
Ravitsemusterapeutti ja ravitsemusterapia
Artikkelissa asiantuntijana

Tarkistettu 30.5.2025
Ravitsemusterapia tiiviisti
- Ravitsemusterapia on ravitsemusterapeutin suunnittelemaa ja antamaa yksilöllistä ravitsemusohjausta ja -hoitoa, joka pohjautuu ravitsemus- ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön.
- Kaikki Mehiläisen ravitsemusterapeutit ovat yliopistokoulutettuja, Valviran laillistamia ravitsemusterapeutteja ja terveydenhuollon ammattilaisia.
- Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi tulla ilman lähetettä. Tarkista lähetteen tarve etukäteen, jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas.
Ravitsemusterapia on tärkeä osa sairauksien hoitoa
Ravitsemusterapia on tärkeä osa useiden pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa tai molemmissa. Näitä ovat esimerkiksi diabetes, keliakia, syömiskäyttäytymisen häiriöt, ruoka-allergiat, ruoansulatuskanavan toiminnalliset vaivat ja sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Ravitsemusterapiasta on hyötyä myös esimerkiksi painonhallinnassa, uniapnean hoidossa, tuki- ja liikuntaelinvaivoissa sekä lapsilla kasvun haasteissa.
Ravitsemusterapiasta voi olla hyötyä esimerkiksi näissä tilanteissa:
- Elintapasairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Ravitsemusterapia tukee pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien, hoitoa ja ennaltaehkäisyä.
- Painonpudotus ja -hallinta. Kestävä elämäntapamuutos pohjautuen tutkimusnäyttöön, potilaan yksilölliseen tilanteeseen sekä voimavaroihin.
- Syömishäiriöiden ravitsemushoito. Tarjoaa tukea syömishäiriöiden hoidossa ja auttaa normalisoimaan syömiskäyttäytymistä.
- Ruoka-aineallergioiden ja muiden ruokarajoitteiden hallinta. Ruoka-aineallergioiden ja yliherkkyyksien ravitsemushoito, ruokavalion monipuolisuuden ja suojaravintoaineiden saannin turvaaminen.
- Ruoansulatuskanavan sairaudet ja toiminnalliset vaivat. Kansallisiin hoitosuosituksiin ja tutkimusnäyttöön pohjautuva ravitsemushoito. Ruokavalion monipuolisuuden turvaaminen.
- Urheilijoiden ja aktiiviliikkujien ravitsemus. Ravitsemuksen vaikutukset urheiluun ovat laaja-alaiset. Se vaikuttaa muun muassa lajinomaiseen suorituskykyyn, kehittymiseen ja palautumiseen, auttaa ylikuormitustilojen ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Lisäksi se tukee kuntoutusta, ehkäisee ja hoitaa syömiskäyttäytymisen häiriöitä, tarjoaa ravitsemusohjausta ennen ja jälkeen leikkauksen, sekä edistää terveyttä.
- Oma ruokavalio tai ruokasuhde mietityttää. Ravitsemus, ruokailuun vaikuttavat tekijät sekä ravitsemukselliset tarpeet ja haasteet ovat yksilöllisiä ja muuttuvat eri ikäkausina elämän aikana. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi hakeutua matalalla kynnyksellä keskustelamaan kaikesta ruokaan ja syömiseen liittyvästä.
Ravitsemusterapeutti tarjoaa ennaltaehkäisevää, yksilöllistä ja arkea tukevaa ravitsemusohjausta
Ravitsemusohjaus on aina vuorovaikutteista ja keskustelevaa, muutoksia pohditaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Ohjaus yhdistää syömisen psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tukea ja psykoedukaatiota eli tiedon lisäämistä. Se huomioi potilaan yksilöllisen tilanteen, taustan, haasteet, toiveet sekä työterveyshuollossa työnkuvan ja sen vaatimukset.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ei tulla siis kuulemaan luentoa ravitsemussuosituksista. Ravitsemusohjaus on aina yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa. Kaikenikäiset asiakkaat voivat kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen ravitsemusasioissa.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle valmistautuminen
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi tulla ilman ennakkovalmistautumista. Käynnin aikana kartoitamme ja kysymme kaikki tarvittavat tiedot.
- Ruokapäiväkirja. Halutessasi voit pitää ruokapäiväkirjaa. Ruokapäiväkirjaan merkitään ylös kaikki syömäsi ruoat ja juomat, sekä niiden määrät vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä. Lataa tästä Mehiläisen täytettävä pdf-ruokapäiväkirja.
- Tutkimukset ja lausunnot. Mikäli laboratorio- ja muita tutkimuksia on tehty muualla kuin Mehiläisessä, kannattaa vastaanotolle ottaa mukaan mahdolliset lääkärinlausunnot ja testitulokset, jotka liittyvät tilanteeseesi.
Näin ravitsemusterapeutin vastaanotto etenee
Ravitsemusterapia on aina yksilöllistä ravitsemusohjausta ja -hoitoa. Tässä on kuvailtu esimerkki siitä, kuinka vastaanotto voi edetä.
Ravitsemusterapeutin vastaanotto alkaa keskustelulla. Ravitsemusterapeutti keskustelee aluksi muun muassa lähtökohdistasi, tavoitteistasi ja mahdollisista haasteistasi.
Ensimmäisellä käynnillä ravitsemusterapeutti kartoittaa ravitsemukseen ja terveyteen liittyviä tekijöitä ja tekee selvityksen ruokailutottumuksistasi. Selvitys voidaan tehdä haastattelemalla tai mahdollisen etukäteen täydennetyn ruokapäiväkirjan avulla.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kartoitettavia ja ohjauksessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa:
- Terveydentila: mahdolliset sairaudet ja niiden riskitekijät, lääkitys, sukurasitteet, lääkitykset, allergiat ja yliherkkyydet, paino ja painohistoria, sekä mahdolliset laboratoriomittausten tulokset.
- Elämäntilanne ja voimavarat: ikä ja kehitysvaihe, elämänrytmi, sosiaaliset ja kulttuuritekijät ja taloudelliset tekijät. Työterveyshuollossa työnkuvan ravitsemukselle aiheuttamat haasteet, vaatimukset ja työrytmi.
- Ruokailuun ja syömiseen liittyvät tekijät: ruokasuhde, syömiskäyttäytyminen, yksilölliset makumieltymykset ja tottumukset, ruoankäsittelytaidot ja -mahdollisuudet.
- Fyysinen ja henkinen hyvinvointi: elämäntavat, fyysinen aktiivisuus, unen määrä ja laatu, sekä toiminnalliset vaivat.
- Toiveet ja tavoitteet.
Ravitsemusterapeutti asettaa kanssasi realistiset ja saavutettavat tavoitteet ja käytännönläheiset muutoskohteet. Etenemistahtiin vaikuttavat muun muassa voimavarat, lähtötilanne, tavoitteet sekä arjen aikataulut.
Ravitsemusterapeutti laatii yhdessä potilaan kanssa käytännönläheisen koonnin sovituista muutoksista, yleensä näitä on 1–3 / kerta. Toisinaan voidaan tehdä myös pidemmän aikavälin kirjallinen hoitosuunnitelma.
Ravitsemusterapeutti kirjaa sovitut muutoskohteet potilaskertomukseen, näin potilaalle jää ikään kuin muistiinpanot käynnistä. Suunnitelmaa päivitetään seurantakäynneillä etenemisen, vasteen ja potilaan kokemusten pohjalta.
Jatkokäynneillä seurataan edistymistä, keskustellaan suunnitelman arkeen jalkautumisesta ja sopivuudesta ja näiden pohjalta päivitetään suunnitelmaa.
Jatkokäyntien määrä vaihtelee yksilöllisten tavoitteiden mukaan, mutta tyypillisesti käyntejä on yhteensä 2–3.
Ravitsemusterapeutin etävastaanotto
Ravitsemusterapeutit auttavat myös etävastaanotolla video- ja puhelinvastaanottojen kautta. Etävastaanotto tarjoaa helpon ja joustavan tavan saada ravitsemusterapeutin asiantuntevaa ohjausta sijainnistasi riippumatta. Ohjaamme sinut tarvittaessa lääkärikeskukseen, jos tilanteesi sitä vaatii.
Aiheeseen liittyvät oireet
Diabetes lapsella
Yleensä tyypin 1 diabetes, jossa haima ei tuota riittävästi tai lainkaan insuliinia.
Keliakia
Kotimaisten viljojen sisältämän valkuaisaineen eli gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus, joka häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Bulimia
Oireet johtuvat syömisen ja kehonkuvan hallinnan tarpeesta.
Ortoreksia
Pakonomainen terveellisen ruokavalion noudattaminen voi hallita elämää.
Syömishäiriö lapsella
Lapsen syömisongelmat voivat haitata kehitystä ja vaativat lääkärin arviota.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Eteisvärinä eli flimmeri
Sydämen rytmin häiriöt aiheuttavat nopean ja epäsäännöllisen sykkeen.
Katkokävely
Kävellessä alaraajaan ilmaantuva kipu, joka on yksi valtimokovettumataudin tavallisimmista oireista.
Kolesteroli
Korkea kolesterolipitoisuus on yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Metabolinen oireyhtymä
Riskiryhmä, joka voi edistää valtimosairauksia usein oireettomana.
Rintakipu
Rintakipu on oire, jonka taustalla oleva syy on aina selvitettävä.
Rytmihäiriöt
Sydämen rytmin häiriöt ovat yleisiä. Jos rytmihäiriöt ovat toistuvia tai voimakkaita, voivat ne viitata piilevään sydänsairauteen.
Sepelvaltimotauti
Sydämen verisuonten tukkeutuminen aiheuttaa hapenpuutetta.
Sydämen läppävika
Läppäviat aiheuttavat hengästymistä, hengenahdistusta ja rintakipuja.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen häiriötila, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta normaalisti.
Sydänkohtaus eli sydäninfarkti
Äkillinen tukos sydämen sepelvaltimossa aiheuttaa vakavan sairauskohtauksen ja vaatii nopeaa hoitoa.
Sydänlihastulehdus
Sydämeen etenevä virus voi aiheuttaa vakavia oireita.
Sydänpussintulehdus
Tulehduksessa sydänpussiin tulee tulehdussolukertymiä ja sydänpussiin kertyy nestettä.
Valtimotauti ja valtimovaivat
Kolesteroli ja kalkki paksuntavat valtimoiden seinämiä.
Verenpaine
Normaali verenpaine on merkki hyvästä terveydestä ja sydämen tehokkaasta toiminnasta.
Veritulppa eli laskimotukos
Oire voi johtua perinnöllisestä alttiudesta tai muista tekijöistä.
Uniapnea
Hengitysteiden kaventuminen ja lihasten rentoutuminen nukkuessa voi johtaa hengityskatkoksiin.
Usein kysyttyä ravitsemusterapiasta
Ravitsemusterapeutti on yliopistokoulutettu, Valviran laillistama terveydenhuollon ammattilainen, jolla on syvällinen ymmärrys ravinnosta ja sen vaikutuksesta terveyteen sekä hyvinvointiin. Ravitsemusterapeutti tarjoaa yksilöllistä ohjausta, suunnittelee ruokavalion ja seuraa sen toteutumista. Ravitsemusterapeutti auttaa muun muassa ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa sekä elämäntapamuutoksissa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti on Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston rekisteröimä ammattilainen. Vain laillistettu ravitsemusterapeutti voi tehdä potilastyötä terveydenhuollossa. Laillistetut ravitsemusterapeutit omaavat vähintään maisteritason yliopisto-opinnot, joiden osana ovat käyneet pätevyyteen vaadittavat ravitsemusterapiaopinnot ja -harjoittelut.
Suomessa laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi opiskella suorittamalla terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot, joissa pääaineena on ravitsemustiede. Koulutus sisältää teoreettista tietoa lääketieteestä, ravitsemuksesta, käytännön harjoittelua sekä tutkimustyötä. Ravitsemusterapeutit voivat olla erikoistuneita eri osa-alueisiin ja tiettyjen sairauksien, kuten elintapasairauksien, vatsa- ja suolistosairauksien tai tietyn ikäryhmän, kuten lasten, ravitsemushoitoon.
Ravitsemusterapia on ravitsemusterapeutin suunnittelemaa ja antamaa yksilöllistä ravitsemusohjausta ja -hoitoa, joka pohjautuu ravitsemus- ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön. Ravitsemusohjaus on aina vuorovaikutteista ja keskustelevaa, muutoksia pohditaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Ohjaus yhdistää syömisen psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tukea ja psykoedukaatiota eli tiedon lisäämistä. Se huomioi potilaan yksilöllisen tilanteen, taustan, haasteet, toiveet sekä työterveyshuollossa työnkuvan ja sen vaatimukset.
Ravitsemusterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä muun terveydenhuollon moniammatillisen tiimin kanssa.
Ravitsemusterapiasta voi olla monenlaista hyötyä. Ravitsemusterapia voi auttaa esimerkiksi:
- Pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyssä ja ravitsemushoidossa
- Painonhallinnassa ja elämäntapamuutoksen teossa
- Syömishäiriöiden ja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen sekä ruokasuhteen pulmien ravitsemushoidossa
- Ruoka-aineallergioiden, yliherkkyyksien ja muiden erityisruokavalioiden kanssa
- Ruoansulatuskanavan toiminnallisten vaivojen ja sairauksien ravitsemushoidossa
- Urheilijoiden ravitsemuksessa
Ravitsemusterapia on aina yksilöllistä ja tukee asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä arkea.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle voi hakeutua esimerkiksi lääkärin lähetteellä tai varaamalla ajan suoraan yksityiselle ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutit palvelevat sekä kivijalassa että etäyhteyksien, kuten video- ja puhelinvastaanottojen, kautta.
Huomioithan, että eri palveluiden kautta hakemalla löydät esimerkiksi Lasten Mehiläisen ravitsemusterapeutit. Varaa aika lasten ravitsemusterapiaan tästä.