Koronarokote eli koronavirusrokote

Suomen tavoitteena on suojata koko väestö koronavirusrokotteella. Valtioneuvosto on tehnyt 10.12.2020 Suomen COVID-19-rokotestrategiasta periaatepäätöksen . Koronarokote on maksuton kaikille, jotka haluavat rokotuksen.

Koronarokotukset ovat alkaneet Suomessa

Suomi on mukana Euroopan unionin yhteishankinnassa, minkä ansiosta Suomella on mahdollisuus saada koronarokotteita useilta eri valmistajilta. Tällä hetkellä Suomi on mukana kaikissa kuudessa sopimuksessa, joista Euroopan unionin komissio on neuvotellut.

Koronarokotteita saadaan aluksi rajoitetusti ja tämän vuoksi niiden tarjoaminen alkuvaiheessa on mahdollista vain tietyille kohderyhmille rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta.

Kenelle koronarokote eli koronavirusrokote annetaan?

Suomessa koronavirusrokotteita hankitaan koko väestölle ja niitä tarjotaan kaikille 16 vuotta täyttäneille. Koska koronarokotteita saadaan aluksi rajoitetusti, on niiden tarjoaminen alkuvaiheessa mahdollista vain tietyille kohderyhmille rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Suomen rokotusjärjestyksestä on päätetty Valtioneuvoston antamalla asetuksella 22.12.2020  (pdf), jonka mukaan koronarokotteita tarjotaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä. Valtioneuvosto on 16.4.2021 täsmentänyt  Suomen aiempaa rokotejärjestystä muun väestön rokotusjärjestykseen liittyen:

  1. Koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat.
  2. 70-vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt.
  3. Henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
  4. Muun väestön osalta koronarokotukset toteutetaan iän mukaan:
    60-69-vuotiaat
    50-59-vuotiaat
    40-49-vuotiaat
    30-39-vuotiaat
    16-29-vuotiaat

Lisäksi THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen, joka tarkentuu sitä mukaa, kun koronarokotteiden saatavuudesta ja soveltuvuudesta eri kohderyhmille saadaan lisätietoa.

Lue lisää tarkemmasta rokotusjärjestyssuosituksesta.  (THL)

Mistä koronarokotteen saa?

Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä omilla alueillaan. Sairaanhoitopiirit koordinoivat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokottamista. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä rokottamisessa keskenään sekä työterveyshuollon, yksityisten palveluntuottajien ja alueen sairaanhoitopiirin kanssa.

Toistaiseksi koronarokotusaikoja ei Mehiläisessä voi varata. Kerromme, kun rokottautuminen Mehiläisessä on mahdollista.

Kun rokotteilla on myyntilupa Suomessa ja niitä on saatavilla, voidaan tehdä lopulliset rokotuspäätökset. Rokotusten toimeenpanosta päättää Valtioneuvosto, joka antaa rokotteiden varmistumisen jälkeen tartuntatautilain mukaisen asetuksen.

Lue myös:
Raportti koronarokotuksista Mehiläisessä
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen COVID-19-rokotestrategiasta  (Valtioneuvoston tiedote)

Sisältöä päivitetty 20.4.2021.

Koronarokote ja työterveyshuollon asiakkaat

Mehiläinen valmistelee rokottamisen järjestämistä alueellisesti ja on yhteydessä omiin työterveysasiakkaisiinsa jokaisen kunnan alueella, kun rokottamisen järjestämisestä kyseisessä kunnassa on sovittu. Organisaatiot, jotka toimivat usealla paikkakunnalla, voidaan rokottaa eri paikkakunnilla aina kuntakohtaisten toimintaohjeiden mukaisesti.

Kela korvaa  koronarokottamisen rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausluokassa 1. Vaihtoehtona tälle sairausvakuutuslakiin on tulossa väliaikainen muutos, jolla sairaanhoitokorvauksiin lisätään koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus on 10 euroa. Loppuosa rokottamistoimenpiteen kustannuksista jäisi työnantajan maksettavaksi omavastuuosuutena.

Lue lisää työelämän rokotuksista ja kustannuksista  (THL)

Mitä koronarokotteita Mehiläisestä saa?

Mehiläisessä tullaan käyttämään kansallisen rokotusohjelman rokotteita THL:n linjausten mukaisesti.

Toistaiseksi koronarokotusaikoja ei Mehiläisessä voi varata. Kerromme, kun rokottautuminen Mehiläisessä on mahdollista.

Suomi on mukana Euroopan Unionin kaikissa koronarokotehankinnoissa, joka takaa mahdollisuuden useiden eri valmistajien rokotteisiin. Koronarokotteet on valittu oletetun tehon, turvallisuuden ja todennäköisen valmistumisaikataulun mukaan.

Tällä hetkellä Euroopan unionin komissio on tehnyt sopimukset kuudesta eri koronarokotteesta, joissa kaikissa Suomi on mukana.

EU:ssa ja näin myös Suomessa koronarokotukset on aloitettu BioNTechin ja Pfizerin kehittämällä mRNA-koronarokotteella.

Lisäksi Suomi on mukana rokotehankinnoissa ainakin seuraavien rokotevalmistajien rokotteisiin liittyen.

  • AstraZeneca
  • Sanofi-GSK
  • Johnson & Johnson
  • Curevac
  • Moderna

Lue lisää koronarokotusten järjestämisestä  (THL)

Mikä on mRNA-koronarokote?

mRNA-koronarokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla pistoskohdan lihassolut saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen pintaproteiinia.

Elimistön puolustusjärjestelmä reagoi tunnistamalla pintaproteiinin vieraaksi, jonka jälkeen elimistön puolustusjärjestelmä alkaa tuottamaan vasta-ainetta pintaproteiinia vastaan. Näin elimistö opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, mikäli koronavirustautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.

Lue lisää mRNA-rokotteesta  (THL)

Mikä on koronarokotteen hinta?

Koronarokote eli koronavirusrokote on maksuton kaikille Suomessa asuville.

Mehiläisessä asiakkaalta veloitetaan ainoastaan rokottamiseen liittyvästä työstä, jollei kyseisen kunnan alueella ole sovittu kunnan korvaavan yksityisen terveydenhuollon rokottamisen työn kustannuksia.

Onko koronarokote mahdollista saada yksityiseltä puolelta ennen julkista puolta?

Yksityisellä puolella rokotetaan kansallisen rokoteohjelman mukaisesti samoja kohderyhmiä kuin kunnallisilla rokotuspisteillä.

Suurimmassa osassa kuntia on menossa riskiryhmien rokottaminen ja osassa kunnissa on aloitettu muiden väestöryhmien rokottaminen ikäryhmittäin alenevasti.

Lue lisää:
Rokotusjärjestyksestä ja riskiryhmistä  (THL)
Rokotusten edistyminen  (THL)
Koronarokotukset Mehiläisessä

Voiko koronarokotuksen ottaa raskaana?

Raskaana oleville koronarokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan. 

Lue lisää koronarokotteesta raskauteen ja imetykseen liittyen  (THL)

Onko koronarokote pakollinen?

Koronarokote eli koronavirusrokote on kaikille vapaaehtoinen.

Onko koronarokote turvallinen?

Koronarokotteita, kuten kaikkia muitakin rokotteita ja lääkkeitä, arvioidaan samojen laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteerien mukaisesti. Ainoastaan rokotteet, joilla on tutkimuksiin perustuvaa näyttöä turvallisuudesta ja tehosta, saavat lääkeviranomaisten myöntämän myyntiluvan.

Suomessa koronavirusrokotteiden turvallisuutta seurataan keräämällä tietoa haittavaikutusilmoitusten, turvallisuuskatsausten ja tutkimusten avulla. Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea kokoaa tietoa koronarokotteen haittaepäilyistä ja jakaa tietoa THL:lle ja Euroopan lääkevirastolle.

Lue lisää koronarokotteen turvallisuudesta  (THL)

Voiko koronarokotus aiheuttaa haittavaikutuksia?

Kaikilla rokotteilla, myös koronarokotteella, voi olla haittavaikutuksia. Rokotuksen jälkeen pistoskohdassa voi ilmetä paikallisia oireita, kuten kuumotusta, turvotusta, punoitusta ja kipua. Paikallisreaktiot ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Lisäksi voi esiintyä ohimeneviä yleisoireita, kuten päänsärkyä, väsymystä, ärtyneisyyttä, huonovointisuutta, vilunväristyksiä ja kuumereaktioita.

Paikallis- ja yleisoireita esiintyy yleensä parin vuorokauden kuluessa rokottamisesta. Oireet menevät ohi tunneissa tai vuorokausissa. Yleensä valtaosa rokotteiden aiheuttamista haittareaktioista ilmenee kuuden viikon sisällä rokottamisesta. Näitä oireita voi hoitaa kipu- ja kuumelääkkeellä, kuten parasetamolilla, ibuprofeenilla ja naprokseenilla.

Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Lue lisää koronarokotteen turvallisuudesta ja haittavaikutuksista  (THL)

Kuinka pitkään koronarokotteen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden antaman immuniteetin kestosta ei vielä ole tarkkaa tietoa, koska koronarokotteet eivät ole olleet pitkäaikaisessa käytössä. Tämän hetkisen tiedon mukaan koronarokotteet tehoavat myös koronaviruksen muunnoksiin.

Miten nopeasti koronavirusepidemia saadaan kuriin, kun koronarokote on käytössä?

Suomessa koronarokotteita hankitaan koko väestölle ja koska rokotteita saadaan vähitellen, vie suomalaisten rokottaminen aikaa.

Koronarokotusten alettua ei Suomessa voida heti palata normaaliin elämään. Tähän vaikuttaa rokotteiden teho, niiden kyky ehkäistä vakavaa tautia sekä koronaviruksen tarttumista. Vielä ei ole tarkempaa tietoa koronarokotteen antaman suojan kestosta.

Lisäksi koronarokotusten alkamisen jälkeen kestää vielä pitkään, ennen kuin väestötason immuunisuoja tautia vastaan on saavutettu ja epidemia on torjuttu.

Lue lisää koronavirusepidemian tilanteesta  (THL)

Pitääkö koronarokotteen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Koronarokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää huolehtia riittävästä turvavälistä, sekä huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
Maskin käyttämistä on hyvä jatkaa myös koronarokotteen saamisen jälkeen, varsinkin silloin kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista.

Lisäksi koronarokotteen ottamisen jälkeen on edelleen syytä tarkkailla oireita ja mahdollisten oireiden ilmaantuessa hakeutua testiin ja noudattaa muita koronaviruksen torjumiseen liittyviä ohjeita.

Lue miten pääset koronatestiin nopeasti.

Lue lisää koronaviruksen torjumiseen liittyvistä ohjeista  (THL)

Onko koronarokotukselle tarvetta, jos on sairastanut koronan?

Tämän hetkisen tiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden pituisen suojan valtaosalle koronavirustautiin sairastuneista. Rokotuksella ei tällöin ole kovin kiire.

Lue lisää THL:n sivuilta. 

Voiko koronarokotteesta olla haittaa, jos on sairastanut koronan?

Mikäli henkilö on sairastanut koronavirustaudin, ei se estä rokotuksen antamista. Rokotteen teho on osoitettu hyväksi myös koronavirustaudin aiemmin sairastaneilla.

Koronarokotteesta ei tiedetä olevan haittaa, vaikka rokotettavalla henkilöllä olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti.

Lue lisää rokotuksen tarpeesta  ( THL)

Mikä voi estää koronarokotteen ottamisen?

Koronarokotteen ottamiselle ei yleensä ole estettä. Rokotteen voi ottaa normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. Raskaana oleville koronarokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan. 

Mikäli rokotuksesta aiheutuu välitön vakava allerginen reaktio eli anafylaksia, ei samaa rokotetta tai samoja ainesosia sisältävää toista koronarokotevalmistetta enää anneta.

Lue lisää koronarokotteen soveltuvuudesta  (THL)

Voiko koronarokotteen vaikutusta mitata?

Käytössä oleva koronaviruksen vasta-ainetesti mittaa verestä vasta-aineita, N-antigeenejä, joita syntyy koronaviruksen aiheuttaman taudin seurauksena. Nämä vasta-aineet ovat merkki elimistössä meneillään olevasta, tai hiljattain olleesta koronaviruksen aiheuttamasta infektiosta.

Koronarokotteen saamisen jälkeen muodostuu vasta-ainetta, S-antigeeniä, jota käytössä oleva vasta-ainetesti ei havaitse.