Kohdunpoistoleikkauksessa tarvitaan harvoin pitkää ihoviiltoa
Yleisin gynekologinen leikkaus suomalaisnaisväestössä on kohdunpoistoleikkaus. Vielä 1990-luvulla tehtiin kohdunpoistoja noin 10 000 vuosittain, eli kohtu on poistettu joka viidenneltä yli 45-vuotiaalta naiselta. Vuosituhannen vaihtuessa kohdun poistoleikkausten määrä on kääntynyt laskuun. Kohdunpoisto voidaan tehdä avoleikkauksella, emättimen kautta tai ns. laparoskooppisesti tähystysmenetelmällä. Kunkin potilaan kohdalla leikkausmenetelmä valitaan yksilöllisesti.
Gynekologinen kirurgia on muuttunut suuresti 1990-luvulla
Vuonna 1992 aloitettiin Suomessa vatsaontelon tähystyksessä tehtävät kohdunpoistot. Nykyään voidaan lähes kaikki gynekologiset leikkaukset tehdä tähystysmenetelmällä. Tähystysleikkauksen etuja ovat lyhyet sairaalassaoloajat: potilas pääsee jo leikkausta seuraavana päivänä kotiin. Sairauslomat ovat lyhentyneet jopa puoleen avoleikkausten sairausloma-aikaan verrattuna. Videotekniikka mahdollistaa yhä tarkemman kuvan leikkausalueelta, samoin kuin instrumenttien kehittyminen mahdollistaa leikkauksen kulun turvallisuuden paranemisen ja toimenpiteen nopeutumisen.
Kohdunpoiston syynä ovat hyvänlaatuinen lihaskasvain (myomat) noin 50–55 prosentilla ja vuotohäiriöt noin 20–30 prosentilla. Muita syitä ovat endometrioosi (7 prosenttia), laskeumat (7 prosenttia), lantion krooniset kivut ja kohdun tai kohdunkaulan syövän esiasteet. Leikkaustavan valinta riippuu kohdun koosta, liikkuvuudesta, kiinnikkeistä, laskeumasta, mahdollisista lisätoimenpiteistä sivuelimiin (esimerkiksi munasarjoihin), syövän mahdollisuudesta ja leikkaavan lääkärin taidoista ja kokemuksesta.
Avoleikkaukseen päädytään harvoin
Avoleikkauksessa poistetaan kookas, huonosti liikkuva kohtu. Avoleikkaukseen päädytään, jos kyseessä on levinnyt pahanlaatuinen kasvain, epäselvä lantiokasvain, suolikiinnikemuodostus, hankala endometrioosi, tai jos emätin on kovin ahdas tai potilas on huomattavan ylipainoinen. Tällöin vatsapeitteet avataan kerroksittain tekemällä ihoviilto joko poikittain tai pitkittäin. Kohtua tukevat siteet ja verisuonet sidotaan ja katkaistaan ja kohtu irrotellaan emättimestä vatsaontelossa ja poistetaan leikkaushaavan kautta.. Sairaalassa oloaika on noin kolme päivää ja sairausloma noin 4–5 viikkoa.
Kohdunpoisto emättimen kautta on ensisijainen menetelmä, kun kyseessä on laskeuma ja kohtu halutaan poistaa kokonaan. Alakautta suoritettavasta kohdunpoistosta toipuu nopeammin, kotiutuminen tapahtuu yleensä leikkausta seuraavana päivänä ja sairausloma on lyhyempi kuin avoleikkauksessa.
Tähystystoimenpiteessä eli laparoskopiassa vatsapeitteisiin tehdään kolme pientä viiltoa, joista yksi navan alueelle ja kaksi alavatsalle, joiden kautta tähystysinstrumentit viedään vatsaonteloon.
Jälkihoito on tärkeää
Leikkauksiin liittyy joskus komplikaatioita. Potilasvakuutuskeskuksen tiedostojen mukaan Suomessa sattui vuosina 1990–96 vakavia komplikaatioita kuitenkin vain yhdessä prosentissa vaativimpia toimenpidelaparaskopioita. Näistä eniten tähystysleikkauksissa esiintyi virtsatievaurioita. Avoleikkauksissa eniten esiintyi suolivaurioita.
Leikkaustoimenpidettä suunnittelevan on hyvä ensin varata vastaanottoaika leikkaavan lääkärin vastaanotolle, jossa arvioidaan leikkauksen tarpeellisuus ja menetelmä. Myös leikkaukseen liittyvät riskit selvitetään ennen leikkausta. Leikkauspäivä sovitaan yhdessä ja sama hoitava lääkäri huolehtii potilaasta koko hoitojakson ajan.
