Kuorsaus
Kuorsaus tiiviisti
- Kuorsaus on nukkuessa syntyvä ääni, joka johtuu ylähengitysteiden värähtelystä.
- Kuorsaus ei ole itsessään sairaus itsessään, mutta se on tyypillinen uniapnean oire.
- Kuorsausta hoidetaan elintapamuutoksilla, lääkityksellä ja hammaskiskoilla, ja jos se häiritsee unta, on syytä hakeutua korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolle.
Aiheeseen liittyvät palvelut
CPAP-hoito
Ylipainehengityshoito vähentää tehokkaasti uniapnean oireita ja parantaa elämänlaatua.
Suppea yöpolygrafia
Luotettava kotona toteutettava tutkimus uniapnean toteamiseen ja sen vaikeusasteen määrittelyyn.
Uni ja unihäiriöt
Unen häiriötä voivat aiheuttaa sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Unen häiriöihin kannattaa hakea apua.
Uniapneakisko
Hoitomuoto erityisesti lievään uniapneaan.
Mistä kuorsaus johtuu?
Kuorsaus on ääni, joka syntyy nukkuessa ylähengitysteiden rakenteiden värähtelystä ja osittaisesta ahtaudesta. Kuorsaus ei sinänsä ole sairaus vaan lievänä merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä.
Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu olevan miehistä suunnilleen 25 % ja naisista 5 %. Kuorsaaminen lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaisista miehistä jo puolet ja naisista miltei kolmasosa kuorsaa joka yö.
Kuorsaukselle altistavat:
- ylipaino
- ahtaat hengitystiet
- purentaongelmat
- unilääkkeiden ja alkoholin käyttö.
Kuorsauksen hoito
Lievä kuorsaus ei edellytä hoitoa. Arvio kuorsauksen syystä on kuitenkin paikallaan, jos kuorsaus häiritsee unta. Kuorsaajan kannattaa tarkistuttaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä nielun ja ylähengitysteiden alue.
Kuorsauksen hoitoon ei ole yhtä ainoaa tapaa, vaan hoitoon liittyvät päätökset tehdään lääkärin kanssa yksilöllisesti huomioiden kuorsauksen syyt ja kuorsaajan olosuhteet. Jos kuorsaus on voimakasta, jokaöistä tai aiheuttaa päiväväsymystä, korvalääkärin konsultaatio on suositeltavaa.
Ylähengitysteiden ahtaumassa korvalääkäri voi arvioida, onko toimenpiteille tarvetta. Suunielun, alanielun, kurkunpään ja nenän tutkiminen auttaa määrittämään hengitystie-esteiden sijainnit. Vaikka uniapnea olisi lieväkin, mutta potilaalla on voimakkaat esimerkiksi väsymysoireet, voidaan kokeilla CPAP-hoitoa tai kuorsauskiskohoitoa.
Kuorsauksen hoitoon on kolme pääasiallista keinoa:
- elintapamuutokset
- lääkitys
- suukoje eli kuorsauskisko
Aiemmin kuorsauksen hoitoon käytettiin myös erilaisia leikkaustoimenpiteitä, mutta nykyään varsinaisia kuorsausleikkauksia tai nielun kuumennushoitoa ei enää tehdä. Jos potilaan nenä on kovin tukkoinen, voidaan tilannekohtaisesti harkita nenän RFA-hoitoa eli kuumennushoitoa. Joissain tapauksissa voidaan leikkauksella esimerkiksi oikaista nenän välisenää tai poistaa isokokoiset nielurisat.
Kuorsauksen hoito elintapamuutoksilla
Ennen erityisiä hoitotoimenpiteitä, kuorsauksen hoitoon voidaan hakea ratkaisua elintapamuutoksista ja kotikonsteista. Tällaisia ovat esimerkiksi
- laihduttaminen ylipainoisilla
- nukkumisasennon vaihtaminen selinmakuulla kuorsaavilla
- alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen ennen nukkumaanmenoa.
Kuorsauksen hoito suukojeella tai lääkityksellä
Lääkitys ja suukojeet voivat olla tehokkaita kuorsauksen hoidossa. Nenähengitystä parantavat lääkkeet tai sierainten laajentajat voivat auttaa joitakin kuorsaajia. Alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet, eli hammaskiskot, voivat vähentää kuorsausta, erityisesti jos potilaan alaleuka on pieni tai sillä on taipumus ”loksahtaa” alas nukkuessa. Uniapneakiskot voivat auttaa lievän uniapnean hoidossa.
Milloin lääkäriin kuorsauksen takia?
Kuorsauksen hoidon tärkein perusta on mahdollisimman tarkka kuorsauksen syyn selvittäminen. Jos kuorsaus ei ole lievää, vaan alkaa haitata unenlaatua ja jaksamista, kannattaa varata aika lääkärille. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen unirekisteröintiin, kuten suppea yöpolygrafia -tutkimukseen.
Artikkelissa asiantuntijoina
Tarkistettu 27.9.2024
Usein kysyttyä kuorsauksesta
Kuorsaus ääni, joka syntyy nukkuessa, kun ylähengitysteiden rakenteet värähtelevät ja aiheuttavat siellä osittaista ahtautta. Kuorsaus itsessään ei ole sairaus, vaan merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä.
Kuorsauksen syynä voi olla esimerkiksi ylipaino, ahtaat hengitystiet, purentaongelmat tai unilääkkeiden ja alkoholin käyttö. Jos kuorsaus häiritsee unta, on hyvä tarkistuttaa tilanne lääkärillä.
Kuorsaukselle altistavat ylipaino, ahtaat hengitystiet, purentaongelmat sekä unilääkkeiden ja alkoholin käyttö.
Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu olevan miehistä suunnilleen 25 % ja naisista 5 %. Kuorsaaminen lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaisista miehistä jo puolet ja naisista miltei kolmasosa kuorsaa joka yö.
Kuorsauksen hoitoon on olemassa useita eri keinoja:
- Ylipainoiset potilaat voivat hyötyä laihduttamisesta, ja selinmakuulla kuorsaavat voivat saada apua nukkumisasentoa vaihtamalla eli asentohoidolla.
- Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa.
- Jotkut kuorsaajat hyötyvät nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista.
- Myös alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet eli hammaslääkärin kautta saatavat hammaskiskot, voivat vähentää kuorsausta.
Jos kuorsaus on voimakasta ja jokaöistä, on syytä hakea apua ammattilaiselta.
Kuorsauksen hoitoon voi kuulua elintapamuutoksia, kuten laihduttaminen ja nukkumisasennon muuttaminen. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa. Jotkut kuorsaajat hyötyvät nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista. Myös alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet eli hammaskiskot, lisäävät ilmatilaa ja saattavat vähentää kuorsausta. Hammaskiskot ovat ensisijainen hoitovaihtoehto, jos potilaan alaleuka on pieni tai sillä on taipumus ”loksahtaa” alas nukkuessa. Hammaslääkärin kautta saatavat uniapneakiskot, voivat auttaa lievään uniapneaan.
Jos kuorsaus ei ole lievää, vaan alkaa haitata unen laatua ja jaksamista, kannattaa varata aika lääkärille. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen unirekisteröintiin, kuten suppea yöpolygrafia -tutkimukseen, jossa kotona nukutaan yksi yö mittauslaitteen kanssa ja aamulla laite palautetaan. Laitteesta voidaan tutkimusyön jälkeen lukea, onko yön aikana tullut hengityskatkoksia tai kuorsausta.