

Hyvinvointia tukeva työympäristö
Vastuu hyvinvoivasta työympäristöstä kuuluu kaikille
Työhyvinvointia tukeva työympäristö on keskeinen tekijä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työterveyshuollon perusta on vaikuttaa työturvallisuuteen ja työskentelyolosuhteisiin, ja sen tavoitteena on työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana työnteko on muuttunut, ja työ sisältää enemmän psykososiaalista kuormitusta. Työ on muuttunut vaativammaksi, ja kognitiivinen kuormitus on kasvanut. Työterveyspsykologien työmäärä on kasvanut, ja heitä tarvitaan enemmän kuin aikaisemmin. Työterveyden mielletään olevan enemmän yksilöä varten, mutta työympäristöön ja työyhteisöön vaikuttamiseen pitäisi keskittyä vahvemmin.
Mehiläisen työterveysyhteistyö tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää työympäristöä, joka tukee työntekijöiden terveyttä ja ehkäisee kuormittumista.
Työympäristön rakentaminen
Työympäristön suunnittelussa on usein mukana eri alojen asiantuntijoita, mutta usein unohdetaan tärkein - työntekijä itse. Työntekijät tulisi osallistaa suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Valmiiksi rakennettua työympäristöä on vaikea ja usein kallista korjata, joten jo suunnitteluvaiheessa kannattaa työhön osallistaa työntekijöiden lisäksi työterveyden asiantuntijoista sopivin. Työterveyshuollon perustehtävä on työskentelyolosuhteiden parantaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ja varhaisella puuttumisella pystytään katkaisemaan kierteitä ja ennaltaehkäisemään ongelmia.
Vastuu hyvinvoivasta työympäristöstä kuuluu kaikille
Työnantajan edustajat, esihenkilöt ja johto ovat vastuussa siitä, että työpaikalla on turvallista työskennellä, mutta yhtä lailla työntekijöillä on vastuu omasta arjestaan työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta. Toimivan työyhteisön perustana on psykologinen turvallisuus, joka mahdollistaa sen, että työhön liittyvistä haasteista voidaan puhua ja näin myös yhdessä ratkaista.
Yhteistyön rakentaminen lähtee yhteisestä keskustelusta ja selkeän tarpeen tunnistamisesta. Tuen tarpeita voi olla esimerkiksi esihenkilötyön kehittäminen tai työyhteisön palautteenantokulttuurin kehittäminen. Työterveysyhteistyö työyhteisötasolla antaa tuen useammalle henkilölle samalla kertaa, ja se on kustannustehokkaampaa kuin ongelmien hoitaminen yksilötasolla. Työterveysyhteistyössä seurataan myös aktiivisesti, miten yhdessä asetetut tavoitteet ovat jalkautuneet organisaatioon ja tehdään korvaavia toimia tarpeen mukaan.
Työterveyden asiantuntijoiden kokemus ja osaaminen kannattaa hyödyntää
Työterveysyhteistyö nähdään Mehiläisen teettämän asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan yrityksissä aitona kumppanuutena ja yhteistyömahdollisuutena. Työterveyden asiantuntijoillamme on laaja-alainen osaaminen ja kokemus erilaisista työpaikoista ja työympäristöistä. Kannustamme yrityksiä ottamaan tilaa yhteiseen keskusteluun työyhteisöstä ja miettimään, miten työterveyshuolto voi olla parhaalla mahdollisella tavalla apuna ja tukena. Työhyvinvoinnin kehittäminen tukee liiketoiminnan ja organisaation tavoitteita, ja se näkyy parhaimmillaan töiden sujuvuutena, positiivisina tuloksina ja työilmapiirimittauksien tuloksien parantumisena.
Artikkeli on kirjoitettu Mehiläisen Työterveysyhteistyö - välttämätön paha vai mahdollisuus webinaarisarjan Hyvinvointia tukeva työympäristö -jakson pohjalta.