Naisen sterilisaatio

Naisen sterilisaatiossa on kyse pysyvästä ja lopullisesta raskauden ehkäisymenetelmästä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei edes sterilisaatio ole täysin pettämätön. Naisen sterilisaatio tehdään tähystysleikkauksessa asettamalla munajohtimiin metalliset klipsit, jotka estävät munasolun kulun munajohtimesta kohtuun. Sterilisaatioon hakeudutaan yleisimmin, kun perheen lapsiluku on täynnä. Myös aiempien ehkäisymenetelmien sivuvaikutukset voivat helpottaa päätöstä hankkia sterilisaatio.

Suomessa erityisesti naisten sterilisaatioiden määrä on laskenut voimakkaasti, kun käyttöön on tullut muita tehokkaita menetelmiä, kuten esimerkiksi kohdun sisään asetettava hormonikierukka.

Lue myös: Miehen sterilisaatio eli vasektomia

Sterilisaatioon hakeutuminen

Suomessa sterilisaatiota säätelee steriloimislaki ja sitä varten täytetään hakemus. Lain mukaan toimenpide voidaan tehdä henkilön omasta pyynnöstä, jos hän on täyttänyt 30 vuotta, synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai puolison kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta. Tällöin hakemukseen riittää toimenpiteen suorittavan lääkärin lausunto.

Sterilisaatio voidaan lain mukaan myös tehdä seuraavista syistä:

  • Raskaus olisi vaaraksi henkilön terveydelle
  • Muunlainen ehkäisy ei onnistu
  • Jälkeläisten hoito ei onnistu tai siihen olisi vakavia rajoitteita esimerkiksi sairauden tai muun ruumiin vamman vuoksi
  • Jälkeläisillä olisi suuri vammautumisen vaara

Ennen toimenpiteen suorittamista omalta lääkäriltä voi kysyä lisätietoa sterilisaation merkityksestä ja vaikutuksista.

Toimenpide kannattaa ajoittaa niin, että toipumiseen jää aikaa. Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgiana eli sairaalasta pääsee samana päivänä kotiin, mutta vaatii sairauslomaa 1–3 vuorokautta. Ennen sterilisaatiota on mahdollista luovuttaa munasoluja myöhempää käyttöä varten. Sovi asiasta etukäteen esimerkiksi Felicitas Mehiläisen  kanssa.

Naisen sterilisaatio toimenpiteenä

Naisen sterilisaatio tehdään nukutuksessa vatsaontelon tähystysleikkauksena eli laparoskopiana. Molempiin munajohtimiin asetetaan näkökontrollissa metalliset (titaaniset) klipsit, jotka tukkivat munajohtimet. Sterilisaatio ei vaikuta munasarjojen hormonituotantoon, vaan ainoastaan estää munasolun kulkeutumisen munasarjasta munajohtimen kautta kohtuun. Leikkaus on päiväkirurginen eli asiakas pääsee samana päivänä kotiin.

Aiemmin monissa sairaaloissa on ollut käytössä Essure®-sterilisaatiomenetelmä. Siinä sterilisaatio tehtiin vastaanotolla kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopia). Sterilisaatiomenetelmään liittyvien spiraalikapseleiden myynti ja jakelu on päättynyt Suomessa, joten nykyään kaikki naisten sterilisaatiot tehdään vatsaontelon tähystysleikkauksina.

Kuukautiskierrolla ei ole merkitystä toimenpiteen ajoittamiseen, mutta sterilisaatiota ei suositella tehtäväksi raskaudenkeskeytyksen yhteydessä. Sterilisaatio voidaan tehdä ennakkoon sovitusti synnytyssairaalassa alatiesynnytyksen jälkeen, jolloin niin sanotussa minilaparatomiassa, navan alapuolelle tehdystä pienestä viillosta munajohtimet solmitaan kiinni ja niistä katkaistaan pala pois. Munajohtimien solmiminen onnistuu myös keisarileikkauksen yhteydessä, mutta toimenpide tulee olla etukäteen tiedossa.

Hoito sterilisaation jälkeen

Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgiana eli sairaalasta pääsee samana päivänä kotiin. Toimenpidepäivänä suositellaan lepoa. Sterilisaatioleikkaus vaatii sairauslomaa 1–3 vuorokautta. Urheilun voi aloittaa 2–3 päivän kuluttua leikkauksesta.

Vatsa saattaa olla toimenpiteen jälkeen turvonnut ja mustelmainen. Toimenpide saattaa myös aiheuttaa jonkin verran kipua, joiden hoidoksi riittää tavallinen särkylääke. Tähystyshaava on suljettu sulavin ompelein, joita ei tarvitse poistaa. Haavoja peittävät teipit voi ottaa pois vuorokauden päästä leikkauksesta. Haavaa on myös hyvä suihkuttaa vedellä kahdesti päivässä. Sterilisaation jälkeen saattaa myös esiintyä tiputteluvuotoa emättimestä. Jälkitarkastus ei ole tarpeen sterilisaatioleikkauksen jälkeen.

Ehkäisy naisen sterilisaation jälkeen

Leikkauksen ehkäisyteho alkaa välittömästi toimenpiteen jälkeen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei sterilisaatio suojaa sukupuolitaudeilta, joilta suojautumiseksi on yhdynnässä käytettävä kondomia.

Sterilisaation purku

Jokaisen sterilisointia harkitsevan naisen on hyvä muistaa, että kyseessä on pysyvä ratkaisu, jolloin on tärkeää olla varma siitä, ettei lapsia enää haluta. Tutkimusten mukaan noin kuusi prosenttia sterilisaation läpikäyneistä katuu myöhemmin toimenpidettä. Naisen sterilisaatio voidaan yrittää purkaa kirurgisella toimenpiteellä, mutta niitä tehdään vain harvoin. Koeputkihedelmöityshoito on mahdollinen vaihtoehto, mutta tulokset eivät aina ole hyviä.

Mahdolliset komplikaatiot

Kirurgiseen, nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen liittyy aina komplikaatioriski, mutta ne ovat harvinaisia. On hyvä muistaa, ettei mikään ehkäisymenetelmä ole 100-prosenttisen varma. Arvioiden mukaan riski, että naisen sterilisaatio pettää eli munajohtimen sulkeva klipsi irtoaa tai ei ole kohdallaan, on 2–3 tuhatta naista kohti leikkausta seuraavien 10 vuoden aikana. Tällöin raskaus voi olla mahdollinen. Näistä raskauksista suuri osa on kohdunulkoisia raskauksia.

Naisen sterilisaation hinta

Tähystystoimenpiteenä tehtävä munajohtimien sterilisaatioleikkaus maksaa noin 2800–3200 euroa. Vakuutus ei korvaa naisen sterilisaatioleikkausta eikä siitä saa myöskään Kela-korvausta.

Lue myös:
Kierukka raskaudenehkäisyssä
Ehkäisymenetelmät

Asiantuntijana artikkelissa Teija Lehmonen, LL, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri
Lähteet: Terveyskirjasto