Masennus eli depressio

Masennus eli depressio on varsin yleinen sairaus; jopa noin viisi prosenttia ihmisistä masentuu elämänsä aikana. Masennukseen voi olla lukuisia eri syitä. Perinnölliset tekijät voivat altistaa sille, mutta myös esimerkiksi elämän tapahtumat ja kokemukset voivat aiheuttaa masennusta.

Lievän masennuksen oireet eivät yleensä vaadi erityistä hoitoa, mutta keskivaikeassa masennuksessa arjen toimintakyky saattaa jo vaikeutua. Masennusoireiden vuoksi kannattaakin hakeutua lääkäriin mahdollisimman varhain.

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi psyykkisestä hyvinvoinnista, mutta et tiedä mistä pyytää apua tai mistä aloittaa? Matalan kynnyksen neuvontakäynniltä saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen ja konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Masennus ja oireet

Masennuksen eli depression tunnistamiseksi on kehitetty erityisiä kysymyksiä ja seuloja, joita myös Mehiläisen työterveyshoitajat ja -lääkärit  käyttävät vastaanotollaan.

Masennuksen tyypillisiä oireita ovat:

  • mielialan vajoaminen
  • kiinnostuksen katoaminen
  • toiminta- ja aloitekyvyn heikentyminen masennuksen vaikeusasteen mukaisesti
  • mielihyvän kokemisen menettäminen
  • väsymys ja uupumus
  • itsesyytökset
  • ruokahalun tai painon muutos
  • keskittymiskyvyn vaikeutuminen
  • psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyminen
  • unihäiriöt

Kaikissa henkisen jaksamisen ongelmissa ei ole kuitenkaan kyse masennuksesta, vaan masennuksen oireet voivat liittyä muihin oireyhtymiin. Esimerkiksi burnout eli työuupumuksesta johtuva loppuun palaminen on oma masennuksesta erillinen oireyhtymänsä.

Lue lisää:
Työuupumus eli burn out on häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena

Masennuksen vaikeusasteet: lievä, keskivaikea ja vaikea

Masennus luokitellaan lievästä masennuksesta keskivaikeaan masennukseen, vaikeaan masennukseen ja psykoottiseen masennukseen, koska vaikeusaste ohjaa hoidon kulkua.

Lievä masennus

  • Lievä masennus on oirekuvaltaan lievin ja voi ohittua muuttumatta vaikeammaksi.
  • Lievä masennus ei yleensä vaadi lääkehoitoa.
  • Potilaan toimintakyky arjessa voi olla normaali ja potilas voi säilyä opiskelu- ja työkykyisenä.
  • Lievän masennuksen hoidoksi voi riittää selkiyttävä keskustelu ajankohtaisista huolista, jotka ovat voineet olla aiheuttamassa lievän masennuksen oireita.

Keskivaikea masennus

  • Keskivaikea masennus on oirekuvaltaan astetta vaikeampi. Mieliala on jo selvästi masentunut ja toimintakykyä vaikeuttaa kiinnostuksen ja mielihyvän kadottaminen sekä uupumus ja väsymys.
  • Keskivaikeasti masentuneen opiskelu- ja työkyky voivat olla jo alentuneita ja potilas voi tarvita ainakin tilapäisesti sairauspoissaoloa.
  • Keskivaikean masennuksen lääkehoidon aloittaminen on yleensä tarpeen keskusteluhoidon ohella.

Vaikea masennus

  • Vaikea-asteinen masennustila, johon liittyy yleensä masennuksen oirekuva kokonaisuudessaan.
  • Vaikean masennuksen oireissa esiintyy yleensä voimakkaita itsesyytöksiä, keskittymiskyvyn vaikeutumista, väsymystä, ruokahalun muutoksia, unihäiriöitä ja myös vakavimmillaan itsemurha-ajatuksia, kuoleman toiveita ja itsemurhayrityksiä.
  • Vaikeasti masentuneen opiskelu- ja työkyky on alentunut ja potilas on usein sairausloman tarpeessa.
  • Hoidossa lääkehoito, keskusteluhoito ja mahdollisesti myös muut biologiset hoitomuodot kuten ECT- tai TMS-hoidot voivat tulla kyseeseen.

Psykoottinen masennus

  • Vaikea-asteinen masennus, johon liittyy masennusoireiden lisäksi potilaan todellisuudentajun hämärtyminen eli psykoottisuus.
  • Psykoottisuutta voi esiintyä joko masennukselle tyypillisen depressiivisten ajatusten osalta (esimerkiksi harhaluuloiset syyllisyysajatukset) tai masennustilasta riippumattomat psykoottiset harhaoireet.
  • Psykoottisen masennuksen tyypillisiä oireita ovat erityisen syvä toivottomuus, itsetuhoisuus, syyllisyyden kokemukset, univaikeudet, aamuyön herääminen, painon lasku ja psykomotorinen hidastuminen.
  • Psykoottisen masennuksen hoidossa lääkehoito ja ECT- tai TMS-hoidot ovat ensisijaisia. Jos potilas on itsetuhoinen, hoito aloitetaan yleensä sairaalassa.

Kun mielialamuutokset liittyvät raskauteen tai vauvan syntymään, puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Lievät masennusoireet, jotka menevät ohi itsestään, ovat hyvin tavallisia ja synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla kenelle tahansa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet voivat vaihdella lievästä vaikeaan ja sitä hoidetaan samoin kuin masennusta yleensäkin. Äidin tilannetta on tärkeää seurata ja varmistaa, ettei masennus muutu vaikeaksi tai psykoottiseksi.

Masennuksen diagnosointi ja hoito

Masennuksen varhaisessa toteamisessa ja hoidossa on edistytty suuresti viime vuosien aikana. Masennuksen hoitoon on tartuttu napakasti, kynnys hakea apua omasta työterveyshuollosta on madaltunut ja myös monissa työpaikoissa työyhteisön psyykkinen hyvinvointi on tullut yhä laajemmin mukaan keskusteluihin.

Mehiläisellä on osaamista masennuksen hoitoon eri koulutussuuntauksista ja ammatillisista osaamisalueista. Näin asiakkaalle löytyy nopeasti sellaista terapiaa, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan.

Masennuksen hoitoon voivat osallistua:

On hyvä muistaa, että psykiatrille kuuluu vastuu diagnoosiin sekä lääke- ja muuhun hoitoon liittyvistä erityiskysymyksistä. Masennusdiagnoosin tekee kuitenkin aina psykiatri, jonka arvio ja lausunto ovat edellytyksenä muun muassa Kelan korvaamalle kuntoutuspsykoterapialle ja pitkille sairauslomille.

Mehiläisessä masennuksen hoitoon pääsee nopeasti, mikä on asiakkaalle usein suuri helpotus. Masennusta hoidetaan vaikeusasteesta riippuen lääke- ja keskusteluhoidon yhdistelmällä sekä biologisilla hoitomuodoilla, kuten ECT- ja TMS-hoidoilla. Keskusteluhoito voi olla lyhytterapiaa, lyhytpsykoterapiaa tai pidempiaikaista psykoterapiaa.

Lue lisää:
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia

Masennuksesta toipuminen

Masennuksesta on mahdollista toipua kokonaan etenkin, jos tehokas hoito on käynnistynyt varhaisessa vaiheessa. Masennus voi olla luonteeltaan toistuvaa, jolloin sen uusiutuminen aika ajoin on mahdollista.

Masennuksen vuoksi ei tarvitse suinkaan aina jäädä sairauslomalle. Masennuspotilaan hoito järjestetään niin, että tavoitteena on saada ihminen takaisin kiinni arkeen ja elämänrytmiin. Hoitojakson jälkeen on tärkeää tukea työhön paluuta, joka voi olla haaste paitsi masennuksen läpikäyneelle itselleen, myös koko työyhteisölle. Masennuksesta toipuvan työhön paluussa erilaiset kevennetyn työnteon mallit ovat yleisiä.

Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan, voit kysyä neuvoa asiakaspalvelustamme (avoinna 24/7) puhelimitse numerosta 010 414 00 (0,084 €/min) tai verkkoajanvarauksemme chatissa.  Voit myös varata ajan mielen neuvontakäynnille, josta saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen sekä konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Asiantuntijana artikkelissa Mehiläisen valtakunnallinen vastuupsykiatri Teijamari Laasonen-Balk.

Usein kysyttyä masennuksesta

Mistä masennus johtuu?

Masennus eli depressio on varsin yleinen sairaus; jopa noin viisi prosenttia ihmisistä masentuu elämänsä aikana. Masennukseen voi olla lukuisia eri syitä. Perinnölliset tekijät voivat altistaa masennukselle, mutta myös esimerkiksi elämän tapahtumat ja kokemukset voivat aiheuttaa masennusta.

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi psyykkisestä hyvinvoinnista, mutta et tiedä mistä pyytää apua tai mistä aloittaa? Matalan kynnyksen neuvontakäynniltä saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen ja konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Miltä masennus tuntuu?

Masennuksen oireita ovat tyypillisesti:

  • kiinnostuksen katoaminen
  • mielihyvän kokemisen menettäminen
  • väsymys ja uupumus
  • unihäiriöt
  • itsesyytökset
  • ruokahalun tai painon muutos
  • keskittymiskyvyn vaikeutuminen
  • mielialan vajoaminen
  • toiminta- ja aloitekyvyn heikentyminen masennuksen vaikeusasteen mukaisesti
  • psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyminen
  • unihäiriöt

Kaikissa henkisen jaksamisen ongelmissa ei ole aina kuitenkaan kyse masennuksesta, vaan masennuksen oireet voivat liittyä muihin oireyhtymiin. Esimerkiksi työuupumuksesta eli burnoutista johtuva loppuun palaminen on oma masennuksesta erillinen oireyhtymänsä.

Lue lisää:
Työuupumus eli burn out on häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena

Miten masennus todetaan?

Masennuksen varhaisessa toteamisessa ja hoidossa on edistytty suuresti viime vuosien aikana. Masennuksen hoitoon on tartuttu napakasti, kynnys hakea apua omasta työterveyshuollosta on madaltunut ja myös monissa työpaikoissa työyhteisön psyykkinen hyvinvointi on tullut yhä laajemmin mukaan keskusteluihin.

Masennuksen tunnistamiseksi on kehitetty erityisiä kysymyksiä ja seuloja, joita myös Mehiläisen työterveyshoitajat ja -lääkärit käyttävät vastaanotollaan.

Kaikissa henkisen jaksamisen ongelmissa ei ole aina kuitenkaan kyse masennuksesta, vaan masennuksen oireet voivat liittyä muihin oireyhtymiin. Esimerkiksi työuupumuksesta eli burnoutista johtuva loppuun palaminen on oma masennuksesta erillinen oireyhtymänsä.

Mehiläisellä on osaamista masennuksen hoitoon eri koulutussuuntauksista ja ammatillisista osaamisalueista. Näin asiakkaalle löytyy nopeasti sellaista terapiaa, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi psyykkisestä hyvinvoinnista, mutta et tiedä mistä pyytää apua tai mistä aloittaa? Matalan kynnyksen neuvontakäynniltä saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen ja konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Mistä apua masennukseen?

Mehiläisellä on osaamista masennuksen hoitoon eri koulutussuuntauksista ja ammatillisista osaamisalueista. Näin asiakkaalle löytyy nopeasti sellaista terapiaa, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan.

Mehiläisessä masennuksen hoitoon pääsee nopeasti, mikä on asiakkaalle usein suuri helpotus. Masennusta hoidetaan vaikeusasteesta riippuen lääke- ja keskusteluhoidon yhdistelmällä sekä biologisilla hoitomuodoilla, kuten ECT- ja TMS-hoidoilla. Keskusteluhoito voi olla lyhytterapiaa, lyhytpsykoterapiaa tai pidempiaikaista psykoterapiaa.

Masennuksesta on mahdollista toipua kokonaan etenkin, jos tehokas hoito on käynnistynyt varhaisessa vaiheessa. Masennus voi olla luonteeltaan toistuvaa, jolloin sen uusiutuminen aika ajoin on mahdollista.

Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan, voit varata ajan mielen neuvontakäynnille, josta saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen sekä konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Miksi masennus uusiutuu?

Masennus voi olla luonteeltaan toistuvaa, jolloin sen uusiutuminen aika ajoin on mahdollista.

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi psyykkisestä hyvinvoinnista, mutta et tiedä mistä pyytää apua tai mistä aloittaa? Matalan kynnyksen neuvontakäynniltä saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen ja konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

syyskuu 2022viikko 39