CPAP-hoito

CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) eli ylipainehoito on uniapnean tehokkain hoitomuoto.

Joskus käytetään kirjainyhdistelmää APAP, jossa ensimmäinen A-kirjain tulee sanasta automatic eli laite tunnistaa automaattisesti painevaihtelut ja säätää painetasoa tämän mukaan. Valtaosa nykypäivän CPAP-laitteista on automaattisia, joskin vakiopaineinen laite on edelleen perusteltu osalla potilaista.

CPAP-hoito ei paranna uniapneasta, mutta hoito parantaa unenlaatua, vähentäen päiväväsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja, parantaen samalla myös elämänlaatua.

CPAP-laite on ylipainehengityslaite, jonka tuottaman ylipaineen avulla ylähengitystiet pysyvät auki. CPAP-laitteeseen kuuluu letkulla kiinnitettävä maski. Maskeja on erilaisia: kokokasvomaski, nenämaski ja sierainmaski. Mehiläisen kautta saatavaan CPAP-laitteeseen kuuluu myös kostutin ja lämpöletku, jotka auttavat suun kuivumiseen.

CPAP-hoito ei paranna uniapneasta, mutta laitteen käyttö parantaa unenlaatua, vähentäen päiväväsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja. Näin ollen hoito parantaa potilaan elämänlaatua vähentämällä hengityskatkoja laitetta käytettäessä.

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeaa tai vaimenee merkittävästi ja toistuvasti unen aikana. Hengityskatkot aiheuttavat uniapneasta kärsivälle nukkumisen aikana toistuvia havahtumisia, joita voi olla jopa satoja yhden yön aikana. Tällöin nukuttu uni ei ole palauttavaa. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle.

Ylipainon välttäminen, tarvittaessa laihduttaminen, tupakoimattomuus, liikunta, alkoholinkäytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentävät uniapnean riskiä ja usein lievittävät jo todetun uniapnean vaikeusastetta. Jos elintapahoito ei riitä, uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengityshoitolaitteella eli CPAP-laitteella tai uniapnean hoitoon tarkoitetulla hammaskiskolla eli uniapneakiskolla, ja joissain tapauksissa myös asentohoidolla tai operatiivisesti.

Uniapneahoitajan vastaanotolla käydään läpi uniapnea sairautena ja ohjataan CPAP-laitteen käyttöön. Lisäksi uniapneahoitajan vastaanotolla sovitetaan maski ja kokeillaan, miltä hengittäminen laitteen kanssa tuntuu.

CPAP-laite laitetaan etäseurantaan, jonka avulla laitteen toimintaa ja käyttöä voidaan seurata. Tarvittaessa laitteen säätöjä voidaan muuttaa etäseurannan kautta.

Uniapneahoitaja on yhteydessä potilaaseen yleensä kahden viikon kuluttua CPAP-hoidon aloituksesta ja seuraavan kerran kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Tämän jälkeen hoidon seuranta tapahtuu vuosittain. Ensimmäinen vuosikontrolli toteutetaan uniapneahoitajan vastaanotolla.

Potilaalla on mahdollisuus ottaa ongelmatilanteissa yhteyttä omaan uniapneahoitajaansa.

Aseta maski keskelle kasvoja niin, että remmin paksuin kohta on varmasti niskassa keskellä. Tarkista, että maski on kohdallaan. Laita laite päälle. Vedä maskia tasaisesti jonkin verran pois kasvoilta eteen- ja hieman alaspäin, jotta maskin silikoniosa suoristuu eikä jää ryppyyn ihoa vasten. Näin maskin tyynyosa täyttyy ilmalla ja siitä tule tiiviimpi ja pehmeämpi ihoa vasten. Palauta maski kasvoillesi.

Mikäli käytät iltaisin kasvovoidetta, laita voide 2–3 tuntia ennen maskin laittoa, jotta silikonimaski pysyisi paikallaan.

Säädä maskin remmit aina yhtä aikaa molemmilta puolilta. Varmista, että maski istuu tasaisen kireästi sekä ylhäältä että alhaalta. Jos maski on alaremmeistä tiukemmalla, se vuotaa ylhäältä ja päinvastoin.

Jos kasvoille ja nenänvarteen tulee punoittavaa jälkeä, on maskin remmistö liian kireällä. Löysää remmejä, usein jo muutaman millin löysennys riittää. Huomioi kuitenkin, että kasvoille jää aina jonkin verran jälkiä, koska maskin tiiviyden vuoksi remmit eivät voi olla liian löysästi kiinni.