Vastauksia työnantajalle koskien koronavirusta

Päivitetty 12.10.2020

Koronavirus jatkaa leviämistään maailmalla ja Suomessa. Otamme Mehiläisessä tilanteen vakavasti ja pyrimme osaltamme varmistamaan, että terveydenhuollon apua tarvitsevat henkilöt saavat avun ja hoidon myös vallitsevassa poikkeustilanteessa. Tärkeimpänä tavoitteenamme on turvata asiakkaidemme sekä henkilöstömme turvallisuus ja terveys, ja olla yritysasiakkaidemme tukena.

Olemme koonneet tälle sivulle työnantajien tavallisimpia kysymyksiä koronavirukseen liittyen. Täydennämme sivua uusilla kysymyksillä sekä päivitämme ohjeita tarvittaessa. Suosittelemme myös seuraamaan aktiivisesti Mehiläisen, viranomaisten sekä oman alueen julkisen terveydenhuollon tiedotusta..

Koronavirus (COVID19) - Usein kysytyt kysymykset

Miten ohjeistaa henkilöstöä ja esimiehiä epidemian aikana

Uudelta koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Arviot tartuttavuudesta ennen oireiden alkua ja sairauden aikana tarkentuvat koko ajan. Tällä hetkellä arvioidaan, että tartuttavuus alkaa 1-2 vrk ennen oireiden alkua. Osa tartunnan saaneista on myös oireettomia tai erittäin lieväoireisia ja myös he voivat levittää tautia.

Ensisijaista on huolehtia käsienpesusta, hyvästä yskimishygieniasta ja mahdollisimman hyvin myös lähikontaktien välttämisestä. Altistumisen ja epidemian leviämisen vähentämiseksi etätyötä ja etätapaamisia suositellaan silloin, kun työtehtävät sen mahdollistavat. Muissa töissä tehdään mahdollisuuksien mukaan järjestelyjä altistumisen vähentämiseksi. Työpaikalla kannattaa edelleen rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä taukotiloissa, ruokailutiloissa ja sosiaalitiloissa. Työpaikalla on hyvä olla näkyvillä tietoja ja ohjeita käsienpesusta, hygieniasta ja suojautumisesta. THL:n sivuilla on valmiita ohjeita ja myös video aiheesta.

Töihin tullaan vain terveenä. Lievissäkin koronaan sopivissa infektio-oireissa (nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky, ripuli/pahoinvointi, kuume tai
haju-/makuaistin heikkeneminen) on tärkeä välttää lähikontakteja ja hakeutua koronavirustestiin. Kotona tulee olla, kunnes testitulos on saatu ja oireet lievittyneet. Töihin voi palata negatiivisen testin jälkeen, työnantajan ohjeiden mukaan, kun vointi sallii sen. Kotihoidossa voi noudattaa tavanomaisia hengitystieinfektion kotihoito-ohjeita, THL:n ohjeet kotihoidosta voi jakaa henkilöstölle esim. yrityksen Intraan. Jos työntekijällä on varmistettu koronavirustauti, tulee kotona olla vähintään 7 vuorokauden ajan oireiden alusta. Jos oireita on vielä sen jälkeen, tulee olla kotona, kunnes on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Oireettomien tartunnan saaneiden eristysaikana on 7vrk positiivisesta koronatestistä.

Lähetteen koronatestiin saa Mehiläisessä Digiklinikalta, lääkärin ja työterveyshoitajan etävastaanotoilta ja hengitystieklinikoilta. Jos oireet ovat
voimakkaat, tulee olla viipymättä yhteydessä työterveyshuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon lääkärin vastaanoton tarpeen arvioimiseksi.

Suosittelemme kaikille asiakkaillemme epidemia-aikana laajennettua omailmoituskäytäntöä lievissä hengitystieoireissa. Näin vältetään turhia käyntejä tilanteissa, joissa oireet eivät vaadi lääkärin tai hoitajan tapaamista.

Lisätietoa koronaviruksesta (THL) 

Ohjeita työpaikoille koronavirusepidem iaan liittyen (Työterveyslaitos)

Lisätietoa koronaviruksesta ja toimintaohjeita sairastuneelle (Mehiläinen)

Miten henkilöstömme tavoittaa työterveyshuollon epidemia-aikana?

Lievissä koronavirukseen viittaavissa oireissa (nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky, kuume, ripuli/pahoinvointi tai haju-/makuaistin heikkeneminen) on tärkeä välttää lähikontakteja ja pysyä kotona. Lähetteen koronatestiin saa Mehiläisessä Digiklinikalta, lääkärin ja työterveyshoitajan etävastaanotoilta ja hengitystieklinikan vastaanotoilta. Digiklinikka palvelee ilman ajanvarausta. Etävastaanotoille ja hengitystieklinikoille voi varata ajan normaaleja käytössänne olevia kanavia pitkin (verkkoajanvaraus, OmaMehiläisen ajanvaraus, OmaTyöterveys-puhelinpalvelu tai TerveysHelppi).

Jos oireet tuntuvat hankalalle, voi soittaa suoraan Mehiläisen koronanumeroon 010 414 1848* oikean hoitopaikan arvioimiseksi. Äkillisissä vaikeissa oireissa soitetaan suoraan kunnan päivystysnumeroon tai tarvittaessa 112.

Mehiläisen ohjeita työterveysasiakkaille koronaviruksen liittyen.

Työterveyden muussa sairaanhoidossa ja työkykyä tukevassa toiminnassa ovat käytössä etävastaanotot, fyysiset vastaanotot ja puhelinajat. Ajan voi varata normaaleja käytössänne olevia kanavia pitkin (verkkoajanvaraus, OmaMehiläisen ajanvaraus, OmaTyöterveys-puhelinpalvelu tai TerveysHelppi).

Työterveysasiakkaamme voivat kiireettömissä asioissa lähettää myös viestin omalle työterveyshoitajalle tai lääkärille OmaMehiläinen -sovelluksen tai verkkopalvelun Työterveys-välilehden kautta. Asiantuntija vastaa seuraavan kerran, kun hän on paikalla eli palvelu ei sovi kiireellisiin asioihin. Palvelussa on tieto tavoitettavuudesta.

Mitä suosittelette sairauspoissaolokäytännöiksi epidemian aikana?

Suosittelemme kaikkia työnantajia ottamaan käyttöön laajennetut käytännöt oma-ilmoitteisissa sairauspoissaoloissa terveydenhuollon kuormituksen ja turhien käyntien vähentämiseksi. Omavastuuaikana (1+9pv) sairauspoissaolotodistus ei ole Kelalle välttämätön. Esimies voi myöntää poissaoloa vähitellen toipumisen mukaan.

Työterveyshuollosta tai Digiklinikalta ei kirjoiteta sairauspoissaoloja muissa kuin työkyvyttömyystilanteissa. Emme siten kirjoita oireettomien henkilöiden poissaolotodistuksia, esim. altistuneille tai matkoilta palanneille.

Sairauspoissaolokäytäntöjä keventämällä jokainen työnantaja voi vähentää terveydenhuollon turhaa kuormittamista epidemian aikana ja auttaa kohdentamaan terveydenhuollon resurssit niitä eniten tarvitseville.

Lue myös Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) suositukset asiasta. 

Mitkä ovat työterveyden käytännöt sairauspoissalotarpeen arvioinnissa epidemian aikana

Teemme sairauspoissalotarpeen arviointia perinteisten käyntien lisäksi työterveyden eri etäpalvelukanavissa turhien vastaanottokäyntien ja epidemian leviämisen vähentämiseksi. Sairauspoissaolotarve arvioidaan huolella ja samoin kriteerein kuin perinteisellä vastaanottokäynnillä. Samalla annetaan kotihoito-ohjeet. Tarvittaessa henkilö ohjataan vastaanotolle tai tutkimuksiin.

Työterveyshoitajien ja Omatyöterveys-puhelinpalvelun sairauspoissaolokäytännöissä olemme palanneet epidemiaa edeltäviin ja yritysten kanssa sovittuihin normaalikäytäntöihin.

  • Työterveyshoitaja voi kirjoittaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen vastaanotollaan tai etävastaanotollaan 1-3 pv ajaksi, ellei toisin ole asiakasyrityksen kanssa sovittu
  • OmaTyöterveydessä voidaan kirjoittaa sairauspoissaolotodistus 1-3 pv ajaksi, mikäli tästä on asiakasyrityksen kanssa sovittu.

Sairauden ja poissaolotarpeen jatkuessa yli 3 pv ja aina potilaan terveydentilan niin vaatiessa tai epäiltäessä koronavirustartuntaa, potilas ohjataan lääkärin arvioon joko etä- tai lähivastaanotoille tai Digiklinikalle oireen ja hoidontarpeen mukaan. Tällöin myös sairauspoissaolotarpeen arvioi lääkäri.

Riskien arviointi ja toimenpiteet työpaikalla epidemiatilanteessa

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta myös poikkeusoloissa. Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirus-epidemia huomioiden sekä laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen. Tarvittaessa yrityksenne työterveyslääkäri auttaa työhön liittyvien riskien arvioinnissa ja turvallisen työnteon toimintatapojen suunnittelussa.

Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on turhien lähikontaktien vähentäminen. Työnantajan on arvioitava tapaamisten ja muiden kokoontumisten tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, väljempi työpisteiden sijoittelu, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Työpaikan tartuntaketjujen katkaisussa auttaa COVID-19-tapaukselle altistuneiden tunnistaminen ja ohjaaminen kotiin mahdollisimman pian, jo tartuntatautilääkärin yhteydenottoa odotellessa. Oma työterveyslääkäri voi auttaa tässä tarvittaessa. THL:n  lokakuussa päivitettyjen ohjeiden mukaan altistuneiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet kontaktissa COVID-19-tapauksen kanssa 48 tunnin aikana ennen tapauksen oireiden alkua (altistuneet kartoitetaan kahden päivän ajalta ennen oireiden alkua) sekä 7 päivää tapauksen oireiden alun jälkeen. Jos COVID-19-tapaus on oireeton, altistuneiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet kontaktissa COVID-19-tapauksen kanssa 48 tuntia ennen näytteenottoa (altistuneet kartoitetaan kahden päivän ajalta ennen näytteenottoa) sekä 7 päivää näytteenoton jälkeen. Perhealtistuksissa karanteenin pituus on 14 vuorokautta (2 viikkoa) alkaen tapauksen oireiden alusta tai oireettoman kohdalla näytteenottopäivästä.  

Lähde: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona 

Lue lisää: Ohjeita työpaikoille koronavirusepidem iaan liittyen (Työterveyslaitos)

Voiko uusi koronavirus tarttua oireettomasta henkilöstä?

Kyllä. Tällä hetkellä arvioidaan, että tartuttavuus alkaa jo noin 1-2 vuorokautta ennen oireiden alkua ja altistuneita kartoitetaan nyt 48h ajalta ennen tartunnan saaneen oireiden alkua. On myös huomattava, että osa tartunnan saaneista on kokonaan oireettomia tai erittäin lieväoireisia ja myös he voivat levittää tautia.

Voiko oireeton ulkomailta palannut tulla töihin? Mistä maista palanneilla on erityinen riski?

Pandemiatilanteessa virusta ja tartuntaketjuja voi olla kaikkialla, eikä varmuudella turvallisia alueita ole. Valtaosasta maita Suomeen saapuvien/ palaavien tulee noudattaa omaehtoista 10vrk karanteenia matkan jälkeen. Tämä voidaan 1.10 alkaen keskeyttää kahdella negatiivisella
koronavirustestillä. Lue lisää THL Matkustaminen ja koronaviruspandemia  (linkin nimi vaihdettu, linkki entinen!).

Työpaikalle tulon osalta noudatetaan työpaikan ohjeita. Työterveydestä ei kirjoiteta poissaolotodistuksia oireettomille henkilöille.

Työmatkustamista suunniteltaessa on tärkeä huolella kartoittaa kohdemaan ja alueen ajankohtainen epidemiatilanne, mahdolliset saapumis- ja muut rajoitukset sekä hygieniasuositukset. Sekä suomeen saapuessa että ulkomaille lähdettäessä tulee varautua koronavirustestaukseen ja karanteeneihin maakohtaisten ja lentoyhtiöiden ohjeiden mukaan. Samalla tulee varmistaa vakuutusturvan riittävyys ja miettiä erityisellä huolellisuudella toimintamalli matkasairauden tai karanteenin varalle.

Lue lisää matkustuskohteista ja rajamääräyksistä:

UM Koronavirusuutiset 

Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta, UM 

Mitkä ovat uuden koronaviruksen riskiryhmät?

Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä myös ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi: Vaikea-asteinen sydänsairaus, Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, Diabetes, johon liittyy elinvaurioita, Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti, Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Hoitava lääkäri tai työterveyslääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa ja mikä on suojautumistarve.

Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino sekä päivittäinen tupakointi. Tupakoinnin lopettamista kannattaakin suositella aktiivisesti kaikille

Lapsilla vakava koronavirustauti on erittäin harvinainen.

Myöskään tukostaipumus ei lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon.

THL määrittelemät riskiryhmät 

Voiko riskiryhmään kuuluva olla työssä epidemian aikana?

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet, miten arvioidaan riskit niiden henkilöiden osalta, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille. Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. Tarvittaessa yrityksenne oma työterveyslääkäri auttaa työhön liittyvien riskien arvioinnissa.

Pääsääntöisesti työikäisen (alle 70v) ja työkykyisen henkilön ei tarvitse jäädä pois työstä epidemian takia, vaan huomio kiinnitetään riskien vähentämiseen ja tarvittaessa suojautumiseen. Tilanne tulee kuitenkin aina arvioida työhön liittyvä altistumisriski, suojainten käytön mahdollisuus ja työntekijän henkilökohtainen terveydentila huomioon ottaen. Tarvittaessa oma työterveyslääkäri tai hoitava lääkäri auttaa työntekijää henkilökohtaisen riskin ja suojautumistarpeen arvioinnissa. Töissä, joissa se on mahdollista, suositellaan etätöitä tai tehtäviä, joissa lähikontakteja on vähemmän. Työnantajan niin edellyttäessä työterveyslääkäri antaa lausunnon työntekijän sopivuudesta työhönsä koronaepidemian aikana.

Jos työntekijän perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, ei työntekijällä pääsääntöisesti ole estettä työntekoon. Perheenjäsenten riskin arvioinnista huolehtii ko. henkilöä hoitava lääkäri.

STM:n ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille 

Ohjeita työpaikoille koronavirusepidemiaan liittyen (Työterveyslaitos) 

Miten toimia, jos työntekijän perheessä on hengitystieoireinen perheenjäsen?

Tällä hetkellä suositus on, että kaikki, joilla on koronavirukseen sopivia infektio-oireita (esim. yskä, nuha, kurkkukipu, kuume, ripuli, pahoinvointi tai maku- tai hajuaistin heikkeneminen) hakeutuvat koronavirustestiin ja ovat kotona, kunnes testitulos on saatu. Testattavan kanssa samassa taloudessa asuvat oireettomat henkilöt ja muut lähikontaktit voivat pääsääntöisesti käydä töissä työnantajan ohjeita noudattaen. Heille suositellaan ylimääräisten sosiaalisten kontaktien välttämistä mahdollisuuksien mukaan. Mikäli testiin hakeutuneella perheenjäsenellä on kuitenkin vahva Covid-19 epäily (esim. altistunut koronavirukselle), lähikontakteille suositellaan kotona oloa, kunnes sairastuneen testitulos on saatu.

Mikäli perheessä on varmistettu Covid-19 tartunta, oireettomat perheenjäsenet ovat karanteenissa 21 vrk perheenjäsenen oireiden alusta lukien (oireettomalla näytteenotosta).

Mikäli tehdään työtä, jossa kohdataan ns. riskiryhmään kuuluvia (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät), tulee riskiä tartunnan leviämiseen arvioida erityisen huolella. Tarvittaessa oma työterveyslääkäri auttaa arvioinnissa.

Miten uusi koronavirus tarttuu?

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Viime aikoina tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että uusi koronavirus voisi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. On vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys todellisuudessa on, kuinka kauan virus säilyy ilmassa tartuttamiskykyisenä ja mikä on ilmanvaihdon merkitys tartunnoissa. Riittävä ilmanvaihto, riittävät etäisyydet ihmisten välillä ja ihmismäärien rajoittaminen samassa tilassa vähentävät mahdollisen ilmavälitteisen tartunnan riskiä arkielämässä.

Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi havaittu.  Koronavirukset eivät säily ilmassa, eivätkä päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.

Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon yksiköissä, missä on paljon sairaita ja oireilevia potilaita. Kotioloissa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä.

Lisätietoja

THL: Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika 

Työterveyslaitoksen ohjeet työpaikoille 

Työpaikkojen siivousohjeet (Työterveyslaitos ), päivitetty 28.5.2020

WHO:n Q&A uudesta koronaviruksesta 

Mitä tarkoittavat eristys ja karanteeni ja milloin niitä käytetään?

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai tartuntatautiin, jota perustellusti epäillään yleisvaaralliseksi.

Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista, myös koronavirus, voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta (altistunut) muihin henkilöihin.

Altistuneen henkilön lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole itse olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen, toisin kuin karanteeniin asetettu. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava. Tartunnan saamisesta siihen, että potilas voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämän takia altistuneen, mutta oireettoman henkilön omaisten ei kannata rajoittaa elämäänsä. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin. Tätä ennen lähiomaiset eivät tartuta muita.

Ohjeita eristykseen ja karanteenin mm. THL.n sivuilla 

Mikä on tartuntapäiväraha ja milloin sitä maksetaan?

Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos henkilö on määrätty olemaan poissa työstä, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautipäivärahaa voi saada vaikka ei olisi työkyvytön. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä huoltaja voi siksi tehdä töitä.

Jos henkilö tekee työnsä etätyönä eikä ansionmenetystä synny, ei voi saada päivärahaa. Päivärahaa ei makseta myöskään loman ajalta.

Tartuntapäivärahaa varten tarvitaan kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin antaman päätös työstä poissaolosta. Karanteenista tai eristämisestä tarvitaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös. Myös A-lääkärintodistus käy, jos siinä on vastaavat tiedot ja jos sen on allekirjoittanut tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.

Lisätietoa tartuntatautipäivärahasta (Kansaneläkelaitos) 

Raskaus ja koronavirus

Ohjeet ja tiedot koronavirusinfektioista raskaana olevilla ovat päivittyneet kesän jälkeen.

Muutokset raskaana olevan immuunipuolustuksessa voivat altistaa hänet vaikeille virusinfektioille. Raskauden aikaisista fysiologisista muutoksista johtuen on mahdollista, että raskaana olevat voivat olla alttiimpia saamaan vaikeampia hengitystieoireita raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.

Tähänastisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että riski saada vakava koronavirustauti on suurempi ainakin niillä raskaana olevilla, joilla on jokin vaikealle koronavirustaudille altistava riskitekijä, esimerkiksi huomattava ylipaino. Raskaana olevalla on myös muita suurempi alttius saada laskimotukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon. COVID-19 -infektio ei tämän hetken tiedon valossa aiheuta sikiöepämuodostumia.

Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että koronavirus voi tarttua myös veriteitse äidistä syntymättömään lapseen, mutta vielä on epäselvää, mikä tämän tartuntatien merkitys on. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä, ja ne ovat menneet nopeasti ohi. Saatavilla olevan tiedon perusteella sikiölle ei ole aiheutunut vakavia seurauksia, vaikka odottava äiti olisi sairastanut koronavirusinfektion loppuraskauden aikana.

Koska COVID-19 -viruksen vaikutuksista raskauteen ei ole varmuutta, terveydenhuollon tehtävissä suositellaan, että raskaana oleva työntekijä siirretään koronapotilaita hoitavasta työyksiköstä toiseen yksikköön. Etenkin loppuraskauden aikana (raskausviikosta 28 lähtien) on huomioitava suojainten kanssa tehtävän työn mahdollinen fyysinen kuormittavuus.

Seulomattomia infektiopotilaita hoitavissa yksiköissä suositellaan arvioimaan, voivatko raskaana olevat työskennellä turvallisesti, vai onko tarpeen siirtää raskaana olevat työntekijät muihin tehtäviin. Hammashuollossa, varhaiskasvatuksessa ja lastensuojeluyksiköissä on myös tarpeen arvioida raskaana olevien riskiä ja tarvittaessa ryhtyä arvioinnin perusteella toimenpiteisiin.

Työterveyslaitos: Usein kysyttäjä kysymyksiä ja vastauksia (sis. ohjeita raskaana olevista työntekijöistä ja erityisäitiyspäivärahasta)  

THL: Raskaus ja Koronavirus 

Kuinka kauan koronavirukseen sairastuneen tulee olla poissa työpaikalta?

THL:n uusitut ohjeet  todettujen Covid-19 potilaiden eritysajasta ovat voimassa 12.10 alkaen.

Lieväoireinen COVID-19-potilas voi sairastaa kotona. Eristystä kotona jatketaan vähintään 7 vrk. Jos potilaalla on oireita vielä tämän 7 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokauden ajan (48 t). Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireettomia vähintään 2 vrk (48 t) ennen työhön paluuta. Jos työhön palatessa oireiden alusta ei ole kulunut 7 vrk, työntekijän tulee käyttää jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta eikä hän saa hoitaa vaikeasti immuunipuutteisia potilaita. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.

Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta koronavirustestillä, kotieristyksen kesto on 7 vrk näytteenoton alusta. Jos henkilö on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa ja hän palaa työhön ennen kuin 7 vrk kulunut, työntekijän tulee käyttää jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta eikä hän saa hoitaa vaikeasti immuunipuutteisia potilaita.

Jos potilas on ollut sairaalahoidossa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut 2 vrk (48 t) oireeton, ja oireiden alusta on kulunut vähinään 14 vrk.

Eristämisestä tai työstä, päivähoidosta tai oppilaitoksesta poissaolosta tehdään tartuntatautilain (1227/2016) mukainen päätös.

Mitä etätyössä kannattaa huomioida työturvallisuuden ja vakuutusten näkökulmasta?

Etätyön tekemisen paikaksi suositellaan työntekijän omaa kotia tai vastaava paikkaa. Toimistohotelleja ja muita yhteisiä etätyötiloja kannattaa välttää. Uusia etätyöntekijöitä kannattaa tukea etätyöskentelyn aloittamisessa sekä jakaa työyhteisössä hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.

Työnantajan vastuu työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta koskee myös etätyötä. Työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kuitenkin rajoitetusti etätyöhön, koska työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata kuormittumista. Etätyötä tehtäessä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Korvaus edellyttää selvää syy-yhteyttä toimenkuvan mukaiseen työhön. Koska työn ja vapaa-ajan rajaa on etätyössä joskus vaikea erottaa, lisäksi suositellaan usein vapaaehtoista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, joko työnantajan tai työntekijän kustantamana.

Lähteet: Työturvallisuuskeskuksen ohjeita etätyöhön  ja Työterveyslaitoksen ohje etätyöhön 

Miten toimitaan työterveyshuollon kanssa henkilöstön lomautus- tai irtisanomistilanteessa?

Lomautustilanteessa yrityksen työntekijöillä on oikeus vähintään lakisääteiseen työterveyshuoltoon (Työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa , STM 22.4.2009).

Työnantajalla on myös tietyin edellytyksin velvollisuus järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden (6) kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä alkaen (TTHL 1383/2001 2 § 3 mom.).

Sairaanhoitopalvelut ja muut mahdolliset palvelut ovat käytettävissä työterveyssopimuksen mukaan, ellei työnantajan kanssa toisin sovita. Suosittelemme ainakin erityisesti tämän koronaepidemiakauden aikana myös näiden vapaaehtoisten työterveyspalvelujen tarjoamisen jatkamista. Voimme myös tarjota yritykselle ja sen työntekijöille tukea muutostilanteisiin sekä työttömyyden uhatessa yhdessä sovitun mukaan.

Mikäli teillä on tarve tehdä muutoksia työterveyssopimuksenne sisältöön tai tarvitsette tukea muutostilanteessa, voitte olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöönne (työterveyshoitaja tai asiakkuuspäällikkö).

Kenelle ja miten Mehiläinen tekee koronavirustestejä?

Koronavirustartunta voidaan todeta koronavirustestillä osoittamalla virusta nenänielun limakalvolla. Se voidaan tehdä joko nukleiinihaponosoitus-menetelmällä eli PCR-testillä tai uusilla antigeeninosoitustesteillä eli ns. ”pikatestillä”. Molemmat tehdään nenänielunäytteestä ja positiivinen tulos on hyvin varma tartunnan osoittaja. Negatiivinen testitulos ei kuitenkaan sulje täysin pois tartuntaa, koska viruksen erittyminen limakalvolle on yksilöllistä ja vaihtelee taudin eri vaiheissa. Myös näytteenoton ajankohta ja onnistuminen sekä laboratorioanalyysin onnistuminen vaikuttavat tulokseen. Siten negatiivisella testillä ei voi käytetystä menetelmästä riippumatta keskeyttää altistuneelle asetettua virallista karanteenia.

Lähetteen koronavirustestiin saa Mehiläisessä Digiklinikalta sekä lääkärin ja työterveyshoitajan etävastaanotoilta ja hengitystieklinikoilta. Sopivin menetelmä keskustellaan lähetettä tehdessä huomioiden testattavan tilanne ja vointi sekä testien saatavuus paikkakunnalla.

Testauskriteerit ovat THL:n ohjeiden  mukaiset. THL ohjeistaa ottamaan näytteen COVID-19-tutkimusta varten kaikilta henkilöiltä, joilla on korona-virusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa. Kohdentamatonta oireettoman väestön testausta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä. Mikäli yrityksellä on tarvetta oireettomien testaamiseen joko työmatkustamiseen liittyen tai THL:n ohjeiden mukaisesti kohdennetusti, testaamisesta ja toteutuksesta sovitaan erikseen oman työterveystiimin kanssa.

PCR-näytteestä osoitetaan viruksen nukleiinihappoa, eli tunnistetaan tiettyjä virukselle ominaisia geenejä, jotka osoittavat viruksen löytyvän näytteestä. PCR-testi nenänielunäytteestä on tämän hetken tiedon valossa herkin käytettävissä oleva koronavirustutkimus avohoidossa ja oireettomien testaamisessa PCR-testi on tällä hetkellä ensisijainen testi. PCR-testin tulos valmistuu Mehiläisessä 1-3 päivässä (Helsingin Express-asemilla keskimäärin 6 tunnissa).

Antigeenitesti tehdään samanlaisesta nenänielunäytteestä kuin PCR-testi. Näytteestä tutkitaan viruksen pintarakenteita, eli antigeenejä. Virusantigeenitestit ovat herkkyydeltään heikompia kuin nukleiinihaponosoitus, mutta niiden etuna on testin nopea valmistuminen ja mahdollisuus tehdä analyysi paikallisessa laboratoriossa. Käytössämme on useampi eri menetelmä testipaikasta riippuen. Antigeenitesti soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa oireita on ollut alle viikon ja testitulos on saatavissa paikkakunnalla selvästi PCR testiä nopeammin. Oireettomien testaamisesta ei ole kokemusta eikä antigeenitestejä sen vuoksi toistaiseksi suositella oireettomien testaamiseen. Antigeenitestit valmistuvat Mehiläisessä pääosin muutamissa tunneissa, osin jopa nopeammin.

Molemmat testit maksavat saman verran, 24 9€. Näytteenotosta vastaavat Mehiläisen COVID-19-näytteenottoon keskittyvät drive-in-testiasemat ja hengitystieinfektioklinikat eri puolilla Suomea. Asemakohtaiset aukioloajat, ohjeet ja eri menetelmien saatavuus löytyvät Mehiläisen www-sivuilta. 

Mehiläisessä on saatavilla myös vasta-aineita mittaava testi. Niitä tehdään oireettomaksi jo toipuneille sen selvittämiseksi, oliko aiempi tauti mahdollisesti koronaviruksen aiheuttama. Vasta-ainetestit eivät tässä epidemian vaiheessa sovellu hyvin kohdentamattomaan seulontaan esim. työpaikalla. 

Vasta-aineet tutkitaan laskimoverinäytteestä tehtävällä vasta-ainemäärityksellä. Testin spesifisyys (tarkkuus) ja sensitiivisyys (herkkyys) ovat erittäin korkeat. Vasta-ainemääritys maksaa 92 €.  Näyte voidaan ottaa kaikissa Mehiläisen laboratoriossa ja se valmistuu yleensä 1-3 päivässä. Suositus on ottaa testi aikaisintaan 3 viikkoa oireiden alkamisesta. Ennen testiä tulee myös olla ollut täysin oireeton vähintään 2 vrk mahdollisen koronavirustaudin jälkeen.

Koronavirustutkimuksiin tarvitaan aina lähete. Testaustarve ja lähetekriteerit arvioidaan joko Digiklinikalla, oman työterveyslääkärin tai -hoitajan etävastaanotolla tai Mehiläisen hengitystieinfektioklinikalla. Digiklinikkakäynti, lääkärin tai hoitajan vastaanottokäynti laskutetaan työterveyssopimuksen mukaan.

Lisätietoa Mehiläisen Koronavirustestauksesta ja vasta-ainetestauksesta

Koronavirus- ja vasta-ainetestit oikeuttavat työterveyshuollon kelakorvaukseen 1.4.2020 alkaen, kun työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu sairaanhoidon järjestämisestä ja työnantaja ja palveluntuottaja ovat sopineet koronavirustesteistä. Kustannukset kuuluvat korvausluokkaan II. Kelan ohje 28.4.2020.