Hyvä suunterveys helpottaa leikkauksesta toipumista
Lue lisää
Tarkistettu 3.1.2024
Julkaistu 3.1.2024
Vatsa tai peräaukon oireiden varhaisessa vaiheessa on hyvä hakeutua vatsaelinkirurgin vastaanotolle. Oireiden syitä selvitetään usein laboratoriokokeilla ja esimerkiksi ultraääni-, tietokonetomografia- tai magneettikuvauksilla sekä ruokatorven, mahalaukun ja paksusuolen tähystyksillä.
Vaivoja voidaan hoitaa usein ruokavalio-ohjauksella tai lääkehoidolla. Leikkaushoidon tarve määritetään aina yksilöllisesti ja sen tekee gastrokirurgi.
Vatsan alueen tähystykset, joita kutsutaan myös endoskooppisiksi tutkimuksiksi, ovat lääketieteellisiä toimenpiteitä, joissa käytetään endoskooppia eli tähystintä, jonka päässä on valo ja kamera. Tähystyksen avulla lääkärit voivat tarkastella ruuansulatuskanavan sisäpintoja, kuten ruokatorvea, mahalaukkua ja paksusuolta. Tähystyksiä käytetään monenlaisten sairauksien ja oireiden diagnosointiin, hoitoon ja seurantaan.
Tähystysten aikana voidaan ottaa myös koepaloja (biopsioita) tarkempia tutkimuksia varten tai suorittaa pieniä toimenpiteitä, kuten polyyppien poistoja tai verenvuodon tyrehdyttämistä.
Vatsan alueen leikkaukset ovat kirurgisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vatsaontelon elimiin tai vatsanpeitteisiin. Näitä leikkauksia voidaan tehdä monista syistä, kuten sairauksien, vammojen tai muiden terveysongelmien hoitamiseksi. Vatsan alueen leikkaukset voivat olla joko avo- tai tähystyskirurgisia (tunnetaan myös nimellä laparoskopia). Nykyään suositaan yhä enemmän tähystyskirurgiaa, jolloin toipuminen on avoleikkauksiin verrattuna huomattavasti nopeampaa. Näissä leikkauksissa pienten viiltojen kautta viedään leikkausalueelle laparoskooppinen videokamera ja erikoisinstrumentit, joilla leikkaus suoritetaan.
Vatsan alueen leikkauksen tyyppi ja laajuus riippuvat henkilön tilasta ja hoidettavasta ongelmasta. Leikkaukseen valmistautuminen ja toipuminen voivat vaihdella suuresti riippuen toimenpiteen monimutkaisuudesta ja yleisestä terveydentilasta.
Potilaille annetaan aina ohjeet leikkaukseen valmistautumiseen sekä ohjeet toipumiseen ja jälkihoitoon leikkauksen jälkeen.
Voit jättää meille myös yhteystietosi ja kuvailla mistä leikkauksesta tai pientoimenpiteestä olet kiinnostunut. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Akuutti eli äkillinen vatsakipu
Nopeasti alkava ja voimistuva vatsakipu, johon voi liittyä kuumetta, oksentelua ja ripulia.
Haavainen paksusuolentulehdus
Suolistosairaus, jossa paksusuolen limakalvo tulehtuu ja aiheuttaa tyypillisesti ripulia, veriulostetta ja vatsakipua.
IBD eli tulehduksellinen suolistosairaus
Tyypillisin IBD-sairauksien oire on ripuli, joka voi pitkittyessään olla usein veristä.
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä
Toiminnallinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut, vatsan turvotus sekä suolen toiminnan häiriöt.
Keliakia
Kotimaisten viljojen sisältämän valkuaisaineen eli gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus, joka häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.
Koliikki ja vauvojen ilmavaivat
Itkuisuus, mahan pullotus, pulauttelu ja paukuttelu voivat johtua ilmavaivoista.
Laktoosi-intoleranssi
Elimistön laktaasi-entsyymin puutteesta johtuva maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsaoireita.
Närästys
Vaiva, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorven puolelle.
Peräpukamat
Voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kutinaa, ärsytystä, verenvuotoa ja kipua.
Refluksi vauvalla
Yleinen ilmiö, jossa vauvan vatsalaukku täyttyy nopeasti ja tyhjenee hitaasti.
Refluksitauti
Tauti, jossa mahansisällön nousu ruokatorveen aiheuttaa toistuvasti närästystä tai ruokatorven tulehdusta.
Ripuli
Voi johtua monista eri syistä, kuten stressistä, ruokavaliosta tai suolistosairaudesta.
Ripuli lapsella
Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen herkemmin ripuli kuivattaa lapsen kehoa.
Sappikivet
Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillinen oikeanpuoleinen ylävatsakipu, joka voi säteillä selkään.
Stressivatsa
Stressi voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten vatsakipua, turvotusta, ripulia tai ummetusta.
Ummetus
Tila, jossa suolen toiminta on tavallista hitaampaa ja ulostaminen aiempaa vaikeampaa.
Ummetus lapsella ja vauvalla
Lapsen vatsakivut voivat helpottua ruokavalion ja syömisen säännöllisyyden avulla.
Vatsakipu
Vatsakivun syitä ja hoitomahdollisuuksia kannattaa selvittää, kun kivut alkavat haitata jokapäiväistä elämää.
Vatsavaivat vauvalla
Vauvan itkuisuus voi johtua erilaisista ruoansulatusongelmista.
Magneettikuvaus eli MRI
MRI-tutkimus auttaa diagnosoimaan tuki- ja liikuntaelinten sekä muiden alueiden sairauksia.
TT-kuvaus eli tietokonetomografia
Kivuton kuvantamismenetelmä, joka antaa yksityiskohtaista tietoa eri kehon osista.
Ultraäänitutkimus
Turvallinen ja kivuton menetelmä sisäelinten kuvantamiseen, joka sopii myös raskaana oleville.
Vatsaelinkirurgia on kirurgian ala, joka keskittyy vatsan alueen elinten, kuten mahalaukun, suoliston, maksan, sappirakon ja haiman sairauksien ja vammojen hoitoon.
Vatsaelinkirurgia on tarpeen, jos kärsii vatsan alueen sairauksista tai oireista, jotka eivät parane lääkehoidolla tai muilla hoitomenetelmillä.
Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy riskejä, kuten infektio- ja verenvuotoriskejä. Riskit vaihtelevat toimenpiteen ja potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan.
Valmistautumiseen voi sisältyä paasto, suoliston tyhjennys, lääkityksen tauottaminen tai yleisen terveydentilan tarkistus. Lääkäri antaa aina tarkat yksilölliset ohjeet.
Toipumisaika riippuu leikkauksen laajuudesta ja potilaan yleisestä terveydestä, ja se voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Komplikaatioita voivat olla mm. haavainfektiot ja verenvuodot.
Leikkauksen aikana potilas on yleensä nukutettu, joten kipua ei tunne. Leikkauksen jälkeen kipua voidaan hallita hyvin lääkityksellä.
Kipua hoidetaan lääkärin määräämillä kipulääkkeillä. On tärkeää noudattaa lääkärin antamia annostusohjeita ja ilmoittaa, jos kipu on hallitsematonta. Vatsanalueen leikkausten jälkeen kevyt liikunta, kuten kävely, on usein suositeltavaa suolentoiminnan käynnistämiseksi, mikä usein lievittää myös leikkausalueen kipua.
Leikkauksen jälkeinen ruokavalio riippuu aina toimenpiteestä. Kyseessä voi olla aluksi nestemäinen tai pehmeä ruokavalio, josta ruokavalio vähitellen laajenee, kun suolentoiminta on normaalistunut.
Paluu töihin ja normaaliin arkeen riippuu leikkauksen laajuudesta ja toipumisesta. Lääkäri antaa suosituksia toipumisajan pituudesta. Tyypillisesti sairausloma on 1–2 viikkoa vatsanalueen leikkausten jälkeen.
Kyllä on. Tähystyskirurgia eli laparoskopia, on nykyään yhä yleisempi vaihtoehto, joka johtaa useimmiten myös nopeampaan toipumiseen.
Noudattamalla lääkärin antamia ohjeita ja pitämällä haava-alue puhtaana suihkuttamalla juoksevalla vedellä. Usein raskaiden esineiden nostamista tulee välttää 1–2 viikon ajan. Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, on kuitenkin hyvä harrastaa mahdollisimman pian kirurgin ohjeiden mukaan sekä pitää yllä muutenkin terveellisiä elämäntapoja.
Usein erityistä jälkiseurantaa ei tarvita tyypillisimpien sappirakko- ja tyräleikkausten jälkeen. Tarvittaessa seuranta voi kuitenkin sisältää säännöllisiä lääkärikäyntejä, haavan tarkistuksia ja mahdollisesti lisäkokeita tai toimenpiteitä.
Joissakin tapauksissa leikkaukset voivat vaikuttaa ruuansulatukseen, mutta usein tavoitteena on palauttaa tai parantaa ruoansulatusta.
