Rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriöitä voi ilmaantua missä tilanteessa tahansa. Sydän lyö jatkuvasti ja tasaiseen tahtiin, levossa hitaammin ja ponnistellessa nopeammin. Tasainen syke voi häiriintyä monella tavalla. Tällöin on kysymys sydämen rytmihäiriöistä.

Rytmihäiriöitä esiintyy tyypillisesti ajoittain tai kohtauksina, ja niiden välillä rytmi voi olla aivan normaali.

Useimmiten altistavia tekijöitä ei tunnisteta. Stressi, valvominen ja runsas alkoholin tai kahvin nauttiminen voivat altistavat rytmihäiriöille, mikäli rytmihäiriöiden saamiseen on taipumusta.

Tärkeätä on selvittää, milloin rytmihäiriötuntemukset merkitsevät sairautta ja vakavampien kohtausten vaaraa.

Poikkeavuudet sydämen rytmissä aiheuttavat usein eri tuntemuksia. Niitä voivat olla sydämen tykytys ja epäsäännöllisinä tuntuvat lyönnit. Pulssia tunnustellessa voi huomata, että sydämen lyönnit jäävät välillä pois tai ovat heikkoja. Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa myös huimausta tai pyörtymistä. Liian hidas tai liian tiheä syke voi aiheuttaa voimattomuutta, hengästymistä ja kipua rintaan.

Rytmihäiriöiden tyypillisiä oireet ovat:

• tuntemukset oudoista sydämen lyönneistä tai tiheästä tykytyksestä
• pyörrytys
• hetken tajuttomuus

Rytmihäiriön voi havaita myös sykemittarilla, verenpainemittarilla ja erityisesti sydänfilmissä. Sykemittarin käyttö on suositeltavaa jos on taipumusta rytmihäiriöiden saamiseen.

Pitkään jatkuva rytmihäiriö voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Pitkäaikainen eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia ja pahimmillaan aivohalvauksen. Vakavimmat rytmihäiriöt voivat johtaa äkkikuolemaan.

Rytmihäiriöt voidaan jaotella lisälyönteihin, tiheälyöntisyyteen, hidaslyöntisyyteen sekä eteisvärinään.

Lisälyönnit: Lisälyönnit ovat tavallisimpia rytmihäiriöitä, joita esiintyy kaikilla ihmisillä, eivätkä ne useinkaan vaadi hoitotoimenpiteitä. Lääkäriin tulee hakeutua, jos lisälyöntisyys on hyvin runsasta, esiintyy fyysisen rasituksen yhteydessä tai aiheuttaa hyvin epämiellyttäviä tuntemuksia.

Tiheälyöntisyyskohtaukset: Sydämen tiheälyöntisyyskohtaukset aiheutuvat usein sydämen johtoratojen ylimääräisistä säikeistä, joita myöten sydämen sähkö kiertää ja saa lyönnit tiheäksi. Oireena on äkisti alkava tykytys, joka saattaa kestää minuutteja tai jopa tunteja. Kohtauksen alussa voi olla hetkellinen pyörtyminen.

Hidaslyöntisyys: Sydämen hidaslyöntisyys voi aiheuttaa huimausta tai pyörtymisen. Sykettä ohjaavan sairaan sinuksen oireyhtymä ja johtoradan rappeutumisesta aiheutuva sydänkatkos voivat aiheuttaa pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Ne todetaan usein potilaan hakeuduttua sairaalaan, mutta usein asia selviää vasta tutkimusten jälkeen.

Eteisvärinä: Eteisvärinä on tavallista useiden sydänsairauksien yhteydessä sekä ikääntyneillä. Eteisvärinässä sydämen toiminta muuttuu hyvin tiheäksi ja epäsäännölliseksi. Se voi esiintyä kohtauksina tai pysyvänä rytmihäiriönä. Lievä eteisvärinä voi jäädä huomaamatta. Eteisvärinän toteaminen on erityisen tärkeää, koska se voi altistaa aivohalvaukselle ja usein tarvitaan verenohennuslääkitystä.

Sydämen rytmihäiriötä epäiltäessä tulee hakeutua kardiologin eli sydänsairauksien erikoislääkärin vastaanotolle. Kardiologi arvioi rytmihäiriöiden vakavuuden, tekee tarvittavat tutkimukset ja määrää hoidon ja jatkotoimenpiteet.

• Sydänsähkökäyrä eli EKG. Tavallinen levossa otettava sydänsähkökäyrä eli EKG saattaa paljastaa meneillään olevan rytmihäiriön. Normaalinkin rytmin aikana siinä voidaan nähdä piirteitä, jotka viittaavat taipumukseen saada rytmihäiriökohtauksia. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli sydänfilmin taltiointi mukana kannettavan laitteen avulla on tehokas tapa tutkia rytmihäiriöitä.
• Lääkehoito. Lääkehoito sopii yleensä lieviin rytmihäiriöihin sekä eteisvärinän hoitamiseen. Poikkeavien johtoratojen aiheuttamia sydämen tiheälyöntisyyskohtauksia voidaan parantaa katetrihoidon eli ablaation avulla.
• Sydäntahdistin. Liian hidasta sykettä nopeutetaan sydämentahdistimella, mikäli haitalliset oireet toistuvat tai on vaara saada sydänkatkos tai tajuttomuuskohtaus.