Mehiläinen Terveyssopimus
Lue lisää
Muut unihäiriöt
Unihäiriöitä ovat esimerkiksi hypersomnia ja erilaiset parasomniat. Oireita voivat olla vaikeus nukahtaa, aamuöinen heräily ja päiväväsymys. Jos unihäiriöt jatkuvat pitkään tai haittaavat arkea, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Artikkelissa asiantuntijoina
LT,Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääk.
Palvelukoordinaattori, unihäiriöt
Tarkistettu 5.11.2025
Muut unen häiriöt tiiviisti
- Muut unihäiriöt tarkoittavat erilaisia unenaikaisia häiriötä, kuten parasomniat ja uni-valverytmin häiriöt.
- Hoito vaihtelee häiriön aiheuttajan mukaan ja voi sisältää elämäntapamuutoksia, asiantuntijan antamaa ohjausta ja joissain tapauksissa lääkitystä.
- Unihäiriöiden diagnostiikka ja hoito vaativat usein usean erikoisalan tuntemusta.
Aiheeseen liittyvät palvelut
CPAP-hoito
Ylipainehengityshoito vähentää tehokkaasti uniapnean oireita ja parantaa elämänlaatua.
Uni ja unihäiriöt
Unen häiriötä voivat aiheuttaa sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Unen häiriöihin kannattaa hakea apua.
Uniapneakisko
Hoitomuoto erityisesti lievään uniapneaan.
Uniapneatutkimus, yöpolygrafia
Luotettava kotona toteutettava tutkimus uniapnean toteamiseen ja sen vaikeusasteen määrittelyyn.
Tutustu erilaisiin unen häiriöihin
Hypersomnialla tarkoitetaan liikaunisuutta eli poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä, johon liittyy pakonomainen tarve nukahtaa. Poikkeavaa päiväväsymystä voivat aiheuttaa esimerkiksi univaje, tietyt lääkkeet, päihteiden käyttö, psykiatriset syyt sekä tietyt sairaudet.
Hypersomnian hoito
Liikaunisuuden hoito perustuu oireen aiheuttavan taustasyyn hoitamiseen. Itsehoitona on hyvä varmistaa säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä nukkuminen, kuten myös muiden elämäntapojen säännöllisyys.
Parasomnioilla eli unen erityishäiriöillä tarkoitetaan ei-toivottuja fyysisiä tapahtumia, kuten liikehäiriöt tai poikkeava käyttäytyminen, tai kokemuksia, kuten tunteet ja unet, jotka ilmenevät uneen vaipuessa, unen aikana tai unesta havahtuessa. Parasomniat luokitellaan NREM- tai REM-uneen liittyviin tai näihin liittymättömiin parasomniohin. Unissaan puhuminen katsotaan kuuluvan normaaliksi unen aikaiseksi toiminnaksi, jota tapahtuu valtaosalla ihmisistä jossain vaiheessa elämää.
Parasomnioita ovat esimerkiksi sekavuushavahtuminen, unissakävely, hampaiden narskuttelu eli bruksismi, unikauhukohtaus, yöllinen seksi- tai syömishäiriö, toistuvat unihalvaukset, yölliset hallusinaatiot, painajaisunet, yökastelu ja katatrenia (uloshengitykseen liittyvä, voimakas ja pitkäkestoinen ääntely). Parasomia-oireet kestävät kerrallaan yleensä muutamasta sekunnista noin puoleen tuntiin. Ominaista parasomnioille on reagoimattomuus ulkoisiin ärsykkeisiin, pelko, sekavuus ja jonkinasteinen muistamattomuus.
Parasomnioiden hoito
Esiintyessään lievinä ja harvoin nämä ilmiöt ovat normaaleja eivätkä edellytä hoitoa. Jos parasomnioita esiintyy tiheästi, oireet ovat vaikeita tai aiheuttavat muuta merkittävää haittaa, on hoito tarpeen. Parasomnioiden hoidossa keskitytään erityisesti säännölliseen unirytmiin ja unen rikkonaisuutta lisäävien tekijöiden ja stressitekijöiden välttämiseen ja hoitamiseen. Parasominoille altistavan ja niiden aiheuttaman ahdistuksen hallinnassa apua voi olla myös oppimis- ja käyttäytymisterapioista.
Parasomnioihin lukeutuvaa hampaiden narskuttelua unen aikana eli unibruksismia hoitavat pääsääntöisesti aiheeseen erikseen perehtyneet hammaslääkärit.
Säännöllinen uni-valverytmi edesauttaa niin hyvää unta yöllä kuin sopivaa vireystasoa päivällä. Uni-valverytmiä säätelee aivoissa sijaitseva keskuskello. Elimistön rytmi asettuu lähelle 24 tuntia. Sen tahdistuksesta huolehtii voimakkaimmin valon ja pimeän vaihtelu. Muita tahdistavia tekijöitä ovat sekä säännölliset ruokailuajat että säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Eri-ikäisillä unen tarve vaihtelee ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, mitkä tekijät saattavat häiritä uni-valverytmiä. Lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän unta ja ikääntyessä unen tarve vähenee.
Uni-valverytmissä voi olla häiriöitä. Näihin kuuluvat muun muassa viivästynyt tai aikaistunut unijakso, kaamosunettomuus, epäsäännöllinen unirytmi, tahdistumaton unirytmi, vuorotyöunettomuus ja aikaerorasitus. Uni-valverytmin häiriöt ilmenevät tyypillisesti unettomuutena, liikaunisuuteena ja/ tai väsymyksenä.
Uni-valverytmin häiriön tutkiminen
Uni-valverytmin häiriön selvittelyssä tavallisesti haastatellaan ja tutkitaan potilas, hyödynnetään uni-valvepäiväkirjaa ja muita kysymyssarjoja ja voidaan tehdä liikeaktiivisuuden rekisteröinti (aktigrafia).
Uni-valverytmin häiriön hoito
Hoito vaihtelee häiriön ja sen aiheuttajan mukaan. Hoidoissa käytetään muun muassa kirkas- ja/tai luonnonvalohoitoa, melatoniinia, työn ja arkimenojen rytmittämistä ja unettomuuteen keskittyvää kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-I). Itsehoitona suositellaan riittävän pitkiä yöunia, iltasyömisen (etenkin runsasrasvaisten ruokien) ja alkoholin välttämistä, säännöllistä liikuntaa (raskaampi liikunta kannattaa ajoittaa päiväaikaan) sekä aamupainotteisesti luonnonvalon tai pimeään vuodenaikaan kirkasvalolampun hyödyntämistä.
Muiden unihäiriöiden omahoito
Muiden unihäiriöiden, kuten hypersomnian ja erilaisten parasomnioiden oireita voi pyrkiä lievittämään esimerkiksi seuraavin keinoin:
- Hyödyt: Palauttaa kehon luonnollisen uni-valverytmin, parantaa vireystilaa päivällä ja helpottaa nukahtamista illalla.
- Tee näin: Käytä kirkasvalolamppua noin 30 minuuttia joka aamu heti heräämisen jälkeen.
- Muista: Säännöllisyys. Anna kehollesi sen kaipaamaa valoa erityisesti pimeinä vuodenaikoina.
- Hyödyt: Vähentää unihäiriöiden oireita. Parantaa unen laatua, päiväaikaista vireystilaa ja mielialaa.
- Tee näin: Tavoittele maltillista painonpudotusta, noin 5–10 % lähtöpainosta. Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Kiinnitä huomiota annoskokoihin ja liiku säännöllisesti.
- Muista: Pienetkin pysyvät muutokset ovat askelia oikeaan suuntaan ja tukevat sekä unta että kokonaisvaltaista hyvinvointia.
- Hyödyt: Edistää palauttavaa unta, lievittää jännitystä, kohottaa mielialaa ja tahdistaa kehon sisäistä kelloa.
- Tee näin: Harrasta kohtuullista liikuntaa päivittäin noin puolen tunnin ajan, mieluiten päiväsaikaan. Jo reipas kävelylenkki on hyväksi.
- Muista: Johdonmukaisuus on avain onnistumiseen. Vältä sykettä nostattavaa treeniä myöhään illalla ja löydä itsellesi iloa tuottava tapa liikkua.
- Hyödyt: Lievittää unen ympärille rakentunutta painetta, vähentää itsesyyttelyä ja katastrofiajattelua.
- Tee näin: Tunnista kriittiset ajatukset ja vastaa niihin lempeydellä. Käytä huolivihkoa ja harjoittele rentoutumista sekä hyväksyntää.
- Muista: Lempeämpi mieli on paras unilääke. Rentoutuminen ja hyväksyntä ovat opittavissa olevia taitoja.
- Miksi: Kofeiini ja nikotiini ovat piristäviä aineita, jotka vaikeuttavat nukahtamista ja häiritsevät unta. Alkoholi rikkoo unen rakennetta.
- Tee näin: Juo viimeinen kahviannoksesi aikaisin iltapäivällä. Vähennä tai lopeta nikotiinin käyttö. Vältä alkoholia iltaisin.
- Muista: Nautintoaineiden käytön rajoittaminen on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa yöunta.
- Hyödyt: On taito, joka auttaa hallitsemaan arkea, siirtymään lepotilaan ja vähentämään stressin vaikutuksia.
- Tee näin: Luo oma palautumisen työkalupakkisi: yhdistele taukoja, harrastuksia, kevyttä liikuntaa ja tietoista rauhoittumista.
- Muista: Harjoittele palautumista aktiivisesti ja löydä itsellesi sopivat keinot.
- Miksi: Unilääkkeet eivät ole kestävä ratkaisu unihäiriöiden hoidossa. PKV- eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet heikentävät unen laatua ja voivat aiheuttaa tottumista, riippuvuutta ja vieroitusoireita.
- Tee näin: Aseta lääkkeettömät keinot etusijalle. Jos käytät lääkkeitä, noudata tarkasti lääkärin määräystä.
- Muista: Lopeta lääkitys aina hallitusti lääkärin ohjeiden mukaan. Keskustele ammattilaisen kanssa ennen lääkehoidon aloittamista tai muuttamista.
- Hyödyt: Luonnollinen tapa valmistautua uneen. Lievittävät stressiä, rauhoittavat mielen ja vapauttavat kehon jännityksiä.
- Tee näin: Kokeile kehon skannausta sängyssä tai progressiivista lihasrentoutusta.
- Muista: Säännöllisyys ja armollisuus itseä kohtaan. Jo lyhyt päivittäinen hetki auttaa.
- Hyödyt: Tukee vireystilaa ja keskittymiskykyä. Vähentää nestehukan oireita, kuten väsymystä ja päänsärkyä, jotka voivat heikentää unta.
- Tee näin: Juo vettä tasaisesti päivällä, noin 1–1,5 litraa päivässä. Vältä runsasta juomista juuri ennen nukkumaanmenoa. Lisää juomista tarpeen mukaan.
- Muista: Kuuntele kehosi viestejä. Riittävä ja oikein ajoitettu nesteytys tukee sekä jaksamista että unen laatua.
- Hyödyt: Tasapainottaa kehoa ja mieltä, laskee vireystilaa, rauhoittaa hermostoa ja tukee vuorokausirytmiä.
- Tee näin: Tee levolle tilaa eli pidä taukoja päivän mittaan ja rauhoita illat. Noudata tasaista unirytmiä ja vältä pitkiä, yli 30 minuutin päiväunia.
- Muista: Lepo on olennainen osa terveellistä elämää ja hyvää unta.
- Hyödyt: Katkaisee stressin ja unettomuuden kierteen, rauhoittaa hermostoa, hiljentää huolia ja laskee kehon vireystilaa.
- Tee näin: Kokeile rentoutumista esimerkiksi hengitys- ja mindfulness-harjoitusten avulla. Liiku säännöllisesti, ajoita raskaampi liikunta jo päiväsaikaan. Pidä huolipäiväkirjaa ja rauhoita illat ilman älylaitteita.
- Muista: Stressinhallinnan opettelu voi parantaa unen laatua merkittävästi. Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus.
- Hyödyt: Pitää verensokerin vakaana, takaa tärkeiden ravintoaineiden saannin, edistää unen laatua ja kohottaa mielialaa.
- Tee näin: Noudata säännöllistä ateriarytmiä. Panosta laadukkaaseen ruokaan, painota kasvisten, kuidun ja proteiinin saantia. Vältä kofeiinia, sokeria ja raskaita aterioita illalla.
- Muista: Säännöllinen ja ravinteikas ruoka on tärkeä osa unen omahoitoa.
- Hyödyt: Tukee kehon sisäistä kelloa, alentaa stressiä ja luo tervettä väsymystä.
- Tee näin: Ulkoile päivittäin 20–30 minuuttia valoisaan aikaan. Säännöllisyys on tärkeämpää kuin teho.
- Muista: Vältä raskasta liikuntaa myöhään illalla.
- Hyödyt: Tukee luonnollista uni-valverytmiä, helpottaa nukahtamista, vähentää yöllisiä heräilyjä ja parantaa unen laatua.
- Tee näin: Pidä unirytmi säännöllisenä. Huolehdi unta tukevasta uniympäristöstä eli riittävän pimeästä, viileästä ja hiljaisesta makuuhuoneesta. Vältä piristäviä aineita, kuten kofeiinia, nikotiinia tai alkoholia. Rajoita ruutuaikaa illalla.
- Muista: Säännöllisyys. Pienilläkin arjen muutoksilla voi olla suuri vaikutus unen laatuun.
- Hyödyt: Tahdistaa kehon hormonitoimintaa, helpottaa nukahtamista, tekee unesta yhtenäisempää ja parantaa jaksamista päivisin.
- Tee näin: Pidä sama rytmi arkena ja vapaalla. Käytä kirkasvaloa aamuisin. Vältä piristäviä aineita, kuten kofeiinia, nikotiinia ja alkoholia illalla. Korjaa unirytmiä vähitellen.
- Muista: Säännöllisyys on tärkein yksittäinen sääntö. Panostamalla unirytmiin panostat omaan hyvinvointiisi.
Unitutkimukset ja unihäiriöiden hoito Mehiläisessä
Mehiläisestä löytyy osaamista unen häiriöihin. Kun kyse on tavanomaisesta unihäiriön aiheuttajasta, oma hoitava lääkäri tai yleislääkäri voi tehdä diagnoosin ja aloittaa hoidon. Jos häiriön taustalla epäillään olevan elimellistä syytä, saadaan Mehiläisen laboratorion kautta tehtyä tarvittavia laboratoriokokeita ja mahdollisia unitutkimuksia.
Mikäli tarvitaan hoitotoimenpiteitä, löytyy Mehiläisen lääkäreiltä ja hammaslääkäreiltä asiantuntemusta erilaisten toimenpiteiden tai uniapneakiskohoidon toteuttamiseen. Hankalan unihäiriön hoito saattaa vaatia usean alan erikoislääkärin tietotaitoa. Tarvittaessa Mehiläisessä voidaan yhdistää esimerkiksi neurologin, psykiatrin, keuhkolääkärin, korvalääkärin ja kliinisen neurofysiologin osaaminen unihäiriön selvittämiseksi ja potilaan hoitamiseksi.
Hinnat ovat alkaen hintoja ja riippuvat valituista tutkimuksista ja hoitomuodoista. Vastaanottokäynteihin lisätään poliklinikkamaksu ja Kanta-maksu.
| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| CPAP-laitehoidon aloitus (1. käynti uniapneahoitajalla) *Asiakas ostaa CPAP-laitteen itselleen alk. 223,90 €. | alk. 223,90 € Ei Kela-korvausta |
| Kuorsauksen alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
| Uniapneatutkimus eli suppea yöpolygrafia Uniapneatutkimuksesta eli suppeasta yöpolygrafiasta ei saa Kela-korvausta. | alk. 542,40 € Ei Kela-korvausta |
| Uniapneakiskon ensikäynti Uniapneakiskon kokonaishinta-arvio alkaen noin 1200 €. | alk. 96,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 123,80 € |
| Uniapnean alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
| Unihäiriöiden alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
Usein kysyttyä muista unihäiriöistä
Uni-valverytmin häiriö on tila, jossa ihmisen sisäinen kello on eri tahdissa ympäröivän ympäristön valo-pimeä-kierron ja sosiaalisten vaatimusten kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että henkilö kokee vaikeuksia nukahtaa ja herätä tavanomaisina aikoina, mikä voi häiritä normaalia päivittäistä toimintaa.
Uni-valverytmin häiriöiden hoito voi sisältää esimerkiksi seuraavia:
- Valohoito. Altistuminen kirkkaalle valolle tiettyyn aikaan päivästä voi auttaa säätämään kehon sisäistä rytmiä.
- Melatoniini. Lääkärin suosituksesta voidaan kokeilla unta ja valvetta säätelevää melatoniini-hormonia.
- Lääkitys. Jossain tilanteissa lääkityksestä voi olla apua.
- Käyttäytymisen muutokset. Säännöllisyys nukkumaanmenossa ja heräämisessä, stimulanttien (, kuten kofeiini ja nikotiini) välttäminen iltaisin, rentoutumistekniikoiden käyttö ja hyvä unihygienia voivat auttaa nukahtamista.
- Elintapamuutokset. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat osaltaan auttaa parantamaan unta ja säätämään unirytmiä.
On tärkeää keskustella lääkärin kanssa ennen minkään hoitomuodon aloittamista, jotta voidaan varmistaa, että hoito on turvallista ja sopii potilaan yksilöllisiin tarpeisiin.
Parasomnia on unihäiriöiden ryhmä, joka sisältää epätavallisia fyysisiä tai emotionaalisia ilmiöitä, kuten unissakävelyä, painajaisia, yöllisiä pelkotiloja ja muita vastaavia oireita. Parasomniat voivat ilmetä missä tahansa unen vaiheessa ja ne voivat häiritä unen laatua.
Parasomnian hoito riippuu häiriön tyypistä ja sen vakavuudesta. Lievinä ja harvoin esiintyvinä parasomniat ovat normaaleja eivätkä edellytä hoitoa. Jos häiriöt toistuvat tiheästi, ovat vaikeita tai aiheuttavat muuta merkittävää haittaa, on hoito tarpeen.
Hoito voi sisältää seuraavia:
- Hyvän unihygienian noudattaminen. Säännöllinen nukkumaanmenoaikataulu, rentoutumistekniikat ja makuuhuoneen ympäristön optimointi voivat auttaa.
- Lääkitys. Joissakin tapauksissa voidaan kokeilla lääkehoitoa. Toisaalta tietyt lääkeaineet voivat provosoida parasomnioita, jolloin lääkkeen tauottaminenkin voi olla aiheellista.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi auttaa käsittelemään unihäiriöiden taustalla olevia psykologisia tekijöitä.
- Välttämättömien turvatoimien toteuttaminen. Esimerkiksi unissakävelyn yhteydessä on tärkeää varmistaa, että ympäristö on turvallinen.
- Taustalla olevien oireita mahdollisesti aiheuttavien muiden sairauksien tai tilojen hoitaminen.
On tärkeää keskustella lääkärin kanssa sopivasta hoitosuunnitelmasta, sillä parasomnioiden hoito on yksilöllistä ja riippuu monista tekijöistä.
Hypersomnia on liikaunisuushäiriö, joka ilmenee liiallisena päiväväsymyksenä tai poikkeuksellisen pitkinä yöunina. Hypersomnia voi olla primaarinen eli itsenäinen häiriö, kuten idiopaattinen hypersomnia, tai se voi olla toissijainen eli liittyä muihin sairauksiin, kuten sairastettuihin infektioihin tai käytettyihin lääkityksiin.
Hypersomnian hoito riippuu sen taustalla olevasta syystä. Jos kyseessä on keskushermostoperäinen liikaunisuushäiriö, kuten narkolepsia tai idiopaattinen hypersomnia, hoitoon voidaan käyttää vireystasoa kohentavaa lääkehoitoa. Tietyt lääkkeet voivat auttaa vähentämään päiväväsymystä ja parantamaan hereillä pysymistä.
On tärkeää keskustella lääkärin kanssa oikean hoitosuunnitelman laatimiseksi, sillä hypersomnian hoito on yksilöllistä ja riippuu monista tekijöist ä.
