Keliakia - muutakin kuin mahavaivoja

Keliakia miellettiin aiemmin pelkästään vatsa- tai iho-oireita aiheuttavaksi taudiksi, mutta keliakia voi oireilla muutenkin kuin mahavaivoina.

Keliakiaa voi sairastaa myös ilman vatsaoireita

Kaikilla keliaakikoilla ei välttämättä ole vatsaoireita eikä muitakaan selkeästi tuntuvia oireita. Keliakia aiheuttaa ohutsuolen pinnan tulehduksen ja nukan vaurion. Tuo vaurio johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöihin ja sitä kautta erilaisiin ongelmiin, muun muassa:

Lue myös: Lasten keliakia

Keliakia voi aiheuttaa myös maksavaurioita, lapsettomuutta ja hampaiden kiillevaurioita.

Keliakia ja vatsaoireet

Keliakian vatsaoireet saattavat ilmetä ripulina, mutta usein esiintyy pelkkiä ilmavaivoja, ulosteen löysyyttä tai lieviä vatsakipuja. Kaikilla keliaakikoilla ei vatsaoireita ole ollenkaan tai ne ovat hyvin lieviä.

Keliakia ja ihottuma

Keliakiaan liittyvä ihottuma on nimeltään dermatitis herpetiformis. Ihottuma muodostuu kutisevista rakkuloista ja sen mielipaikkoja ovat kyynärpäät ja polvien etupinnat. Hoitamaton ihokeliakia lisää myös jonkin verran ohutsuolen syöpäriskiä.

Keliakia vasta-ainetesti

Keliakia todetaan keliakiavasta-aineverikokeella. Näitä keliakiavasta-aineita ovat mm. kudostransglutaminaasi- ja endomysiumvasta-aineet. Hyvin korkeat vasta-ainepitoisuudet viittaavat keliakiaan ja aina koepalaa ei tarvita. Tietyissä erityistilanteissa diagnoosin tukena voidaan käyttää myös muita kudospaloista ja verikokeista tehtäviä tutkimuksia, mm. HLA-geenimääritystä.

Verikokeen tuloksesta on aina tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jotta diagnoosi ja oikeanlainen hoito varmistetaan.

Keliakia ja koepala

Jos päädytään ottamaan koepaloja, ne otetaan ohutsuolen alkuosasta useimmiten mahantähystyksen, eli gastroskopian, yhteydessä. Joskus koepalat otetaan ns. kapselitekniikalla. Patologi tutkii koepalat mikroskoopilla ja etsii niistä keliakialle tyypillisiä muutoksia: ohutsuolen nukan katoa, kryptakuopakkeiden madaltumista ja tulehdussoluja.

Ihokoepala otetaan paikallispuudutuksessa terveeltä iholta ihottuma-alueen läheltä. Ihokeliakiassa ihosta löytyy ns. IgA-kertymiä.

Ajanvaraus

Voit varata ajan keliakian vasta-ainetestiin verkkoajanvarauksesta  mihin tahansa Mehiläisen laboratorioon tai tulla laboratorioon aukioloaikojen puitteissa oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta. Voit tarkistaa keliakian vasta-ainetestin hinnan Mehiläisen laboratoriotutkimusten hinnastosta.

Katso sinulle lähin laboratorio ja aukioloajat

Saat lausunnon ja suositukset jatkotoimenpiteistä maksutta OmaMehiläinen-palveluun. Testituloksestasi sinun on aina hyvä keskustella lääkärin kanssa, jotta diagnoosisi ja hoitosi ovat varmasti oikeanlaiset. Lääkäri tekee sinulle tarvittaessa suosituksen jatkotoimenpiteistä.

Keliakian riskiryhmät ja vasta-ainetesti

Tietyt henkilöt ovat suuremmassa riskissä sairastua keliakiaan kuin väestö keskimäärin. Näitä henkilöitä ovat erityisesti keliaakikkojen sukulaiset, joilla on suunnilleen 10-20% riski sairastua keliakiaan. Joissakin suvuissa riski on jopa suurempi, joissakin taas pienempi. Muita riskiryhmiä ovat mm. eräitä autoimmuunisairauksia sairastavat henkilöt kuten nuoruusiän diabeetikot, eräitä kilpirauhassairauksia ja Sjögrenin syndroomaa sairastavat.

Riskiryhmissä keliakiaa suositellaan seulottavan herkästi keliakiavasta-ainetesteillä, jos herää pienikin epäily keliakiasta. Keliakia voi kuitenkin puhjeta missä iässä tahansa ja tästä syystä vasta-aineseulontoja saatetaan joutua toistamaan.

Perinnöllinen riski ja keliakian HLA-geenitesti

Keliakian tiedetään kehittyvän tiettyjen perintötekijöiden ja gluteenin käytön yhteisvaikutuksesta siten, että ohutsuolen pinnalla käynnistyy immunologinen tulehdusreaktio ja tämä puolestaan johtaa ohutsuolen pinnan vaurioon. Keliakia liittyy vahvasti eräisiin HLA-geeneihin, jotka siis voidaan määrittää verikokeella. Mikäli henkilöllä ei ole keliakiaan liittyviä HLA-geenejä, hänen riskinsä sairastua keliakiaan on olematon.

HLA-geenitestiä voidaan hyödyntää mm. keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa siten, että HLA-geenien suhteen negatiiviset sukulaiset voidaan sulkea pois muista keliakiaseulonnoista. Sen sijaan ne sukulaiset, joilla on keliakiaan liittyvät HLA-geenit perimässään, tarvitsevat jatkossa keliakiaseulontoja vasta-ainetesteillä. Mikäli sukulaisella on keliakiaan viittaavia oireita, hänelle on tehtävä gastroskopia ja otettava ohutsuolinäytteet, sillä keliakiavasta-ainetestit eivät aina kaikissa tapauksissa paljasta keliakiaa.

Kuinka yleinen keliakia on?

Keliakia on selvästi aiemmin luultua yleisempi sairaus. Osa sairastaa tietämättään, sillä keliakian oireet voivat olla pitkään vähäiset. Tauti on yhtä yleinen myös muissa länsimaissa, joissa ruokavalio perustuu keliakiaa aiheuttaviin viljoihin: vehnään, ohraan ja rukiiseen. Kauraa keliaakikot voivat nykyisin käyttää, kunhan kaura on puhdasta kauraa eikä siihen ole sekoittunut keliakiaa aiheuttavia viljoja.

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa sen jälkeen kun viljojen käyttö ruokavaliossa on aloitettu. Keskimäärin tauti todetaan Suomessa noin 40 vuoden iässä.

Asiantuntijat ja toimipisteet

Markku Aarnio
Gastrokirurgian erikoislääkäri, LT, Dosentti
9.8
Samuli Aho
Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri
Juha Grönroos
Vatsaelinkirurgian professori, ylilääkäri
9.8
Jussi-Pekka Haikio
LL,Sisät.- ja gastroenterologian erikoislääkäri
9.6

Lisää aiheesta

lokakuu 2021viikko 42