutua lääkäriin vasta seuraavana päivänä. Silloin mahdollisen korvatulehduksen toteaminen on luotettavampaa kuin taudin ensitunteina, jolloin korvalöydökset ovat usein epäselviä. Kipulääkkeen antamisen lisäksi on tärkeätä, että vanhemmat kertovat lapselle etukäteen, mitä lääkärissä tehdään.
Oma lääkäri on perheen paras tuki
Oma lääkäri oppii tuntemaan lapsen ja on myös valvomisen väsyttämille vanhemmille paras tuki. Jos lapsen yleisvointi on hyvä, voidaan omalle lääkärille pääsyä hyvin odotella muutama päivä. Korvatulehduksen hoitamisella ei ole kiire. Vaikka antibioottihoitoa tarvittaisiinkin, odotusaika ei huononna hoidon tehoa. Jos omalle lääkärille pääsy ei onnistu, sama tuttu paikka joka tapauksessa lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja takaa sen, että lapsen tarina jatkuu sairauskertomuksissa. Lääkärin vastaanotolla on tärkeätä, että vanhemmat keskittyvät lapseen ja luovat hänelle turvallisuuden tunteen. Kun korvat tutkitaan, eniten kipua aiheuttaa lapsen liikkuminen, jolloin korvalampun suppilo tai jokin instrumentti osuu kipeästi herkkään korvakäytävään. Siksi vanhempien tulee pitää lasta hellyydellä lujassa syliotteessa, jolloin pelokaskin lapsi usein rauhoittuu. Vanhemmilla on siis oma tärkeä rooli diagnostiikassa. Lääkärin kanssa kannattaa aina tarkistaa kuume- ja kipulääkkeiden annostukset, sillä ohjeelliset annosmäärät saattavat olla liian pieniä lääkepakkauksissa, varsinkin käsikauppavalmisteissa.
Korvatulehdusta aiheuttavien tartuntojen ehkäisy
Korvatulehdus ei suoraan tautina tartu, mutta sen aiheuttajat tarttuvat samoin kuin flunssaa aiheuttavat viruksetkin: pisaratartuntana ja kosketuksen välityksellä. Kaikki toimenpiteet, joilla flunssaviruksia tai niiden leviämistä voidaan vähentää, vähentävät myös korvatulehduksia. Flunssaan sairastumista on kuitenkin vaikea estää. Vain influenssavirusta vastaan on rokotus. Se on turvallinen ja tehokas pikkulapsillakin. Rokotus myös suojaa influenssaan usein liittyvältä korvatulehdukselta. Koko perheen rokottaminen voi lisätä suojatehoa. Vanhempien tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä pelkästään ulkonakin tupakoivat vanhemmat tartuttavat taudinaiheuttajia lapsilleen enemmän kuin tupakoimattomat vanhemmat. Säännöllinen ksylitolin käyttö viidesti päivässä ehkäisee korvatulehduksia ja suojaa samalla hampaita.
Mikä on normaalia sairastamista
Oman lääkärin kanssa on hyvä pysähtyä miettimään, onko kyse normaalista sairastamisesta vai tarvitaanko lisätutkimuksia. Perusterveet lapset sairastavat flunssaa 5 - 15 päivää, yleensä 6 - 8 kertaa vuodessa ennen kouluikää, jolloin lasten omat puolustusmekanismit eivät ole vielä täysin kehittyneet. Noin 80 prosenttia lapsista sairastaa ainakin yhden korvatulehduksen. Varsinkin ensimmäisen päivähoitovuoden aikana on lähes sääntö, että lapsella on muutamia korvatulehduksia. Vanhempien on kuitenkin hyvä tietää, että lähes aina pahin on ohi, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.
Aino Ruohola
lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri
Mehiläinen, Turku
