Kolesteroli

Pitämällä huolta rasva-arvoistasi voit vaikuttaa sydänterveyteesi. Korkea kolesterolipitoisuus on yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Säännöllinen kolesteroliarvojen seuraaminen on hyvä aloittaa noin 40-vuotiaana ja keskustella lääkärin kanssa sinulle sopivasta tarkastusvälistä.

Kolesterolin mittaus

Kolesterolimittauksessa saat tietää kokonaiskolesterolin lisäksi sekä hyvän ja huonon kolesterolipitoisuuden että veren triglyseridipitoisuuden.

Voit tulla näytteenottoon ilman lähetettä ja ajanvarausta. Tutkimusta varten ei pidä olla syömättä, sillä uusimpien tutkimusten mukaan ilman paastoa otetut näytteet kuvastavat parhaiten sairastumisriskiä. Kysy lisää asiakaspalvelustamme 010 414 00 tai lääkärikeskuksistamme.

Lipidit eli veren rasvat -tutkimuspaketti sisältää seuraavat tutkimukset:

  • P-Kol kokonaiskolesteroli
  • P-Kol-HDL nk. hyvä kolesteroli
  • P-Kol-LDL nk. haitallinen kolesteroli
  • P-Trigly triglyseridit
  • Non-HDL
  • Kol/HDLsuhde

Kolesteroliarvot

Kolesterolin ja sen eri muotojen suositeltavat pitoisuudet näkyvät vastaustulosteissa suositus- tai tavoitealueina. Kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuksien tulisi olla matalampia kuin suositusalueen yläraja, valtimoita suojaavan HDL-kolesterolin korkeampi kuin suositusalaraja.

  • 3,5 - 5,0 mmol/l Ihanteellinen
  • 5,1 - 5,9 mmol/l Hyvä
  • 6,0 - 6,9 mmol/l Lievästi kohonnut
  • 7,0 - 7,9 mmol/l Kohonnut
  • yli 8,0 mmol/l Huomattavasti kohonnut

Varaa aika laboratorion näytteenottoon

Hyvä kolesteroli ja paha kolesteroli

Kolesterolit luokitellaan niin sanotusti "hyvänlaatuiseen" ja "pahanlaatuiseen kolesteroliin".

Ravinnon laadulla ei ole suoraa vaikutusta hyvänlaatuisen HDL-kolesterolin määrään. Sen sijaan elintavat vaikuttavat HDL-määrään niin, että esimerkiksi vähäinen liikunta ja vyötärölihavuus sekä siihen liittyvä rasvamaksa pienentävät HDL-kolesterolin määrää, joka puolestaan lisää valtimotaudin riskiä. Myös tupakointi laskee HDL-kolesterolia. Hyvänlaatuisen kolesterolin määrää voi siis kasvattaa lisäämällä kuntoliikuntaa ja lopettamalla tupakoinnin.

Korkea tai kohonnut kolesteroli

Liian korkea pahanlaatuinen eli LDL-kolesteroli ahtauttaa valtimoita ja voi johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Suurin osa kolesterolista on "pahanlaatuista" LDL-kolesterolia. Vastaavasti niin sanottu hyvänlaatuinen kolesteroli eli HDL-kolesteroli suojaa valtimotaudilta. Mittauksella saadaan melko tarkka käsitys hyvän- ja pahanlaatuisen kolesterolin määristä.

Pahanlaatuisen kolesterolin suositusalue on alle 3,0 mmol/l ja hyvänlaatuisen yli 1,0 mmol/l miehille ja yli 1,20 mmol/l naisille.

Lue lisää: asiantuntijaartikkeli kohonneen kolesterolin vaikutuksesta valtimosairauksiin

Kolesterolin alentaminen

Kolesterolitason alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla. Huomiota kiinnitetään rasvan määrään ja laatuun, ravinnosta saatavaan kolesteroliin sekä ravintokuidun määrään.

Lisäksi elintavoilla, kuten riittävällä liikunnalla, vaikutetaan kolesteroliin. Liikunta vaikuttaa veren HDL-kolesteroliin ja auttaa pudottamaan painoa.

Mikäli ruokavaliohoito ja elintapojen muutos eivät tuota toivottuja tuloksia, voidaan kolesterolia alentaa myös lääkkeillä. Keskustele lääkärisi kanssa sinulle sopivasta hoitomuodosta.

Kolesterolin alentaminen ruokavaliolla

Kohonnut kolesterolipitoisuus selittyy paljolti perinnöllisillä tekijöillä, mutta ruokavaliolla ja elintavoilla pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa. Ruoasta saatavien rasvojen laatu vaikuttaa erityisesti ravinnosta saatavaan kolesteroliin. Tyydyttyneillä eli kovilla rasvoilla on haitalliset vaikutukset, kun taas tyydyttymättömät eli pehmeät rasvat vaikuttuvat hyödyllisesti. Maitorasvat sisältävät runsaasti kovia rasvoja. Kasviöljyissä kovien rasvojen määrä on vähäinen ja ne sisältävät enimmäkseen pehmeitä rasvoja esim. rypsiöljyssä on kovaa rasvaa vain 5 prosenttia.

Lue lisää elintavoista, ravinnosta ja liikunnasta: