Neuropsykologi

Neuropsykologi on neuropsykologiaan erikoistunut psykologi. Neuropsykologia on psykologian erikoisala, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä. Neuropsykologialla on liittymäkohtia psykologiaan, neurologiaan ja psykiatriaan.

Mitä neuropsykologi tekee?

Neuropsykologi tutkii kognitiivista toimintakykyä, jolla tarkoitetaan muistiin, oppimiskykyyn ja yleiseen älylliseen suoriutumiseen liittyviä taitoja sekä kykyä säädellä omaa tunne-elämää ja toimintaa. Neuropsykologin tutkimuksissa on tavoitteena arvioida, millä tavoin henkilön kognitiivinen toimintakyky toimii ja tunnistaa mahdollisia heikentyneitä osa-alueita. Esimerkiksi heikentyneen muistin kohdalla neuropsykologi arvioi sen luonnetta ja vaikeusastetta. Neuropsykologi kartoittaa myös, millaisia vahvuusalueita henkilöllä on huonontuneen toimintakyvyn lisäksi.

Varaa aika neuropsykologiaan

Neuropsykologin asiantuntemusta hyödynnetään muun muassa seuraavissa asioissa:

  • neurologisten sairauksien ja aivovammojen aiheuttamien kognitiivisten muutosten arviointi
  • psykiatrisiin sairauksiin (esim. masennus) liittyvien tiedonkäsittelymuutosten arviointi
  • muistitoimintojen muutosten tai heikentymisen tutkiminen
  • kehityksellisten oppimisvaikeuksien arviointi
  • toimintakyvyn arvioiminen esimerkiksi osana työkyvyn tai opiskelukyvyn arviointia
  • ajokyvyn arviointi
  • kuntoutustarpeen arviointi

Neuropsykologi voi toteuttaa myös neuropsykologista kuntoutusta, jossa pyritään vahvistamaan heikentyneitä osa-alueita ja tukemaan arjessa, opinnoissa tai työssä pärjäämistä.

Neuropsykologinen tutkimus

Neuropsykologinen tutkimus on neuropsykologin toteuttama kokonaisvaltainen arvio asiakkaan kognitiivisista toiminnoista. Tutkimuksessa arvioidaan mahdollisten vaikeuksien tyyppiä, vaikeusastetta ja haittaavuutta. Lisäksi arvioidaan esimerkiksi neuropsykologisen kuntoutuksen tarvetta.

Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita sekä keskushermoston vammoihin ja sairauksiin sekä kehityshäiriöihin ja oppimisvaikeuksiin liittyvien vaikeuksien arvioinnoissa. Myös psykiatrisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi masennukseen, voi liittyä kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Tutkimukseen hakeutuvilla voi siis olla taustalla monenlaisia syitä tai epäilyjä syistä, esimerkiksi aivovamma, aivoverenvuoto, aivoinfarkti, lukihäiriö, ADHD, hahmottamisen vaikeus, masennus.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa voidaan selvittää näiden tekijöiden vaikutusta arkipäivään, työ- ja opiskelukykyyn, uudelleen kouluttautumiseen, elämänlaatuun tai vuorovaikutukseen. Tutkimuksella saadaan tietoa työ- tai opiskelukyvystä, ammatillisen kuntoutuksen tai eläkkeen edellytyksistä, muistihäiriön taustasyistä tai voiko kyseessä olla aivoperäinen häiriö. Tutkimuksessa voidaan selvittää myös kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden tarvetta, mahdollisen lisäselvittelyn tarvetta sekä tutkittavan kuntoutumisen ja toiminnan vahvuuksia.

Tutkimuksessa arvioidaan eri menetelmillä (haastattelu, itsearviointi, testit) mm. muistia, tarkkaavaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, hahmottamista ja psyykkisiä toimintoja, riippuen ongelmasta ja kysymyksenasettelusta.

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään lievittämään aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita. Useimmiten kuntoutusta tarvitsevat henkilöt, joille on erilaisten neurologisten vammojen tai sairauksien, mm. aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, leikkaukset, seurauksena jäänyt neuropsykologisia jälkioireita. Kuntoutusta tarvitsevat myös henkilöt, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia oireita.

Neuropsykologisessa kuntoutuksessa tiedonkäsittelyn ja tunne-elämän vaikeuksia jäsennetään ja lievitetään tavoitteellisesti ja asiakkaan tarpeista lähtien yksilöllisesti. Kuntoutuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi työ- tai opiskelukyvyn kohentaminen, arjen toimintakyvyn kohentaminen tai tunne-elämän säätelyn parempi hallitseminen. Tarkoituksena on vaikeuksien parempi tiedostaminen ja ymmärtäminen, uusien toimintatapojen etsiminen ja harjoittaminen, omien voimavarojen tunnistaminen sekä mielialan ja hyväksymisen tukeminen. Neuropsykologiseen kuntoutukseen voidaan yhdistää psykoterapeuttisia menetelmiä, ns. neuropsykoterapeuttinen työskentelyote.

Ennen kuntoutusta on aina tehty neuropsykologinen tutkimus, jossa ongelman laatu on kartoitettu ja kuntoutusta on suositeltu. Neuropsykologinen kuntoutus on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus kestää yleensä ½–3 vuotta ja se tapahtuu 1–2 kertaa viikossa. Yksi käyntikerta kestää tyypillisesti 45–60 minuuttia.

Lasten neuropsykologi auttaa lasten erityisvaikeuksissa

Lapsiin erikoistunut neuropsykologi auttaa lapsen neuropsykologisten erityisvaikeuksien arvioimisessa ja kuntoutuksessa sekä vanhempien tukemisessa. Tällaisia erityisvaikeuksia ovat esimerkiksi:

  • lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen erityisvaikeus
  • matematiikan oppimisen vaikeus
  • keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudet
  • vuorovaikutustaitojen ongelmat

Tutustu Mehiläisen lapsiin erikoistuneisiin neuropsykologeihin.

Lue myös: Lasten kielen kehitys ja tarkkaavaisuushäiriöt

Milloin hakeutua neuropsykologin vastaanotolle?

Neuropsykologin tutkimuksiin kannattaa hakeutua jos huomaa oman toimintakyvyn tai arjesta selviytymisen heikentyneen tuntemattomasta syystä tai pohtii neurologisen sairauden mahdollisuutta. Neuropsykologin vastaanotolle hakeutumisen syy voi olla esimerkiksi koetut muistiongelmat, heikentynyt keskittymiskyky tai keskittymis- ja oppimisvaikeudet.

Neuropsykologin vastaanotolla voidaan myös selvittää, miten henkilöllä todettu neurologinen sairaus vaikuttaa toimintakykyyn, tunne-elämään tai käyttäytymiseen.

Suurin osa hakeutuu neuropsykologin vastaanotolle työterveyslääkärin tai neurologin lähetteellä. Neuropsykologin vastaanotolle voi tulla myös ilman lähetettä. Tällöin käynneistä ei saa Kela-korvausta.

Varaa aika neuropsykologille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta  tai soittamalla Mehiläisen asiakaspalveluun 010 414 00 (0,084 €/min).

Tutustu Mehiläisen ammattitaitoisiin neuropsykologeihin.

Artikkelissa asiantuntijana neuropsykologi Mari Kantanen.

joulukuu 2022viikko 48