- Influenssa on kausittainen tauti, johon sairastuu joka vuosi noin 5 - 15 prosenttia väestöstä. Influenssavirukset vaihtelevat jonkin verran vuosittain, eikä keväällä pystytä vielä ihan varmasti sanomaan, mitkä virukset tulevan syksyn influenssaa aiheuttavat, kertoo infektiolääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila.Jokavuotinen kausi-influenssa kuuluu pohjoisen pallonpuoliskon syksyyn siinä missä vuodenaikojen vaihtelukin. Influenssatartuntaa voi ehkäistä kotikonstein ja rokotteella.

Moni sekoittaa influenssan sitä huomattavasti lievempään flunssaan. Monien erilaisten flunssavirusten aiheuttamaa nuhaa, yskää ja kurkkukipua sairastaa yksi jos toinenkin vuodenajasta riippumatta. Influenssa sen sijaan on yleensä marraskuun lopulta kevääseen ulottuva kausittainen hengitysteiden tulehdusepidemia, jota aiheuttavat erityiset influenssavirukset A ja B.

Myös influenssan oireisiin kuuluvat kurkkukipu, yskä ja nuha, mutta influenssa on huomattavasti flunssaa rajumpi ja äkkinäisempi tauti. Influenssan oireita ovat myös kova kuume, lihaskivut, päänsärky ja vilunväristykset.

- Influenssa on kausittainen tauti, johon sairastuu joka vuosi noin 5 - 15 prosenttia väestöstä. Influenssavirukset vaihtelevat jonkin verran vuosittain, eikä keväällä pystytä vielä ihan varmasti sanomaan, mitkä virukset tulevan syksyn influenssaa aiheuttavat, kertoo infektiolääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila.

Suojaa rokotteesta

Kausi-influenssaa vastaan voi kuitenkin suojautua rokotteella. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee vuosittain kolme yleisimmin maailmalla kiertävää influenssavirusta, joita ehkäisemään vuosittainen influenssarokote valmistetaan.

- Etenkin riskiryhmiin kuuluvien kannattaa hankkiutua rokotettaviksi, mutta yhtä hyvin rokotteesta on hyötyä muillekin. Rokote on aiheellinen myös silloin, jos joku perheenjäsenistä kuuluu riskiryhmään. HUS:n alueella myös terveydenhoitohenkilöstö rokotetaan influenssarokotteella, Anttila kertoo.

- Suuri sairastumisriski on perussairailla ja huonokuntoisilla ihmisillä sekä vanhuksilla. Heillä influenssa saattaa lisätä myös kuolleisuutta.

Lisäksi rokotettaviin riskiryhmiin kuuluvat aivan pienet lapset, raskaana olevat naiset sekä sydän- ja keuhkosairauspotilaat, munuaisten vajaatoiminnasta kärsivät henkilöt, diabeetikot sekä syöpäpotilaat.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa vuosittain suosituksen riskiryhmistä, joiden kannattaisi ottaa rokotus.

- Tyypilliset influenssavirukset kiertävät vuosia maailmalla ja niiden aiheuttamia influenssoja pystytään hyvin ehkäisemään rokotteilla. Lisäksi kannattaa aina muistaa hyvä perushygienia, kehottaa infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila.Muista käsien pesu ja lepo

Influenssa leviää sekä pisaratartuntana yskimisen ja aivastuksen kautta että kosketustartuntana. Oireiden itämisaika vaihtelee parista päivästä jopa viikkoon. Koska tarttuminen voi tapahtua jo ennen oireilua, aina ei ole mahdollista välttää liikkeellä olevia viruksia.

- Parhaiten influenssatartuntaa voi rokotteen lisäksi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, Anttila muistuttaa.

­Influenssaan sairastuneen helpoin hoito on lepo ja oireita lievittävä lääkitys. Erityiset influenssan hoitoon tarkoitetut viruslääkkeet eivät paranna influenssaa, mutta voivat vähentää oireita ja lyhentää taudin kestoa päivällä tai parilla. Antibiooteilla sen sijaan ei ole mitään tehoa influenssaviruksiin.

- Riittävä lepo on influenssan hoidossa tärkeää, jotta sairastaja välttyisi ikäviltä jälkitaudeilta. Yleisimpiä influenssan jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja sydänlihaksen tulehdus. Suuri osa jälkitaudeista on bakteerien aiheuttamia.

Kuva: Tyypilliset influenssavirukset kiertävät vuosia maailmalla ja niiden aiheuttamia influenssoja pystytään hyvin ehkäisemään rokotteilla. Lisäksi kannattaa aina muistaa hyvä perushygienia, kehottaa infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila.

Kausi-influenssasta pandemiaksi

Influenssaepidemioiden ärhäkkyys ja väestön vastustuskyky vaihtelevat vuosittain, sillä influenssavirukset muuttavat muotoaan. Yleensä epidemiat saadaan tehokkaasti pysäytettyä. Joskus virusten rakenne kuitenkin muuttuu niin olennaisesti, että tuloksena on kokonaan uusi tavallista herkemmin leviävä virustyyppi, joka aiheuttaa maailmanlaajuisen pandemian.

- Tällainen on A/H1N1-viruksen aiheuttama sikainfluenssa. Se muistuttaa tavallista kausi-influenssaa, mutta tarttuu herkemmin. Noin kolmasosalle yli 60-vuotiaista ihmisistä on ehtinyt kertyä vastustuskykyä sikainfluenssavirukselle sen alalajien kautta. Nuoremmilta vastustuskyky sen sijaan puuttuu, Anttila kertoo.

Infektioidentorjunnan erityisosaamista Mehiläiseen

HUS:n infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila on aloittanut konsultoivana infektiotautien asiantuntijana Mehiläisessä. Anttilan erikoisalaa on hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Hän toimii myös Suomen sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtajana.

- Erilaisten infektioiden torjunta ja hoito on tärkeää terveydenhuollon kaikilla tasoilla. Sairaalatoiminnassa haavainfektioiden ja leikkauksiin liittyvien infektioriskien ehkäisy on keskeinen osa toimintaa, Anttila toteaa.

Kuvat: Kimmo Brandt

Torju influenssatartunta

- hanki influenssarokote
- vältä suuria ihmisjoukkoja epidemiahuippujen aikaan
- pese usein käsiä vedellä ja saippualla tai desinfioivalla käsipuhdisteella

Älä levitä influenssaa

- yskiessä ja aivastaessa suojaa suu ja nenä paperinenäliinalla
- jos nenäliinaa ei ole käytettävissä, käytä hihan yläosaa
- älä yski käsiin
- muista laittaa käytetty nenäliina heti roskiin
- pese kädet hyvin
- pysy kotona sairastaessasi

Jaa