Digiklinikalta apua terveyshuoliisi 24/7
Lue lisää
Influenssa - hoida se ajoissa
Influenssa on yleinen influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia oireita ja jälkitauteja. Hakeudu lääkäriin heti oireiden alkaessa, erityisesti jos kuulut riskiryhmiin.
Artikkelissa asiantuntijana
Lastent. dosentti, lasten hematol. erik.lääk.
Tarkistettu 16.9.2025
Influenssa tiiviisti
- Influenssavirusten A ja B aiheuttama äkillinen hengitystietulehdus, johon sairastuu joka talvi 5–15 % väestöstä. Influenssa on eri tauti kuin flunssa tai nuhakuume.
- Influenssan riskiryhmään kuuluvat alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat, yli 65-vuotiaat sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä.
- Influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti, mikä vaatii vuosittaisen rokotteen uusimisen syksyisin ennen epidemian alkua.
Influenssan yleisyys
Influenssan esiintyvyys ja laajuus vaihtelevat vuosittain. Influenssaan sairastuu joka talvi arviolta 5–15 prosenttia väestöstä. Suomessa influenssakausi ajoittuu tyypillisesti marraskuun ja huhtikuun väliselle ajalle.
Influenssa A- ja B-virukset eroavat toisistaan siten, että A-tyyppi aiheuttaa yleensä voimakkaamman influenssaepidemian, kun taas B-viruksen aiheuttamat epidemiat ovat tyypillisesti lievempiä. Influenssaepidemiat alkavat usein levitä tietyissä väestöryhmissä, kuten esimerkiksi varuskunnissa, joista ne leviävät nopeasti ympäri maata.
Influenssapandemiasta puhutaan, kun liikkeellä on uusi virusmuunnos, joka aiheuttaa tavanomaista laajemman ja ankaramman epidemian, ja siihen sairastuu tavallista suurempi osa väestöstä.
Influenssan oireet
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylähengitystieinfektio, ja se eroaa tavallisesta flunssasta rajumpien oireiden vuoksi. Influenssan oireet alkavat nopeasti, ja se alkaa yleensä äkillisesti korkealla kuumeella ja voimakkailla lihas- ja päänsäryillä. Oireet ovat selvästi rajumpia kuin tavallisessa flunssassa.
Influenssan itämisaika on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Vain noin puolet tartunnan saaneista sairastuu oireiseen tautiin. Terveelläkin aikuisella influenssa voi aiheuttaa pitkän sairastamisen ja jälkitauteja.
Influenssan tyypilliset oireet 2025 ovat:
- Äkillisesti alkava korkea kuume (38–40°C) ilman varsinaista nuhaa
- Voimakas väsymys ja uupumus
- Lihaskivut ja säryt
- Otsalle painottava päänsärky
- Paheneva kuiva yskä
- Kurkkukipu
- Nenän tukkoisuus ja vuotaminen
- Vilunväristykset
- Ruokahaluttomuus
- Vatsakivut.
Lisäksi lapsilla voi esiintyä suolisto- tai vatsaoireita.
Influenssan jälkitaudit
Hoitamattomana tai riskiryhmään kuuluvilla influenssa voi johtaa vakaviin jälkitauteihin. Liikuntaa on hyvä välttää erityisesti kuumeen ja lihassäryn aikana jälkitautien välttämiseksi.
Yleisimpiä influenssan jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus ja korvatulehdus.
Erityisesti vanhuksilla, monisairailla ja immuunipuutteisilla henkilöillä influenssa voi pahentaa perussairauksia ja johtaa sairaalahoitoon. Influenssa voi myös laukaista sydän- ja verisuonitapahtumia sekä aiheuttaa aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.
Influenssan tarttuvuus
Influenssan voi tarttua jo 1–2 päivää ennen varsinaisten oireiden alkamista. Voimakkaimmillaan tarttuvuus on ensimmäisinä sairauspäivinä. Tarttuvuus kestää aikuisilla suunnilleen viikon verran. Lapset voivat tartuttaa influenssavirusta jopa kahden viikon ajan.
Influenssa leviää pisaratartuntana hengitysteiden eritteiden kautta ja kosketustartuntana käsien välityksellä.
Influenssan toteaminen
Influenssa voi olla vaikeaa todeta pelkkien oireiden perusteella erityisesti influenssakauden ulkopuolella. Oireet muistuttavat helposti muita hengitystieinfektioita aiheuttavia tauteja.
Influenssavirus voidaan todeta luotettavasti nenänielusta otettavalla pikatestillä. Testitulos valmistuu nopeimmillaan puolessa tunnissa, mikä auttaa lääkäriä saamaan selville taudin aiheuttajan ja valitsemaan oikean hoidon.
Influenssatestin tekemistä suositellaan erityisesti riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Testin tekeminen on myös tärkeää silloin, kun on tarpeen saada tarkka diagnoosi hoitopäätöksen tueksi, esimerkiksi viruslääkkeen aloittamiseksi.
Influenssan hoito
Influenssan hoito perusterveillä aikuisilla on usein oireenmukaista itsehoitoa ja se paranee kotihoidolla. Tauti paranee yleensä itsestään 1–2 viikon kuluessa. Tärkeintä on lepo kuumeen ja lihasoireiden aikana.
Kotihoito. Useimmiten influenssan hoitoon riittää lepo, runsas nesteiden nauttiminen sekä oireita lieventävänä lääkityksenä kipu- ja särkylääkkeet. Koska influenssa on virustauti, antibiootit eivät siihen tehoa. Oireisena on syytä pysyä kotona.
Lääkehoito. Influenssavirusta vastaan on olemassa muutama viruslääke, jotka estävät viruksen lisääntymisen. Influenssalääkkeen aloittaminen taudin alussa lyhentää merkittävästi taudin kestoa ja vähentää jälkitauteja.
Influenssatartunnan ehkäisy
Rokottaminen on tehokkain keino suojautua influenssalta ja estää sen leviämistä. Perusterveillä työikäisillä rokottaminen estää parhaimmillaan 7–8 influenssatartuntaa kymmenestä. Vaikka influenssaan sairastuisikin, oireet ovat rokotetuilla yleensä lievempiä kuin rokottamattomilla.
Erityisesti influenssarokotteesta hyötyvät alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat, yli 65-vuotiaat, sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä. Kausi-influenssarokote suojaa vain influenssalta. Rokote ei suojaa flunssalta eli nuhakuumeelta tai muilta hengitystieinfektioilta.
Näin ehkäiset influenssaa
Influenssarokote on tehokkain tapa ehkäistä influenssa. Koska influenssavirukset muuntuvat vuosittain, rokote kannattaa ottaa jo ennen influenssakauden alkua. Suojan kehittyminen vie noin kaksi viikkoa.
Pidä huolta hyvästä käsihygieniasta pesemällä kädet vedellä ja saippualla. Pese käsiä myös usein, esimerkiksi ennen ruokailuja sekä nenän niistämisen ja ulkona käymisen jälkeen. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipohjaista käsihuuhdetta.
Vältä kasvojen koskettelua, koska sillä tavalla virukset pääsevät helposti hengityselimistön limakalvoille.
Yski poispäin muista ihmisistä kertakäyttöiseen nenäliinaan, ja laita nenäliina roskiin käytön jälkeen. Jos käytössä ei ole nenäliinaa, yski hihaan. Jos mahdollista, pese kädet aina yskimisen jälkeen.
Vaihda kotona käsipyyhkeitä. Pidä myös huolta pintojen, kuten esimerkiksi oven kahvojen siisteydestä, sillä virukset voivat tarttua myös pinnoilta.
Pysy oireisena kotona, jotta et levitä tautia. Voit tarvittaessa käyttää maskia, jos joudut sairaana liikkumaan kodin ulkopuolella. Näin suojaat muita ja erityisesti riskiryhmään kuuluvia tartunnalta.
Milloin lääkäriin influenssan takia?
Lievän influenssan takia ei tarvitse hakeutua lääkäriin tai tutkimuksiin. Jos influenssan oireet pahenevat, pitkittyvät tai epäilet jälkitauteja, ota yhteyttä lääkäriin. Lääkäri tekee oireiden perusteella tarvittavat tutkimukset ja päätöksen hoidon tarpeesta.
Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos:
- hengitys vaikeutuu tai tulee rintakipua
- kuume nousee uudelleen oltuaan välillä poissa
- yleisvointi heikkenee merkittävästi
- oireet pitkittyvät yli kahden viikon
- kuulut riskiryhmään ja huomaat itselläsi oireita.
Milloin lääkäriin lapsen influenssan takia?
Lapsen lievän influenssan takia ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Lasta voi hoitaa kotona kipu- ja kuumelääkkeillä. Jos lapsen influenssan oireet kuitenkin pahenevat, pitkittyvät tai epäilet jälkitauteja, on hyvä olla yhteydessä lääkäriin. Lääkäri tekee oireiden perusteella tarvittavat tutkimukset ja päätöksen hoidon tarpeesta.
Lapsen influenssan takia on hyvä hakeutua lääkäriin, jos hänellä on jokin seuraavista oireista:
- hengitysvaikeuksia
- korkea kuume ilman muita flunssaoireita
- voimakas päänsärky
- pahoinvointia
- lapsi ei suostu syömään tai juomaan.
Lääkäriin on myös hyvä hakeutua erityisesti silloin, jos lapsi kuuluu riskiryhmiin, esimerkiksi heikentyneen vastustuskyvyn, diabeteksen tai astman takia.
Huom! Kanta-maksua ei lisätä influenssarokotuksen hintaan. Mahdolliset aikaan sidotut kampanjahinnat voivat poiketa näistä.
Huomioi hinnastossa
Hinta sisältää rokoteaineen, hoitajan palkkion ja Kanta-maksun. Rokotteiden hintoihin ei lisätä poliklinikkamaksua.| Palvelu | Hinta |
|---|---|
| Hepatiitti A -rokote (aikuiset) | 123,40 € Ei Kela-korvausta |
| Hepatiitti A -rokote (alle 16-vuotias) Tietoa matkailijan rokotuksista. | 97,50 € Ei Kela-korvausta |
| Hepatiitti A- ja B-rokote (aikuiset) | Mobiilietu 123,90 € Ei Kela-korvausta 136,90 € Ei Kela-korvausta |
| Hepatiitti A- ja B-rokote (alle 16-vuotias) | Mobiilietu 97,90 € Ei Kela-korvausta 114,20 € Ei Kela-korvausta |
| Jäykkäkouristus-kurkkumätärokote Varaa aika rokotukseen. Tietoa rokotteesta. | 67,50 € Ei Kela-korvausta |
| Jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskärokote | 84,60 € Ei Kela-korvausta |
| Koronarokote | 147,00 € Ei Kela-korvausta |
| Pneumokokkirokote | Mobiilietu 131,90 € Ei Kela-korvausta 138,00 € Ei Kela-korvausta |
| Punkkirokote eli puutiaisaivotulehdusrokote (aikuiset) Hinta per rokotuskerta. Tietoa punkkirokotteesta. Varaa aika punkkirokotukseen | Mobiilietu 69,90 € Ei Kela-korvausta 86,20 € Ei Kela-korvausta |
| Punkkirokote eli puutiaisaivotulehdusrokote (lapset) Hinta per rokotuskerta. Tietoa punkkirokotteesta. Varaa aika punkkirokotukseen | Mobiilietu 69,90 € Ei Kela-korvausta 79,30 € Ei Kela-korvausta |
Hengitystieinfektioita ja niihin liittyviä oireita
Flunssa
Virusten aiheuttama tauti, joka voi vaatia lääkärin hoitoa.
Hengitystieinfektio
Usein viruksen aiheuttama, voi johtua myös bakteereista.
Keuhkokuume
Yleisimmät aiheuttajat ovat virukset ja bakteerit, kuten pneumokokki.
Keuhkoputkentulehdus
Flunssavirukset ärsyttävät hengitysteitä, aiheuttaen yskää.
Korona
Oireet ilmenevät yleensä 1–14 päivän kuluessa altistumisesta ja vaihtelevat lievistä vakaviin.
Kurkunpääntulehdus lapsella
Viruksen aiheuttama kurkunpääntulehdus eli laryngiitti on tavallinen pienten lasten tauti.
Mononukleoosi
Virus tarttuu syljen välityksellä ja aiheuttaa kuumetta ja kurkkukipua.
RSV eli RS-virus
Yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja. RS-viruksen oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu, kuume ja hengitysvaikeudet.
Yskä lapsella
Yskä voi jatkua viikkoja flunssan tai virustaudin jälkeen.
Usein kysyttyä influenssasta
Influenssa on A- ja B-influenssavirusten aiheuttama vakava hengitystieinfektio, joka esiintyy tyypillisesti epidemioina talviaikaan. Influenssa eroaa tavallisesta flunssasta voimakkaampien oireidensa vuoksi. Se aiheuttaa korkean kuumeen, voimakkaita lihas- ja nivelkipuja sekä hengitystieoireita.
Influenssa leviää pisaratartuntana hengitysteiden eritteiden kautta ja kosketustartuntana käsien välityksellä. Voit tartuttaa tautia eteenpäin jo 1–2 päivää ennen oireiden alkamista, ja tartuttavuus on voimakkaimmillaan ensimmäisinä sairauspäivinä. Tartuttavuus kestää aikuisilla suunnilleen viikon verran. On hyvä huomioida, että lapset voivat tartuttaa virusta jopa kahden viikon ajan.
Influenssan oireet kestävät tyypillisesti 1–2 viikkoa. Kuume ja pahimmat oireet helpottavat yleensä 3–5 päivässä, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua pidempään jopa muutaman viikon ajan. Perusterveellä aikuisella influenssa paranee itsestään 1–2 viikon kuluessa. Jälkitautien riski on suurin riskiryhmillä. Yleisimpiä jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus ja välikorvatulehdus.
Toipumisen aikana on hyvä välttää raskasta liikuntaa ja saunomista, kunnes on ollut täysin oireeton useamman päivän ajan. Juoda riittävästi nesteitä. Levätä ja antaa elimistön toipua rauhassa. Tarvittaessa käyttää kuume- ja kipulääkkeitä oireiden lievittämiseen. Töihin tai kouluun voi palata, kun kuume on poissa ja yleisvointi on hyvä.
Influenssan riskiryhmiin kuuluvat yli 65-vuotiaat, pienet lapset, raskaana olevat, perussairautensa vuoksi iästä riippumatta riskiryhmään kuuluvat, mm. sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, keuhkosairauksia, maksa- ja munuaistauteja sairastavat henkilöt, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.
Yleensä Suomessa kausi-influenssaepidemia jyllää aktiivisimmillaan tammi–helmikuussa, mutta influenssaa voi esiintyä meillä myös loka–huhtikuun aikana. Eri puolilla maailmaa influenssakausi on meneillään eri aikoihin. Eteläisellä pallonpuoliskolla on todennäköistä sairastua influenssaan myös Suomen kesäkuukausina.
Lisäksi matkailija voi altistua influenssavirukselle jo ennen varsinaista matkakohdettaan, esimerkiksi lentokentällä, jossa on paljon ihmisiä. Matkailijalle hyvä käsihygienia on aina tärkeä niin influenssan kuin muidenkin infektioiden ehkäisyä ajatellen.
