Ruoholahden terveysasema palvelee asiakkaita moniammatillisella tiimityöllä
Helsingin kaupunki pilotoi terveysasemapalveluiden toteuttamista ostopalveluna Ruoholahden terveysasemalla, jonka palvelut Mehiläinen tuottaa. Tavoitteena on paitsi tarjota huippuluokan julkista terveydenhuoltoa, myös oppia puolin ja toisin.
Tallberginkadulla, aivan Lauttasaaren sillan kupeessa, palvelee Ruoholahden, Jätkäsaaren ja osaa Hietalahden asukkaita täysin uusi Ruoholahden terveysasema, joka täydentää Helsingin palveluverkkoa. Alueella asuu 19 000 helsinkiläistä, joten alueella oli suuri tarve julkisille terveyspalveluille, jotka löytyvät läheltä.
Ruoholahden terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Mehiläinen. Uusi Ruoholahden terveysasema on osa Terveyskeskus Mehiläisen toimintaa, johon kuuluu nykyisellään noin 20 terveysasemaa ympäri Suomen.
- Emme ole koskaan aiemmin ostaneet yksityiseltä kokonaisen terveysaseman palveluja. Kyseessä on siis kaupungille iso juttu, jossa haluamme myös onnistua, kertoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.
Ruoholahden terveysasema on Mehiläiselle symbolisesti tärkeä asia, sillä se on askel kohti entistä tiiviimpää yhteistyötä Helsingin, Mehiläisen kotikaupungin, kanssa.
- Vaikka olemme olleet Helsingissä jo 112 vuotta ja tuottaneet aiemminkin kaupungille esimerkiksi julkisia sosiaalipalveluja, palveluasumisen lääkäripalveluja ja kiireettömän hammashoidon henkilöstöpalveluja, nyt meillä on ensimmäistä kertaa Mehiläisen ylläpitämä julkinen terveysasema, sanoo perusterveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Joonas Turunen Mehiläisestä.
Uusi terveysasema, uusi toimintamalli
Ruoholahden terveysasema on monella tapaa poikkeuksellinen julkinen terveysasema. Yleensä kunnat yksityistävät olemassa olevan yksikön, mutta Ruoholahden terveysasema on täysin uusi. Mehiläinen on remontoinut uuden terveysaseman modernit tilat ja myös rekrytoinut henkilökunnan. Ruoholahden terveysasemalla pilotoidaan moniammatillista tiimityömallia, jossa lääkärit, hoitajat, psykiatrinen sairaanhoitaja ja fysioterapeutit työskentelevät yhtenä tiiminä.
- Moniammatillinen tiimi pyrkii aina ratkaisemaan asiakkaan palvelutarpeen heti ensi kontaktissa, kertoo Turunen.
Moniammatillinen tiimityömalli nähdään keskeisenä tulevaisuuden perusterveydenhuollon toimintamallina, jolla hoidon saatavuus voidaan pitää hyvällä tasolla. Toimintatapa on Helsingin kaupungille tuttu, mutta sitä on tähän mennessä toteutettu eri tasoisesti eri terveysasemilla. Mehiläiselle taas on kertynyt kokemusta moniammatillisesta tiimityömallista muun muassa Harjun terveydessä Päijät-Hämeessä.
Vaikka Ruoholahden terveysasema on ollut toiminnassa vasta muutaman kuukauden, integroituminen osaksi keskustan terveys- ja hyvinvointipalvelujen verkostoa on alkanut hyvin. Myös palvelun tulokset ovat olleet positiivisia: hoidon saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla, toiminnan suositteluindeksi (net promoter score, NPS) on saavuttanut huippulukemia ja myös suoraan asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista.
Yhdessä kehittämällä entistä parempia palveluja helsinkiläisille
Turpeisen mukaan palvelutuotannon on järkevää olla monen tuottajan yhdistelmä. Yksityiset toimijat tuovat konkreettisesti lisää osaajia asiakastyöhön: kun terveysasemille saadaan enemmän väkeä töihin, myös palveluiden saatavuus paranee ja sovitun alueen asukkaille voidaan tarjota laadukasta terveydenhuoltoa.
Helsingin kaupungin ja Mehiläisen tiiviin yhteistyön tavoitteena on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkästään tasokkaiden terveyspalveluiden tuottaminen. Molemmat osapuolet haluavat oppia toisiltaan terveysasematoiminnasta. Turpeisen mukaan Helsingin kaupunki aikoo seurata tarkasti, miten Mehiläinen suoriutuu.
- Ideana on nimenomaan hyvien käytänteiden siirtäminen myös kunta-alan toimintaan. Teemme vertailua ja seuraamme, mitä Mehiläinen tekee toisin, Turpeinen kertoo.
- Voimme kehittää yhdessä kaupungin kanssa helsinkiläisten palveluja ja parhaassa tapauksessa saada yhdessä parannettua hoitoon pääsyä ja kehitettyä toimintamalleja myös muille terveysasemille, Turunen lisää.
Kokeilun kesto on neljä vuotta, jonka jälkeen Helsingin kaupungin on mahdollista ottaa käyttöön kahden vuoden mittainen optiokausi. Turpeisen mukaan pilotin onnistumista tullaan arvioimaan koko kokeilun ajan.
- Kokeilu on merkityksellinen, koska sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Jos kokeilu menee hyvin, niin voidaan ajatella, että sille seuraa myös jatkoa.