Uupunut nainen työhuoneessaan

Lomien järjestäminen on työnantajien vastuulla ja järjestelyt hoidetaankin Suomessa pääosin mallikkaasti. Lomaan voi silti liittyä kysymyksiä, joiden vuoksi käännytään työterveyshuollon puoleen.

Loma on edelleen työsuojelukysymys

Laajassa ruotsalaisessa väestötutkimuksessa todetaan, että hyvän loman ainekset rakentuvat suurelta osalta työstä ja työolojen kokonaisuudesta. Tutkijat toteavat, että vuosiloman jälkeen vakituisessa kokoaikatyössä olevista henkilöistä keskimäärin 15 % ei tuntenut oloaan levänneeksi loman jälkeen. Tutkittujen työntekijäryhmien välillä havaittiin isoja eroja. Työhön liittyvät tekijät osoittautuivat merkittäviksi vuosilomalla palautumisen kannalta. Myös kotitekijät vaikuttivat asiaan. Lähes puolet ryhmästä, jolla oli tiukkaa sekä työssä että kotona, ei tuntenut itseään levänneeksi vuosiloman jälkeen.

Hyvä loma ja hyvä työ ovat kuin kolikon kaksi puolta. Tiukasta työstä päästään lomavaihteelle hitaammin ja loppulomasta työ alkaa jo häiritä mieltä. Riittämätön palautuminen ja pitkittyvä stressireaktio merkitsevät terveydellistä vaaraa.

Ponnistelun ja palautumisen tasapainoa säädellään jatkuvasti

Työstä palautuminen on aika, jolloin työntekijän tila palautuu työaikana koettua kuormitusta ja stressiä edeltäneelle, suotuisalle tasolle. Ihminen tuntee väsymyksen haihtuvan ja voimien palautuvan. Suorituskykyä arvioidaan siitä, miten hyvin työ ja siitä palautuminen onnistuvat. Urheilijatkin tietävät, että jos vain harjoittelee, mutta ei huolehdi palautumisesta, ei saavuta huippukuntoa vaan ajautuu ylikuntoon.

Alankomaissa on kehitetty työstä palautumisen tarpeen kokemusta kartoittava 11-osioinen kysely, jota työterveyshuollot käyttävät. Siinä kysytään muun muassa heikentääkö väsymys työsuoritusta työpäivän lopulla; onko vaikeaa rentoutua työpäivän jälkeen; jaksaako olla kiinnostunut perheenjäsenistä kotiin tultua ja paneutua muihin puuhiin kotona. Näin palautumistarve tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa.

Riittämättömällä palautumisella on todettu eri ammattiryhmissä ja ammattialoilla yhteyksiä terveysongelmiin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyn heikentymiseen. Varsinkin työt, jotka edellyttävät tunnevoimaa ja -taitoja ovat haasteellisia palautumisen kannalta.

Palautumisen tarve ja tavat olisi hyvä käydä läpi myös sairausvaiheissa. Masennuksen jälkeen työhön palatessa mieliala saattaa olla jo hyvä, mutta toimintakyky ei vielä entisellään. Toipilas yrittää helposti liikaa ja palautumisesta huolehtiminen epäonnistuu. Kun palautumiskäytännöt ovat kunnossa, työotekin löytyy helpommin. Masennuksesta kuntoutumisen arvioinnissa selvitetäänkin usein vapaa-ajan mieluisien harrastusten ylläpitämistä.

Neuvotellen edellytykset hyvälle lomalle

Mielemme valmistelee lomaa jo edeltävänä työkautena. On hyvä tunnustella luottavaisuuttaan siihen, onnistuuko loma. Arviointinsa voi vaikka piirtää näkyviin jatkumolle: loma ei onnistu - en ole varma - loma onnistuu. Jos vastaus lomaa ennakoivaan kysymykseen on myönteinen, se kertoo eräänlaisesta "lomapystyvyydestä". Tällöin ihminen pitää luonnollisena sitä, että hän kykenee rakentamaan lomansa puitteet virkistäviksi. Luottavaisuus oman vapaa-ajan hallintaan vaikuttaa siihen, että ihminen tulee järjestelleeksi lomansa luontevasti niin, että se täyttää odotukset. Lomalla satunnaisesti mieleen tulleet työasiatkaan eivät jää pyörimään ajatuksiin pitempään.

Jos loman onnistuminen tuntuu epävarmalta, on sen valmisteluun hyvä kiinnittää vähän tietoisemmin huomiota. Mihin huoli perustuu? Liittyykö se työhön: et ennättäisi lomalle, et saa lomaa haluamanasi aikana, asiakkaiden tilanne vaikeutuu? Näitä huolia ratkotaan esimiehen ja työtovereiden kanssa neuvottelemalla. Työpaikan valmistautuminen loma-aikaan kannattaa ottaa ajoissa keväällä työpaikkakokouksen asialistalle. Siten löydetään yhteisesti keinot turvata kullekin hyvän loman edellytykset. Jos työasiat todella vaativat seurantaa loman aikana, on hyvä sopia töiden hoidon periaatteista ja laajuudesta. Loman aikana tehty työ tulee korvauksen piiriin.

Huoli kesäloman onnistumisesta voi liittyä myös perheen, sukulaisten tai ystävien tilanteeseen. Onko mahdollista keskustella heidän kanssaan? Lähtökohtana on eri henkilöiden tarpeiden yhteen sovittaminen. On suositeltavaa suunnitella lomaa, mutta väljästi. Yksi nyrkkisääntö on miettiä, mikä olisi itselle loman hienoin asia. Oma toive ei näin jää kaikkien muiden toiveiden jalkoihin. Kesäloma voi myös huolettaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia alkoholinkäyttönsä säätelyssä. Loman väljä "ohjelmointi" auttaa vähentämään vaaratilanteita.

Täyteläisen loman ainekset

 "Luonto, sauna ja iskelmä eivät menetä asemiaan", tietävät suomalaiset vapaa-aikatutkijat. Muun muassa nämä ovat loman turvallisia puitteita. Lomanviettoon liittyy monenlaisia tarpeita. Odotamme vapautta, iloa ja mahdollisuutta pohtia kysymyksiä, joita on kiireen keskellä siirtänyt pois mielestä. Kaikkein intiimein käsitys vapaa-ajasta on, että se on ajatuksen vapautta. Voi ajatella työtä lomalla tai olla ajattelematta. Voi kohdata jonkun kipeän asian ja saada siihen selvyyttä. Lomalla voidaan myös opetella uusia taitoja ja tutustua uusiin asioihin. Onnistumisen kokemukset tuottavat iloa. Myönteinen mieliala saa asiat tuntumaan hallittavissa olevilta.

Suomalaisille on tyypillistä, että ollaan sekä työorientoituneita että perhemyönteisiä. Talvisaikaan vaivaava tunne kotiasioiden ja ystävien laiminlyönnistä lievittyy. Lapsuuden kokemukset kesän iloista ovat osaksi aikuisten varassa. Vammaisille henkilöille avustetut lomat ovat tärkeitä. Kun stressi hellittää, koetaan hyvän olon hetkiä. Lomalla on mahdollisuus nukkua silloin kun huvittaa, liikkua ja puuhata omassa tahdissa välittämättä aikatauluista. Leppoistaminen on kiireettömyyden tavoittelua ilman pakkoa, itselle mielekkäiden valintojen avulla.

Kesäloma on myös ruumiillisuuden aikaa. Aistit avataan ja tunnustellaan erilaisia asioita kuin töissä ollessa. Kesälomalla voi myös mitata, mikä on itselle luontainen yöunien tarve. Kun jätetään kahvi ja muut vireystilaan vaikuttavat aineet pois, ajoitetaan uni vapaasti eli mennään nukkumaan kun nukuttaa ja herätään aamulla luonnostaan. Kun on nukkunut kolmena yönä peräkkäin yhtä pitkät unet, on oma unentarve selvillä. Sen voi painaa mieleensä talvikaudeksi eikä antaa univajeen syntyä. Kesällä herkistytään kauniille asioille. Näkymät luonnossa, arjen mieluisat hetket ja kulttuuritapahtumat luovat talveenkin ulottuvia ilahduttavia muistoja.

Täyteläisen loman aineksista jokainen koostaa itselle sopivan. Hyvä vapaa-aika ei tule itsestään, vaan se täytyy luoda, väljästikin.

Miten säilyttää loman hyvät vaikutukset

Loman vaikutukset häipyvät jo muutamassa viikossa, jos työ ei tue ponnistelun ja palautumisen tasapainon ylläpitämistä. Emme lomaile jaksaaksemme entistä enemmän, vaan huoltaaksemme palautumiskykyämme. Hyvin palautuneena työt eivät tunnu rasittavilta. Palautumisen jälkeen työtehtävät tehdään paremmin, ongelmallisia asioita ratkotaan aktiivisemmin ja työtovereita autetaan.

Vapaa-aikabisnes tarjoaa palautumisen tukea jo aika keinotekoisinkin muodoin. Netin hakukoneilla voi hypätä virtuaalilomalle omalle valtamerirannalle tai sukeltaa kolmiulotteisiin ympäristöihin hemmoteltavaksi. Kestävämpää työhyvinvoinnin kannalta on huolehtia lomakauden jälkeisestä sadonkorjuusta. Kesäloman aikana kehkeytyneet ajatukset ja ideat kerätään talteen työpaikkakokouksessa. Siten turvataan hyvät puitteet tulevaksi työkaudeksi.

Lähteet:

Gustafsson K: Working conditions, compensatory strategies, and recovery. Doctoral thesis in Psychology at Stockholm University, Stockholm University Library, Stockholm 2008.

Jallinoja R.: Perhe yhdessä vapaa-aikana. Teoksessa Liikkanen M. (toim). Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. (s 49-77) Gaudeamus. Helsinki, 2009.

Kivistö S. Vaihda vapaalle. Lomallelähtijän opas. Työterveyslaitos. Helsinki, 2008.

Kopomaa T. Leppoistamisen tekniikat. Like. Keuruu, 2008.

Jaa