Gastrokirurgia eli vatsaelinkirurgia
Artikkelissa asiantuntijana
Tarkistettu 3.1.2024
Milloin vatsaelinkirurgille?
Vatsa tai peräaukon oireiden varhaisessa vaiheessa on hyvä hakeutua vatsaelinkirurgin vastaanotolle. Oireiden syitä selvitetään usein laboratoriokokeilla ja esimerkiksi ultraääni-, tietokonetomografia- tai magneettikuvauksilla sekä ruokatorven, mahalaukun ja paksusuolen tähystyksillä.
Vaivoja voidaan hoitaa usein ruokavalio-ohjauksella tai lääkehoidolla. Leikkaushoidon tarve määritetään aina yksilöllisesti ja sen tekee gastrokirurgi.
Vatsan alueen tähystykset
Vatsan alueen tähystykset, joita kutsutaan myös endoskooppisiksi tutkimuksiksi, ovat lääketieteellisiä toimenpiteitä, joissa käytetään endoskooppia eli tähystintä, jonka päässä on valo ja kamera. Tähystyksen avulla lääkärit voivat tarkastella ruuansulatuskanavan sisäpintoja, kuten ruokatorvea, mahalaukkua ja paksusuolta. Tähystyksiä käytetään monenlaisten sairauksien ja oireiden diagnosointiin, hoitoon ja seurantaan.
Tähystysten aikana voidaan ottaa myös koepaloja (biopsioita) tarkempia tutkimuksia varten tai suorittaa pieniä toimenpiteitä, kuten polyyppien poistoja tai verenvuodon tyrehdyttämistä.
Yleisimmät vatsan alueen tähystykset:
- Mahalaukun tähystys eli gastroskopia: Tehdään, jos hoidoista ei ole apua pitkäaikaiseen tai toistuvaan ylävatsakipuun, on nielemisvaikeuksia tai jos epäillään mahahaavaa tai pohjukaissuolihaavaa. Gastroskopiaan valmistaudutaan erillisten ohjeiden mukaisesti.
- Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia: Tehdään usein henkilöille, joilla on veristä ulostetta, pitkittynyttä vatsakipua, muutoksia suolen toiminnassa tai laihtumista ilman selvää syytä tai joilla on diagnosoitu tulehduksellinen suolistosairaus, kuten haavainen paksusuolitulehdus tai Crohnin tauti. Kolonoskopiaan valmistaudutaan erillisten ohjeiden mukaisesti.
- Peräsuolen tähystys eli proktoskopia: Tähystys auttaa diagnosoimaan, seuraamaan ja hoitamaan peräsuolen alaosan sairauksia. Proktoskopia voidaan tehdä vastaanotolla ilman erillistä valmistautumista.
Vatsan alueen leikkaukset
Vatsan alueen leikkaukset ovat kirurgisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vatsaontelon elimiin tai vatsanpeitteisiin. Näitä leikkauksia voidaan tehdä monista syistä, kuten sairauksien, vammojen tai muiden terveysongelmien hoitamiseksi. Vatsan alueen leikkaukset voivat olla joko avo- tai tähystyskirurgisia (tunnetaan myös nimellä laparoskopia). Nykyään suositaan yhä enemmän tähystyskirurgiaa, jolloin toipuminen on avoleikkauksiin verrattuna huomattavasti nopeampaa. Näissä leikkauksissa pienten viiltojen kautta viedään leikkausalueelle laparoskooppinen videokamera ja erikoisinstrumentit, joilla leikkaus suoritetaan.
Vatsan alueen leikkauksen tyyppi ja laajuus riippuvat henkilön tilasta ja hoidettavasta ongelmasta. Leikkaukseen valmistautuminen ja toipuminen voivat vaihdella suuresti riippuen toimenpiteen monimutkaisuudesta ja yleisestä terveydentilasta.
Potilaille annetaan aina ohjeet leikkaukseen valmistautumiseen sekä ohjeet toipumiseen ja jälkihoitoon leikkauksen jälkeen.
Yleisimmät vatsan alueen leikkaukset:
- Sappirakon poisto eli kolekystektomia: Yleensä sappikivien tai sappirakon tulehduksen vuoksi. Lue lisää sappirakon poistosta.
- Tyrän korjausleikkaus eli hernioplastia: Nivustyrän, napatyrän tai arpityrän korjausleikkaus.
- Peräpukamien ligeeraus eli kumilenkkihoito (hirttäminen): Yleinen ja tehokas hoitomenetelmä sisäisten peräpukamien hoitoon, joka tehdään yleensä silloin, kun peräpukamat eivät ole paikallishoitotuotteilla parantuneet.
- Peräpukamaleikkaus eli hemorrhoidektomia: Tehdään kun peräpukamat aiheuttavat merkittävää oireilua, kuten kipua, verenvuotoa tai tulehdusta ja muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta tai kun peräpukamat ovat erityisen suuret.
- Peräaukon fistelin ja haavauman leikkaus: Tehdään, jos muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta tai fistelit aiheuttavat toistuvia infektioita tai oireita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää.
Vatsa- ja suolistosairauksiin liittyvät vaivat
Akuutti eli äkillinen vatsakipu
Nopeasti alkava ja voimistuva vatsakipu, johon voi liittyä kuumetta, oksentelua ja ripulia.
Haavainen paksusuolentulehdus
Suolistosairaus, jossa paksusuolen limakalvo tulehtuu ja aiheuttaa tyypillisesti ripulia, veriulostetta ja vatsakipua.
IBD eli tulehduksellinen suolistosairaus
Tyypillisin IBD-sairauksien oire on ripuli, joka voi pitkittyessään olla usein veristä.
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä
Toiminnallinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut, vatsan turvotus sekä suolen toiminnan häiriöt.
Koliikki ja vauvojen ilmavaivat
Itkuisuus, mahan pullotus, pulauttelu ja paukuttelu voivat johtua ilmavaivoista.
Laktoosi-intoleranssi
Elimistön laktaasi-entsyymin puutteesta johtuva maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsaoireita.
Närästys
Vaiva, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorven puolelle.
Refluksi vauvalla
Yleinen ilmiö, jossa vauvan vatsalaukku täyttyy nopeasti ja tyhjenee hitaasti.
Refluksitauti
Tauti, jossa mahansisällön nousu ruokatorveen aiheuttaa toistuvasti närästystä tai ruokatorven tulehdusta.
Ripuli
Voi johtua monista eri syistä, kuten stressistä, ruokavaliosta tai suolistosairaudesta.
Ripuli lapsella
Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen herkemmin ripuli kuivattaa lapsen kehoa.
Sappikivet
Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillinen oikeanpuoleinen ylävatsakipu, joka voi säteillä selkään.
Stressivatsa
Stressi voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten vatsakipua, turvotusta, ripulia tai ummetusta.
Ummetus
Tila, jossa suolen toiminta on tavallista hitaampaa ja ulostaminen aiempaa vaikeampaa.
Ummetus lapsella ja vauvalla
Lapsen vatsakivut voivat helpottua ruokavalion ja syömisen säännöllisyyden avulla.
Vatsakipu
Vatsakivun syitä ja hoitomahdollisuuksia kannattaa selvittää, kun kivut alkavat haitata jokapäiväistä elämää.
Vatsavaivat vauvalla
Vauvan itkuisuus voi johtua erilaisista ruoansulatusongelmista.
Katso myös nämä palvelut
Magneettikuvaus eli MRI
MRI-tutkimus auttaa diagnosoimaan tuki- ja liikuntaelinten sekä muiden alueiden sairauksia.
TT-kuvaus eli tietokonetomografia
Kivuton kuvantamismenetelmä, joka antaa yksityiskohtaista tietoa eri kehon osista.
Ultraäänitutkimus
Turvallinen ja kivuton menetelmä sisäelinten kuvantamiseen, joka sopii myös raskaana oleville.
Usein kysyttyä vatsaelinkirurgiasta
Vatsaelinkirurgia on kirurgian ala, joka keskittyy vatsan alueen elinten, kuten mahalaukun, suoliston, maksan, sappirakon ja haiman sairauksien ja vammojen hoitoon.
Vatsaelinkirurgia on tarpeen, jos kärsii vatsan alueen sairauksista tai oireista, jotka eivät parane lääkehoidolla tai muilla hoitomenetelmillä.
Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy riskejä, kuten infektio- ja verenvuotoriskejä. Riskit vaihtelevat toimenpiteen ja potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan.
Valmistautumiseen voi sisältyä paasto, suoliston tyhjennys, lääkityksen tauottaminen tai yleisen terveydentilan tarkistus. Lääkäri antaa aina tarkat yksilölliset ohjeet.
Toipumisaika riippuu leikkauksen laajuudesta ja potilaan yleisestä terveydestä, ja se voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Komplikaatioita voivat olla mm. haavainfektiot ja verenvuodot.