Keliakia - muutakin kuin mahavaivoja

Keliakia miellettiin aiemmin pelkästään vatsa- tai iho-oireita aiheuttavaksi taudiksi, mutta keliakia voi oireilla muutenkin kuin mahavaivoina.

Keliakiaa voi sairastaa myös ilman vatsaoireita

Kaikilla keliaakikoilla ei välttämättä ole vatsaoireita eikä muitakaan selkeästi tuntuvia oireita. Keliakia aiheuttaa ohutsuolen pinnan tulehduksen ja nukan vaurion. Tuo vaurio johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöihin ja sitä kautta erilaisiin ongelmiin, muun muassa:

Lue myös: Keliakia ja yleisimmät oireet

Keliakia voi aiheuttaa myös maksavaurioita, lapsettomuutta ja hampaiden kiillevaurioita.

Keliakia ja vatsaoireet

Keliakian vatsaoireet saattavat ilmetä ripulina, mutta usein esiintyy pelkkiä ilmavaivoja, ulosteen löysyyttä tai lieviä vatsakipuja. Kaikilla keliaakikoilla ei vatsaoireita ole ollenkaan tai ne ovat hyvin lieviä.

Keliakia ja ihottuma

Keliakiaan liittyvä ihottuma on nimeltään dermatitis herpetiformis. Ihottuma muodostuu kutisevista rakkuloista ja sen mielipaikkoja ovat kyynärpäät ja polvien etupinnat. Hoitamaton ihokeliakia lisää myös jonkin verran ohutsuolen syöpäriskiä.

Keliakia vasta-ainetesti

Keliakia todetaan keliakiavasta-aineverikokeella. Näitä keliakiavasta-aineita ovat mm. kudostransglutaminaasi- ja endomysiumvasta-aineet. Hyvin korkeat vasta-ainepitoisuudet viittaavat keliakiaan ja aina koepalaa ei tarvita. Tietyissä erityistilanteissa diagnoosin tukena voidaan käyttää myös muita kudospaloista ja verikokeista tehtäviä tutkimuksia.

Verikokeen tuloksesta on aina tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jotta diagnoosi ja oikeanlainen hoito varmistetaan.

Keliakia ja koepala

Jos päädytään ottamaan koepaloja, ne otetaan ohutsuolen alkuosasta useimmiten mahantähystyksen, eli gastroskopian, yhteydessä. Joskus koepalat otetaan ns. kapselitekniikalla.

Kun koepalat on otettu, ne tutkitaan mikroskoopilla ja niistä etsitään keliakialle tyypillisiä muutoksia: ohutsuolen nukan katoa, kryptakuopakkeiden madaltumista ja tulehdussoluja.

Ihokoepala otetaan paikallispuudutuksessa terveeltä iholta ihottuma-alueen läheltä. Ihokeliakiassa ihosta löytyy keliakialle tyypillisiä muutoksia.

Näin varaat ajan keliakiatestiin

Voit varata ajan keliakian seulontatutkimukseen verkkoajanvarauksesta  mihin tahansa Mehiläisen laboratorioon tai tulla laboratorioon aukioloaikojen puitteissa oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta.

Katso sinulle lähin laboratorio ja aukioloajat

Saat lausunnon ja suositukset jatkotoimenpiteistä maksutta OmaMehiläinen-palveluun.

Testituloksestasi sinun on aina hyvä keskustella lääkärin kanssa, jotta diagnoosisi ja hoitosi ovat varmasti oikeanlaiset. Jos tulet testiin ilman lääkärikäyntiä ja lääkärin lähetettä, suosittelemme sinua testitulosten valmistuttua varaamaan ajan lääkärille , jotta hän tekee sinulle suositukset mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Keliakiatestin hinta

Katso keliakian seulontatutkimuksen hinta laboratoriotutkimusten hinnastosta. Tutkimuspaketti sisältää tutkimukset S-lgA ja S-tTGAbA.

Keliakian riskiryhmät ja vasta-ainetesti

Tietyt henkilöt ovat suuremmassa riskissä sairastua keliakiaan kuin väestö keskimäärin. Näitä henkilöitä ovat erityisesti keliaakikkojen sukulaiset, joilla on suunnilleen 10–20% riski sairastua keliakiaan. Joissakin suvuissa riski on jopa suurempi, joissakin taas pienempi. Muita riskiryhmiä ovat mm. eräitä autoimmuunisairauksia sairastavat henkilöt kuten nuoruusiän diabeetikot, eräitä kilpirauhassairauksia ja Sjögrenin syndroomaa sairastavat.

Riskiryhmissä keliakiaa suositellaan seulottavan herkästi keliakiavasta-ainetesteillä, jos herää pienikin epäily keliakiasta. Keliakia voi kuitenkin puhjeta missä iässä tahansa ja tästä syystä vasta-aineseulontoja saatetaan joutua toistamaan.

Perinnöllinen riski ja keliakian HLA-geenitesti

Keliakian tiedetään kehittyvän tiettyjen perintötekijöiden ja gluteenin käytön yhteisvaikutuksesta siten, että ohutsuolen pinnalla käynnistyy immunologinen tulehdusreaktio ja tämä puolestaan johtaa ohutsuolen pinnan vaurioon. Keliakia liittyy siis vahvasti eräisiin HLA-geeneihin, jotka voidaan määrittää verikokeella. Mikäli henkilöllä ei ole keliakiaan liittyviä HLA-geenejä, hänen riskinsä sairastua keliakiaan on hyvin pieni.

Pelkkä positiivinen HLA-löydös tutkimuksessa ei kuitenkaan yksin riitä diagnoosiksi tai kerro koko totuutta siitä, miten todennäköistä sairastuminen myöhemmin on. HLA-tutkimusta suositellaankin erityistilanteissa, kun asiaan perehtynyt lääkäri niin näkee parhaaksi.

Kuinka yleinen keliakia on?

Keliakia on selvästi aiemmin luultua yleisempi sairaus. Osa sairastaa tietämättään, sillä keliakian oireet voivat olla pitkään vähäiset. Tauti on yhtä yleinen myös muissa länsimaissa, joissa ruokavalio perustuu keliakiaa aiheuttaviin viljoihin: vehnään, ohraan ja rukiiseen

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa sen jälkeen, kun viljojen käyttö ruokavaliossa on aloitettu. Keskimäärin tauti todetaan Suomessa noin 40 vuoden iässä.

Lähteet: Käypä hoito -suositukset  ja artikkelia varten on haastateltu myös Mehiläisen omia asiantuntijoita.

toukokuu 2022viikko 20