Työterveys Mehiläisessä
Lue lisää
Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt merkittävästi sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Eläke voidaan myöntää henkilölle, joka on vähintään 17-vuotias eikä ole vielä täyttänyt alinta vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä sairauspäivärahaoikeuden päätyttyä eli noin vuoden kuluttua työkyvyttömäksi tulosta.
Eläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilö ei pysty terveydellisistä syistä jatkamaan työelämässä, vaikka kuntoutustoimia tai ammatillisen kuntoutusta olisi jo hyödynnetty.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräajaksi (kuntoutustuki) tai toistaiseksi. Eläke voi olla täysi tai osittainen.
Työkyvyn arviointi ja tukeminen on työterveyshuollon keskeistä osaamista. Työterveyslääkärin ja –hoitajan lisäksi siihen osallistuvat tarpeen mukaan muut työterveyden ammattihenkilöt ja asiantuntijat kuten työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, sosiaalialan asiantuntija ja erikoislääkärit (esim. psykiatri, ortopedi tai fysiatri). Kokonaisvastuu arviosta ja johtopäätösten laatiminen on aina työterveyslääkärillä.
Kun työkyky alenee, työterveyshuollossa arvioidaan varhain hoidon ja kuntoutuksen tarvetta sekä erilaisia mahdollisuuksia työkyvyn tukemiseksi ja palauttamiseksi. Tavoitteena on aina ensisijaisesti työssä jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.
Työterveyshuolto selvittää yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa mahdollisuudet jatkaa työssä esimerkiksi työnkuvaa keventäen tai siirtymällä työnantajan palveluksessa terveydentilalle sopivampiin tehtäviin. Näistä asioista keskustellaan yhteisesti työterveysneuvottelussa. Työhön paluu voi toteutua myös osa-aikaisesti osasairauspäivärahan tukemana tai työnkuvan muuttuessa työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun avulla.
Jos omalta työnantajalta ei löydy sopivaa työtä, on tarpeen miettiä vaihtoehtoja laajemmin. Vaikka työkyky omaan työhön olisi merkittävästi alentunut, jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan yleisesti työhön työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Vasta 60-vuotiaana työkykyä arvioidaan suhteessa omaan työhön tai olemassa olevan osaamisen mahdollistamiin tehtäviin.
Eläkevakuuttajat tukevat työelämässä jatkamista ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi työkokeilua, opintojen ja ammatillisten kurssien tukemista, yrittäjyyden tukemista sekä ohjauksellista tukea uuden urasuunniteman luomiseksi. Päätös ammatillisesta kuntoutuksesta voidaan antaa hakemuksesta tai työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä.
Jos terveydentila ei mahdollista työssä jatkamista ammatillisen kuntoutuksen tukikeinoista huolimatta, työterveyshuolto pohtii asiakkaan kanssa osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.
Jos eläkkeen hakemiseen päädytään, työterveyslääkäri laatii B-lausunnon, jossa kuvataan sairaudet ja niiden hoito, keskeiset tutkimustulokset, toimintakyky, hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet, työhistoria sekä työkyky ja sen ennuste.
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan omasta työeläkeyhtiöstä, yleensä eläkeyhtiön suojatuilla verkkosivuilla. Samalla hakemuksella voi hakea myös Kelan maksamaa eläkettä. Eläkeyhtiön sivustolta löytyy myös arvio työkyvyttömyyseläkkeen suuruudesta. Asiakas hakee eläkettä aina itse ja työterveyshuolto laatii hakemuksen liitteeksi ajankohtaisen B-lääkärinlausunnon. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa hakemuksen laatimisessa.
Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkettäkin. Eläkeyhtiön kannan ollessa myönteinen, eläkeyhtiö antaa asiassa myönteisen ennakkopäätöksen. Ennakkopäätös on voimassa n. 10 kk. Tänä aikana voi rauhassa harkita eläkkeen vastaanottamista ja tarvittaessa järjestellä työkuvioita. Osatyökyvyttömyyseläke ei edellytä työntekoa.
