Julkaistu 4.6.2018
Erikoislääkärien, esimerkiksi gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, hinnat voivat vaihdella asiantuntijan mukaan. Tarkemman hinnan näet erikoislääkärin omalta sivulta tai verkkoajanvarauksesta klikkaamalla lääkärin nimeä.
| Palvelu | Hinta-arvio | Info |
|---|---|---|
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € Hinta-arvio alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € | Hinta per käynti. |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 163,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 171,10 € Hinta-arvio alk. 163,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 171,10 € | Hinta per käynti. |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 199,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 207,10 € Hinta-arvio alk. 199,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 207,10 € | Hinta per käynti. |
| Gynekologin vastaanotto, 20 min | alk. 83,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 153,10 € Hinta-arvio alk. 83,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 153,10 € | |
| Gynekologin vastaanotto, 30 min | alk. 90,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 160,10 € Hinta-arvio alk. 90,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 160,10 € | |
| Ihotautilääkärin vastaanotto, 20 min | alk. 144,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 152,10 € Hinta-arvio alk. 144,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 152,10 € | |
| Ihotautilääkärin vastaanotto, 30 min | alk. 159,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 167,10 € Hinta-arvio alk. 159,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 167,10 € | |
| Korvalääkärin vastaanotto, 20 min | alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € Hinta-arvio alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € | |
| Korvalääkärin vastaanotto, 30 min | alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € Hinta-arvio alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € | |
| Lastenlääkärin vastaanotto, 20 min | alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € Hinta-arvio alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € | |
| Lastenlääkärin vastaanotto, 30 min | alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € Hinta-arvio alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € | |
| Ortopedin vastaanotto, 20 min | alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € Hinta-arvio alk. 142,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 150,10 € | |
| Ortopedin vastaanotto, 30 min | alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € Hinta-arvio alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € | |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 123,70 € Ilman Kela-korvausta alk. 173,70 € Hinta-arvio alk. 123,70 € Ilman Kela-korvausta alk. 173,70 € | Hinta per käynti. |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 172,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 232,10 € Hinta-arvio alk. 172,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 232,10 € | Hinta per käynti. |
| Silmälääkärin vastaanotto, 30 min | alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € Hinta-arvio alk. 166,90 € Ilman Kela-korvausta alk. 174,90 € | |
| Silmälääkärin vastaanotto, 45 min | alk. 222,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 230,10 € Hinta-arvio alk. 222,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 230,10 € |
Veritulpan oireet vaihtelevat sijainnistaan riippuen. Veritulpan oireet ilmenevät usein nopeasti, mutta voivat kehittyä myös hitaammin.
Jos epäilet veritulppaa, on tärkeää hakeutua lääkäriin viipymättä, viimeistään seuraavana päivänä, jotta vakavat komplikaatiot voidaan estää.
Veritulpan hoidossa käytetään veren hyytymistä ehkäisevää lääkitystä. Yleensä ns. liuotushoito ei ole tarpeellinen, sillä elimistö poistaa tukoksen vähitellen omilla entsyymeillään. Hoito aloitetaan useimmiten ihon alle annettavilla pienimolekulaarisen hepariinin pistoksilla. Sairaanhoitaja opettaa potilaalle pistostekniikan ja hoito voidaan toteuttaa ongelmattomissa tapauksissa kotona. Tukoksen ehkäisemiseksi joudutaan lähes aina aloittamaan myös pidempiaikainen hyytymistä ehkäisevä lääkitys.
Hoidon kesto on yksilöllinen, pääsääntöisesti vähintään puoli vuotta. Joskus suuren uusiutumisvaaran tilanteissa joudutaan turvautumaan elinikäiseen estolääkitykseen.
Lääkinnällinen hoitosukka kuuluu tärkeänä osana jalan syvän laskimotukoksen jälkihoitoon. Mittojen mukaan tehty puristussukka ehkäisee kohonneen laskimopaineen aiheuttamia vaurioita jalan laskimoiden läpissä ja vähentää oikein käytettynä myöhäisongelmia, kuten taipumusta hankalaan turvotteluun ja särkyyn. Sukkaa tulisikin käyttää vähintään kaksi vuotta päivittäin täyden tehon saavuttamiseksi.
Aneurysma eli valtimon pullistuma
Oireiden taustalla on verisuonten seinämän rakenteellinen heikkeneminen.
Eteisvärinä eli flimmeri
Sydämen rytmin häiriöt aiheuttavat nopean ja epäsäännöllisen sykkeen.
Katkokävely
Kävellessä alaraajaan ilmaantuva kipu, joka on yksi valtimokovettumataudin tavallisimmista oireista.
Kaulavaltimon ahtauma
Oireiden ilmetessä nopea hoito voi vähentää aivohalvauksen riskiä.
EKG-tutkimus eli sydänfilmi
Tutkimuksen avulla saadaan tietoa eri sydänsairauksista ja sydämen toiminnasta.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus
Tutkimuksen avulla seurataan sydämen toimintaa 1-3 vuorokauden ajan.
Kardiologi eli sydänlääkäri
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa sydänsairauksia.
Metabolisen oireyhtymän laboratoriopaketti
Laboratoriotutkimus, joka kartoittaa diabetes ja verisuonisairauksien riskit.
Veritulppa eli laskimotukos on tila, jossa veri hyytyy ja muodostaa tukoksen verisuonessa. Veritulppa esiintyy harvoin nuorilla aikuisilla, mutta riski kasvaa iän myötä.
Veritulpan oireet vaihtelevat sijainnin mukaan. Alaraajassa tai yläraajassa veritulppa voi aiheuttaa kipua, kuumotusta ja turvotusta. Keuhkoissa se voi aiheuttaa hengenahdistusta, huonovointisuutta ja tajunnanmenetystä.
Mikäli epäilet veritulppaa, on aina syytä hakeutua lääkäriin samana tai viimeistään seuraavana päivänä.
Lääkäri voi käyttää riskipisteytyksiä ja verikokeita, kuten d-dimeeriä, tukoksen todennäköisyyden arvioimiseen.
Jos d-dimeeri on normaali, on verisuonitukos erittäin epätodennäköinen eikä jatkotutkimuksia yleensä tarvita. Koholla oleva d-dimeeriarvo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tukos olisi varmistunut, sillä arvo voi nousta hyvin monesta muustakin syystä, kuten kuumeen, infektion tai vamman takia. Jos kuitenkin tukosepäily on vahva, jatketaan tutkimuksia.
Laskimotukos sääressä tai reidessä voidaan todeta ultraäänitutkimuksen avulla. Keuhkoveritulppa näkyy tietokonetomografiassa, joka tehdään tarvittaessa useimmiten sairaalan päivystyksessä.
Kyllä, perinnöllinen tukosalttius voi lisätä riskiä. Lääkäri selvittää perinnölliset tekijät, kuten lähisukulaisten tukokset ja nuori ikä.
Tukostaipumukseen viittaavia piirteitä. Näitä ovat nuori ikä, lähisukulaisten sairastamat veritulpat, uusiutuneet veritulpat, tukokset poikkeuksellisissa paikoissa tai ilman selvää altistavaa tekijää. Viimeisten 10 vuoden aikana on löydetty useita perinnöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät tukostaipumusta. Näitä poikkeavuuksia pystytään tutkimaan verinäytteestä.
Suurin osa tunnetuista mutaatioista liittyy lähinnä laskimotukoksiin, mutta myös valtimotukosten riskitekijöitä on tutkittu runsaasti. Tieto perinnöllisestä alttiudesta yhdessä muiden altistavien tekijöiden kanssa voi vaikuttaa estohoidon kestoon ja toimenpiteisiin riskitilanteissa. Mikäli mahdollinen perinnöllinen tukosalttius varmentuu, on myös lähisukulaisten (vanhemmat, sisarukset, vähintään murrosikäiset tai vanhemmat lapset) tutkiminen usein aiheellista. Tieto tukosalttiudesta auttaa ehkäisemään tukoksia suuren riskin tilanteissa, kuten leikkausten yhteydessä ja pitkittyneessä vuodelevossa.
E-pillerit ja hormonikorvaushoito sekä raskaus lisäävät veren hyytymistaipumusta, joten poikkeavan tukostaipumuksen yhteydessä tarvitaan usein neuvontaa näissä tilanteissa sopivan lääkityksen valitsemiseksi. Joskus poikkeava tukostaipumus voi löytyä myös toistuvien keskenmenojen taustalta.
Veritulpan hoitoon kuuluu veren hyytymistä ehkäisevä lääkitys, kuten hepariini tai varfariini. Hoidon kesto on yksilöllinen, ja se voi vaihdella muutamasta kuukaudesta elinikäiseen estolääkitykseen.
Laskimotukoksia eli veritulppia esiintyy nuorilla aikuisilla harvoin. Yksi nuori aikuinen tuhannesta sairastuu syvään laskimotukokseen. Tyypillisesti verisuonitukos on joko alaraajassa tai vaikeammassa tapauksessa keuhkoissa.
Nuoren ihmisen verisuonitukoksen taustalla saattaa olla joko perinnöllinen tukosalttius tai jokin muu altistava tekijä. Taustatekijät on syytä selvittää ja räätälöidä hyytymistä ehkäisevä hoito potilaan erityispiirteet huomioiden. Myös muu perhe saattaa tarvita tutkimuksia.
Iän karttuessa myös riski saada verisuonitukos lisääntyy selvästi ja yli 70-vuotiailla se on jo yksi sadasta.
Veritulpan hoidossa käytetään veren hyytymistä ehkäisevää lääkitystä. Yleensä ns. liuotushoito ei ole tarpeellinen, sillä elimistö poistaa tukoksen vähitellen omilla entsyymeillään. Hoito aloitetaan useimmiten ihon alle annettavilla pienimolekulaarisen hepariinin pistoksilla. Sairaanhoitaja opettaa potilaalle pistostekniikan ja hoito voidaan toteuttaa ongelmattomissa tapauksissa kotona. Tukoksen ehkäisemiseksi joudutaan lähes aina aloittamaan myös pidempiaikainen hyytymistä ehkäisevä lääkitys.
Hoidon kesto on yksilöllinen, pääsääntöisesti vähintään puoli vuotta. Joskus suuren uusiutumisvaaran tilanteissa joudutaan turvautumaan elinikäiseen estolääkitykseen.
Tablettimuodossa on ollut perinteisesti käytössä varfariini eli Marevan®. Lääkkeen annostelu on yksilöllistä ja perustuu säännöllisesti otettuihin verikokeisiin. INR-arvo mittaa veren hyytymistä. Tavoitteena on yleensä INR välillä 2-3. Jos arvo on matalampi, lääkeannos on liian pieni. Jos INR nousee selvästi yli 4:n kasvaa vuotokomplikaation vaara merkittävästi.
Alkuvaiheessa potilas voi joutua käymään laboratoriossa muutaman päivän välein, jotta sopiva annostus löydetään. Annoksen vakiinnuttua täytyy INR-arvoa seurata vähintään kerran kuukaudessa. Marevanin® annosteluun ja tehoon vaikuttaa hyvin moni muu lääke. Pääsääntönä voikin pitää sitä, että jos mikä tahansa muu lääke aloitetaan tai lopetetaan, on INR-arvo syytä tarkistaa viikon kuluttua muutoksesta. Tämä koskee myös reseptivapaita käsikauppalääkkeitä ja luontaistuotteita. Näin vältytään monilta ongelmilta hoitotasapainossa.
Tabletteina on käytössä myös uudempia antikoagulantteja, joiden etuna on se, ettei laboratorioseurantaa tarvita. Haittapuolena on korkea hinta ja se, ettei (mahdollisessa vuototilanteessa) ole vastavaikuttajaa yhtä lukuun ottamatta.








