Matalan kynnyksen tuki työterveydessä
Lue lisää
Työuupumus - burn out
Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista on kohonneessa työuupumusriskissä. Työterveysasiakkaana saat matalan kynnyksen keskustelutukea OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai varaamalla ajan työterveyshoitajalle.
Artikkelissa asiantuntijoina
Vastaava työterveyspsykologi
Vastaava työterveyspsykologi
Tarkistettu 7.11.2025
Työterveyspsykologin suositus
- Työuupumus on yleinen, pitkittyneestä työstressistä kehittyvä oireyhtymä, joka ei ole sairausdiagnoosi, mutta sille altistuminen voi johtaa esimerkiksi masennukseen. Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista on kohonneessa työuupumusriskissä.
- Työuupumuksen itsehoidossa keskeistä on oireiden varhainen tunnistaminen ja avun hakeminen matalalla kynnyksellä esimerkiksi OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalta tai työterveyshoitajalta.
- Työterveyspsykologi auttaa tunnistamaan uupumuksen juurisyitä ja tukee aktiivisten ratkaisujen löytämisessä tilanteen helpottamiseksi.
Työuupumuksen oireet
Työuupumus on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä työperäinen oireyhtymä, jossa työn vaatimukset ylittävät yksilön voimavarat. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat:
- Krooninen väsymys, jota lepo ei helpota
- Kyynistyminen, eli työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden väheneminen
- Ammatillisen itsetunnon lasku, tunne riittämättömyydestä ja osaamattomuudesta
- Kognitiiviset häiriöt, kuten keskittymis- ja muistivaikeudet
- Tunteiden hallinnan vaikeudet
Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, mutta se voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Siksi sen varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työuupumus sellaisenaan ei oikeuta sairauspoissaoloon ja sairauspäivärahan maksuun. Sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan työkykyä alentavien oireiden perusteella työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työterveyspsykologin rooli varhaisessa uupumuksen tunnistamisessa
Työuupumuksen juurisyyt liittyvät usein työolosuhteisiin, mutta myös yksilön elämäntilanne, ajattelutavat ja palautumisen keinot vaikuttavat siihen, miten kuormitus työssä koetaan ja miten sitä kestetään. Työuupumuksen taustalla olevien syiden tunnistaminen ja aktiivisten ratkaisukeinojen hakeminen kuuluvat keskeisesti työterveyspsykologin tehtäviin.
Työuupumustapauksissa työterveyspsykologin vastaanotolla:
Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti työntekijän jaksamiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät niin työolosuhteissa kuin elämässä laajemminkin.
Jäsennetään yhdessä työntekijän kanssa myös mahdollisia, uupumusoireita ruokkivia haitallisia käyttäytymismalleja, esimerkiksi:
- perfektionismiin pyrkiminen,
- vaikeus asettaa työssään rajoja,
- ylikorostunut vastuuntunto sekä
- vaikeus delegoida tai pyytää apua.
Työterveyspsykologin tukee voimavarojen vahvistamisessa ja etsii yhdessä työntekijän kanssa aktiivisia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.
Toimien kohdentaminen työpaikalle varhaisessa vaiheessa on keskeinen tuki työntekijälle työuupumistilanteen korjaamisessa. Työterveyspsykologi voi auttaa työntekijää keskustelemaan oman esihenkilön kanssa työuupumukseen johtaneista tekijöistä. Työterveyspsykologi voi myös ehdottaa yhteistä työterveysneuvottelua esihenkilön kanssa, jos työntekijä itse on siihen valmis. Työterveysneuvottelussa suunnitellaan toipumista ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla.
Lisäksi työterveyspsykologi arvioi myös muun tuen tarpeen, esimerkiksi ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille.
Tietoa työuupumukseen liittyen:
Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi. Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
Lääkärin määräämä sairauspoissaolo voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti. Kun työmäärä on sopiva ja työolosuhteet tukevat työhyvinvointia, työnteko on hyväksi ihmisen psyykkiselle terveydelle.
Lue lisää:
Käytämme työuupumusoireiden kartoittamisessa Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmää, joka arvioi työuupumuksen neljää ydinoiretta. BAT:n liikennevalomalli auttaa hahmottamaan oireiden vakavuutta:
- Punainen alue: Todennäköinen työuupumus
- Keltainen alue: Kohonnut riski
- Vihreä alue: Ei työuupumusoireita
Työuupumusta itsellään epäilevä työntekijä saa BAT-kyselyn täytettäväksi aloittaessaan keskustelun OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai työterveyshoitajan vastaanotolla.
Työterveyslääkärin arvio voi olla tarpeen, jos:
- Työntekijän oireet ovat vakavia ja työkyky on merkittävästi heikentynyt
- Jos oireiden taustalla epäillään myös muuta kuin työssä uupumisesta johtuvaa syytä
- Tarvitaan lääkehoidon tai kuntoutuksen arviointia
- Työterveyslääkärin arvio on myös tarpeen, jos työssä uupuneen työntekijän toipumisen käynnistämiseksi tarvitaan alkuun sairauslomaa.
Työssä uupumisen ehkäisy ja varhaiset ratkaisukeinot löytyvät usein työn rakenteista ja esihenkilötuesta. Työn vaatimusten ja voimavarojen on oltava tasapainossa ja työssä haitalliselle kuormitukselle altistavat tekijät tulee saattaa kuntoon. Työtä voidaan kehittää monella tavalla ja se onnistuu parhaiten yhdessä keskustellen. Usein jo pienetkin keinot edistävät työssä pärjäämistä ja torjuvat haitallista uupumista.
Työnantajan vastuulla on:
- Arvioida työkuormitusta ja palautumismahdollisuuksia
- Tukea esihenkilöitä kuormituksen tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa
- Edistää psykologista turvallisuutta ja avoimuutta
- Mahdollistaa työn muokkaus ja joustot
Usein kysyttyä työuupumuksesta
Paluu töihin työuupumuksen jälkeen riippuu yksilöllisestä toipumisprosessista ja siitä, kuinka vakava työuupumus on ollut. Toipuminen voi viedä kuukausia, ja se voi vaatia työolosuhteiden muutoksia sekä työkuorman väliaikaista vähentämistä. Työterveyshuolto ja lääkäri arvioivat yhdessä työntekijän kanssa, milloin on turvallista ja järkevää palata töihin. Tärkeää on, että työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti valmis palaamaan työelämään.
Jos koet työuupumuksen oireita, kuten voimakasta väsymystä, kyynistymistä tai ammatillisen itsetunnon laskua, on suositeltavaa hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta uupumus ei etene vakavaksi. Työterveyslääkäri voi arvioida tilanteesi ja tarvittaessa ohjata sinut työterveyspsykologin ohjaukseen ja neuvontaan. Lisäksi, jos huomaat, että vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen ei ole riittävää tai jos koet muita uupumukseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai somaattisia oireita, on syytä konsultoida lääkäriä.
Lievä työuupumus on yleistä. Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista kärsii siitä. Vakavasta työuupumuksesta kärsii arviolta 2–3 prosenttia. Työuupumuksen hoitoon löytyy tehokkaita keinoja. Hoitoon kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa, jotta työuupumus ei etene vakavaksi.
