

Hinnat ovat alkaen hintoja ja riippuvat valituista tutkimuksista ja hoitomuodoista. Vastaanottokäynteihin lisätään poliklinikkamaksu ja Kanta-maksu.
| Palvelu | Hinta-arvio | Info |
|---|---|---|
| CPAP-laitehoidon aloitus (1. käynti uniapneahoitajalla) *Asiakas ostaa CPAP-laitteen itselleen alk. 229,20 €. | alk. 229,20 € Ei Kela-korvausta Hinta-arvio alk. 229,20 € Ei Kela-korvausta | *Asiakas ostaa CPAP-laitteen itselleen alk. 229,20 €. |
| Kuorsauksen alkututkimus | alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € Hinta-arvio alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € | |
| Uniapneatutkimus eli suppea yöpolygrafia Uniapneatutkimuksesta eli suppeasta yöpolygrafiasta ei saa Kela-korvausta. | alk. 558,70 € Ei Kela-korvausta Hinta-arvio alk. 558,70 € Ei Kela-korvausta | Uniapneatutkimuksesta eli suppeasta yöpolygrafiasta ei saa Kela-korvausta. |
| Uniapneakiskon ensikäynti Uniapneakiskon kokonaishinta-arvio alkaen noin 1200 €. | alk. 96,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 123,80 € Hinta-arvio alk. 96,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 123,80 € | Uniapneakiskon kokonaishinta-arvio alkaen noin 1200 €. |
| Uniapnean alkututkimus | alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € Hinta-arvio alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € | |
| Unihäiriöiden alkututkimus | alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € Hinta-arvio alk. 140,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,10 € |


Tarkistettu 6.3.2025
Julkaistu 19.1.2024
Hyvän yöunen määritelmä on herätä aamulla virkeänä ja levänneenä. Hyvälaatuinen yöuni on osa hyvää elämänlaatua. Kiireinen tai epäsäännöllinen elämänrytmi voi estää hyvän yöunen. Vuorotyö, lasten yöheräämiset, sairaus tai kiputila voivat satunnaisesti häiritä unta. Tästä voi seurata esimerkiksi
Ikääntyessä unen rakenne muuttuu luonnostaan. Syvän unen määrä vähenee ja uni muuttuu katkonaisemmaksi. Myös yölliset heräämiset ja vaikeus nukahtaa uudelleen ovat yleisempiä. On kuitenkin tärkeää erottaa normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset hoitoa vaativasta unihäiriöstä. Jos univaikeudet heikentävät merkittävästi päiväaikaista vireyttä ja elämänlaatua, on syytä hakea apua.
Uneen ja nukkumiseen liittyviä oireita ja ilmiöitä on tarpeen usein kysyä paitsi potilaalta, myös hänen läheisiltään. Etenkin kuorsaus, hengityskatkot, jalkojen liikkeet ja eräät erityisoireet, kuten hampaiden narskutus eli bruksismi ja lasten unihäiriöt, selviävät vain potilaan läheisten havaittua asian. Päivävireyttä ja oireiden vaihtelua seurataan unipäiväkirjalla ja seurantalomakkeilla.
Unen häiriöitä voidaan tutkia tarkan haastattelun, unipäiväkirjan ja erilaisten seurantalomakkeiden lisäksi esimerkiksi:
Näistä tutkimuksista uniapneatutkimus yöpolygrafiaa tehdään Mehiläisessä ja lisäksi vastaanottajillamme on mahdollisuus lähettää potilas tarvittaessa yhteistyökumppanillemme hereilläpysymistutkimukseen tai laajaan unitutkimukseen eli unipolygrafiaan (PSG).
Unihäiriöitä hoitavat niihin perehtyneet asiantuntijat, kuten lääkärit, hoitajat, psykologit ja terapeutit. Unihäiriöiden hoito räätälöidään häiriön aiheuttajan mukaan. Unihäiriöiden hoidossa voidaan käyttää häiriön aiheuttajasta riippuen esimerkiksi:
Joskus voi olla tarpeen myös arvioida käytössä olevaa lääkitystä yhdessä lääkärin kanssa.
Tarvittaessa Mehiläisessä voidaan yhdistää usean erikoisalan osaajan, kuten neurologin, psykiatrin, keuhkolääkärin, korvalääkärin ja kliinisen neurofysiologin, osaaminen unihäiriön selvittämiseksi ja potilaan hoitamiseksi.
Omaan uneen voi vaikuttaa toimillaan päivän ja illan aikana. Usein stressi, vastoinkäymiset ja haastavat elämäntilanteet vaikuttavat yöuneen sitä heikentävästi. Unen laatua voi parantaa esimerkiksi seuraavin keinoin:
Miksi? Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet eivät korjaa unettomuuden syitä, mutta aiheuttavat riippuvuutta, muuttavat unen rakennetta ja voivat johtaa päiväväsymykseen.
Tee näin: Käytä vain lääkärin määräyksestä, poikkeustapauksissa ja lyhytaikaisesti. Kokeile aina ensin lääkkeettömiä keinoja.
Muista: Älä tee omia muutoksia lääkitykseen. Lopettaminen tulee tehdä turvallisesti lääkärin ohjauksessa. Tavoitteena on luonnollinen uni.
Unihäiriöiden toteamiseksi on hyvä selvittää taustalla olevat syyt, jotta oireita voidaan hoitaa oikein.
Krooninen väsymysoireyhtymä
Syvää uupumusta ja voimattomuutta, jotka eivät parane levolla.
Kuorsaus
Nukkuessa syntyvä ääni johtuu hengitysteiden ahtaudesta.
Levottomat jalat
Raajojen epämukavat tuntemukset levossa voivat häiritä unta.
Muut unihäiriöt
Unihäiriöitä ovat esimerkiksi hypersomniat, erilaiset unenaikaiset erityishäiriöt eli parasomniat ja uni-valverytmin häiriöt..
Narkolepsia
Poikkeava päiväväsymys ja nukahtelu voivat johtua narkolepsiasta.
Unettomuus
Päivittäinen stressi ja kiire voivat vaikeuttaa rauhoittumista ja vaikuttaa nukkumiseen.
Uniapnea
Hengitysteiden kaventuminen ja lihasten rentoutuminen nukkuessa voi johtaa hengityskatkoksiin.
Väsymys
Ajoittainen väsymys on tuttua monelle. Vireystilaan vaikuttavat niin elintavat, terveydentila kuin monet ulkoisetkin seikat.
Unen tarve on yksilöllistä, mutta aikuisilla keskimääräinen suositus on 7-9 tuntia yössä. Lapset ja nuoret tarvitsevat yleensä enemmän unta. On tärkeää muistaa, että unen laatu on yhtä tärkeää kuin sen määrä.
Unihäiriö on tila, jossa uni on häiriintynyt tai epänormaali. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten unettomuutena, päiväväsymyksenä tai erityispoikkeavuuksina, kuten kuorsauksena tai uniapneana.
Päiväunilla voi olla virkistävä vaikutus, ja ne voivat tuoda pienen virkistävän palautumishetken kiireisen päivän keskelle. Jos päiväunet nukutaan liian myöhään iltapäivällä tai ne ovat liian pitkät, ne saattavat kuitenkin häiritä seuraavan yön unta. Suositeltu päiväunien maksimimitta on noin 30 minuuttia.
Perintötekijät vaikuttavat osaltaan henkilön alttiuteen kärsiä unen häiriöistä. Yleensä kuitenkin henkilön omat elintavat ja elämäntapahtumat vaikuttavat perintötekijöitä enemmän uneen ja sen mahdollisiin häiriöihin.
Jos epäilet unihäiriötä, voit varata ajan suoraan unen häiriöihin perehtyneelle vastaanottajalle tai yleislääkärille tai työterveyslääkärillesi. Mehiläisessä on tarjolla moniammatillista apua unihäiriöiden selvittelyyn ja tutkimuksiin sekä unihäiriöiden hoitoon.
Unitutkimus vaatii usean erikoisalan tuntemusta. Mehiläisessä tarjotaan moniammatillista apua oireiden selvittelyyn, tutkimuksiin ja hoitoihin liittyen. Unitutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi unipäiväkirjaa ja seurantalomakkeita, ja tarvittaessa voidaan tehdä unenaikainen rekisteröinti (tyypillisimmin uniapneatutkimus yöpolygrafia eli suppea yöpolygrafia -tutkimus) kotioloissa.
Unenaikainen rekisteröinti on unitutkimuksen menetelmä, jolla voidaan seurata ja tallentaa unen aikaisia ilmiöitä, kuten hengitystä, sykettä ja liikkeitä. Tämä voidaan tehdä mittauslaitteistolla tavallisimmin tutkittavan kotona.
Unirekisteröinti paljastaa monia uniongelman tai unihäiriön selvittämisen kannalta olennaisia asioita, kuten onko potilaan yöuni rikkonaista, liittyykö eri nukkuma-asentoihin hengityskatkoksia, potilaan hapetuksen, mahdolliset rytmihäiriöt, yön aikaisen syketason sekä raajojen liikkeet.
Mehiläisessä on osaamista useimpiin unen häiriöihin. Tarvittaessa voidaan yhdistää usean alan erikoisosaajien tietotaito unihäiriön selvittämiseksi ja potilaan hoitamiseksi.
Unihäiriöiden hoito räätälöidään ongelman mukaan. Unihäiriöiden hoitoon voi kuulua esimerkiksi aiheeseen perehtyneen asiantuntijan tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa, hammaslääkärin kautta saatava yksilöllinen uniapneakisko, unihäiriöihin liittyvät digituetut valmennusohjelmat sekä todetussa uniapneassa esimerkiksi CPAP-ylipainehoito.
Unihäiriöitä hoidetaan myös monenlaisin terapian keinoin. Varaa aika unihäiriöiden lääkkeettömän hoidon (terapia) asiantuntijoillemme.
Unihäiriöiden hoito aloitetaan perusteellisella potilaan oireiden kartoituksella, jonka jälkeen tilanteesta riippuen voidaan tehdä jatkotutkimuksia, kuten laboratoriokokeita tai unirekisteröinti-tutkimus.
Unihäiriöiden alkututkimuksen hinta vaihtelee asiantuntijoittain. Unihäiriöiden alkututkimuksen asiantuntijakohtaisen hinnan näet verkkoajanvarauksestamme.
Joustavien maksutapojemme ansiosta voit maksaa tämänkin tutkimuksen esimerkiksi erissä.
Lisätietoa maksutavoista.
Uni koostuu erilaisista, toisiaan seuraavista vaiheista. Loppuaan kohti uni kevenee ja tällöin uni myös katkeaa herkemmin. Kevyttä unta on läpi yön sykleissä ja näissä kohdin ihminen havahtuu herkemmin hereille.
Toistuva ja jatkuva heräily öisin voi johtua esimerkiksi stressistä tai ahdistuneisuudesta. Muita syitä voivat olla esimerkiksi fyysiset sairaudet, kipu, tietyt vaihdevuosioireet tai vaikkapa masennus. Myös unen aikaiset hengityshäiriöt, kuten uniapnea tai unenaikaiset periodiset raajojen liikkeet voivat häiritä unessa pysymistä.
Iän myötä uni muuttuu ja kevyen unen vaiheet lisääntyvät, jolloin unesta havahdutaan aiempaa herkemmin. Toisaalta ikääntyessä unen tarve myös vähenee ja siksi monet ikääntyneet heräävät normaalistikin aikaisin.
Aamuyön heräily ja unen katkonaisuus ovat yleisiä unihäiriöitä, joita voidaan tehokkaasti hoitaa mm. kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä. Näissä menetelmissä työskennellään asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa, jotta voidaan tunnistaa heräilyä ylläpitävät tekijät. Kun nämä tekijät on tunnistettu, opitaan vaikuttamaan niihin ja parantamaan unen laatua.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä:
Näiden menetelmien avulla voit parantaa unen laatua ja vähentää aamuyön heräilyä. Jos ongelmat jatkuvat, kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen saadaksesi lisäapua.
Unihäiriöiden, kuten toistuvan heräilyn, toteamiseksi on hyvä selvittää taustalla olevat syyt, jotta oireita voidaan hoitaa oikein. Hakeudu hoitoon, jos unihäiriöt, kuten unen katkonaisuus eli yöllinen heräily, kestävät yli kolme viikkoa useampana yönä viikossa, eivätkä omat yritykset korjata tilannetta auta.
Melatoniini on hormoni, jota erittyy ihmisen käpylisäkkeestä. Tämä hormoni ylläpitää vuorokausirytmiä rytmittämällä elimistön uni-valverytmiä. Melatoniinin teho perustuu sen nukahtamista helpottavaan vaikutukseen. Nykytiedon valossa melatoniiniin ei kehity riippuvuutta, mutta kuten käytännössä kaikilla lääkkeillä, voi melatoniinillakin olla haittavaikutuksia. Melatoniini toimii monella erityisesti lievemmän, tilapäisen unettomuuden hoidossa hyvin.
Melatoniini-valmisteen ottamisajalla on erityisen tärkeä merkitys siihen, mihin aikaan nukutaan. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa mahdollisesta melatoniini-valmisteen käytöstä tilanteessasi.
Valvominen voi johtua esimerkiksi viivästyneestä vuorokausirytmistä tai muista syistä aiheutuvasta unettomuudesta. Kronotyyppi, eli yksilön luontainen vuorokausirytmi, voi myös vaikuttaa valvomiseen. Aamukronotyypin omaavat henkilöt saattavat nukahtaa aikaisemmin ja herätä aikaisin, kun taas iltakronotyypin omaavat voivat valvoa myöhään ja nukkua pidempään aamulla.
Jos valvominen johtaa vaikeuteen nukahtaa riittävän aikaisin, siitä seuraa helposti riittämätön uniaika ja siten kasvava univaje. Jos taas saa nukuttua hyvin eikä ole tarvetta herätä kovin aikaisin, ei myöhäänkään valvominen välttämättä aiheuta ongelmia. On tärkeää tunnistaa oma kronotyyppi ja pyrkiä sovittamaan unirytmi sen mukaan, jotta unen laatu ja määrä pysyvät riittävinä.
Säännöllinen unirytmi niin arkena kuin vapaalla on tärkeää, sillä sisäinen kello ei erota arkea ja viikonloppua. Myös muiden elintapojen kohentaminen esimerkiksi liikuntaa lisäämällä ja palautumisesta huolehtimalla, nautintoaineita vähentämällä, unihygieniaa parantamalla ja paineita vähentämällä voivat olla tarpeen. Jos valvominen jatkuu pitkään tai alkaa vaikuttaa merkittävästi arkeen, hakeudu tutkimuksiin.










