Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla. Ne huolehtivat sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta. Sepelvaltimotaudissa valtimoihin kehittyy ahtautumia, jotka koostuvat rasvasta ja usein myös kalkista. Ahtautumien takia sydämen oma verenkierto heikkenee. Sydän ei pysty rasitustilanteessa lisäämään verenkiertoaan ponnistelun vaatimalle tasolle, mikä aiheuttaa hapenpuutetta sydänlihakseen. Sepelvaltimotauti kuuluu sydän- ja verisuonitauteihin ja on ns. suomalaisten kansantauti.

Sepelvaltimotaudin oireet

Sepelvaltimotaudin tyypillisiin oireisiin kuuluvat rintakipu ja puristava tunne rinnassa, jotka voivat säteillä kaulalle, leukaperiin tai vasempaan hartiaan. Hengenahdistus ja suorituskyvyn heikkeneminen ovat myös yleisiä sepelvaltimotaudin oireita. Sepelvaltimotaudin oireet voivat ilmetä rasituksessa tai levossa, ja niiden vakavuus vaihtelee.

Sepelvaltimotaudin tyypillisiä oireita ovat:

rintakipu
painontunne rinnassa
hengenahdistus
selittämätön suorituskyvyn lasku

Tavallisimmin sepelvaltimotauti oireilee rintakipuna tai hengenahdistuksena. Oireet ilmenevät yleensä fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa, kun sydänlihaksen verentarve lisääntyy. Kipu on luonteeltaan tavallisesti tylppää ja tuntuu laaja-alaisesti rinnassa. Kipu voi säteillä myös käsiin tai kaulaan. Kipu helpottaa rasituksen loppuessa. Nitron ottaminen voi helpottaa, sillä se laajentaa sepelvaltimoita. Hyvin tiukassa ahtaumassa oireita voi esiintyä jo sisätiloissa liikkuessa tai jopa levossa. Toisinaan oireena saattaa olla myös selittämätön suorituskyvyn lasku.
Sepelvaltimotaudin nopeasti kehittyviin oireisiin liittyy huomattava sepelvaltimon tukkeutumisen riski.

Lue myös: Sydänkohtaus eli sydäninfarkti

Sepelvaltimotaudin hoito

Sepelvaltimotaudin etenemistä hillitään lääkehoidolla sekä sydämen verenkiertoa korjaavilla toimenpiteillä. Lääkehoidolla pyritään helpottamaan oireita ja hidastamaan taudin etenemistä sekä vähentämään sydäninfarktin riskiä. Jos lääkehoidosta huolimatta jää toimintakykyä rajoittavia oireita tai tauti on edennyt pitkälle, voidaan sydänlihaksen verenkierto korjata ahtautuneiden sepelvaltimoiden pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella.

Toimenpidettä ennen tehdään sydämen varjoainekuvaus, joka antaa täsmällisen tiedon sepelvaltimoiden tilasta ja ahtautumista. Varjoainekuvauksen lisäksi sydäntä voidaan tutkia sydänfilmin, rasituskokeen ja sydämen ultraäänitutkimuksen avulla. Kardiologi eli sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri arvioi sopivan hoitomuodon.

Lue myös: Miten sepelvaltimotautia hoidetaan?

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Riski sairastua sepelvaltimotautiin kasvaa iän myötä. Tupakointi, kohonnut veren kolesterolitaso, kohonnut verenpaine sekä diabetes ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Niiden tehokas hoitaminen on tärkeää sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Myös tupakoinnin välttäminen ja kohtuullisen rasittavan liikunnan säännöllinen harrastaminen ehkäisevät sepelvaltimotaudin syntymistä.

Lue myös: Liikunta suojaa sydäntä

Hoitoon hakeutuminen ja ajanvaraus

Mehiläisen kardiologit auttavat kaikissa sydämeen liittyvissä asioissa. Varaa aika lääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00 (pvm/mpm).

Tutustu Mehiläisen ammattitaitoisiin kardiologeihin.

Lue lisää:

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja