Tieteellinen tutkimus ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta Mehiläisessä

Mehiläisessä tehdään runsaasti tutkimustyötä. Teemme mielellämme yhteistyötä tutkijoiden, tutkimuslaitosten sekä lääketeollisuuden kanssa. Tutkimuksen tekijät voivat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia, Mehiläisen työsuhteessa olevia lääkäreitä ja muita ammattilaisia tai ulkopuolisia tutkimuslaitoksia, tutkimusryhmiä, väitöskirjatutkijoita ja muita opinnäytetyön tekijöitä.

Aloitusohjeet tutkimuksen tekijälle Mehiläisessä

1) Lääketutkimus

Yhteydenotto lääketutkimuspäällikkö Tuula Harrisoniin tai lääketutkimusjohtaja Juha-Pekka Erälinnaan.

Tutkija tekee oman sopimuksen tutkimuksen sponsorin kanssa ja Mehiläinen omansa. Käytännön järjestelyt sovitaan tapauskohtaisesti alkuyhteydenoton jälkeen.

2) Muu lääketieteellinen tutkimus tai opinnäytetyö

Jos tutkimuksessa/opinnäytetyössä käytetään Mehiläisen potilastietojärjestelmän tietoja, ota yhteys hallinnolliseen ylilääkäriin Petri Leiposeen tutkimusluvan saamiseksi Mehiläisen osalta.

Varsinainen lupa tietojen käsittelyyn tutkimustarkoituksessa tulee kuitenkin hakea sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselta Findatalta, joka vastaa myös luovutettavien tietojen anonymisoinnista. Lupa on maksullinen. Ohjeet löytyvät Findatan sivustolta .

3) Tieteellinen tutkimus tai opinnäytetyö ilman Mehiläisen potilasrekisteritietoa

Jos tutkimukseen/opinnäytetyöhön halutaan rekrytoida Mehiläisen potilaita tai asiakkaita, mutta ei käytetä Mehiläisen potilastietojärjestelmän tietoja, voit olla yhteydessä Mehiläisen toimipisteen, toimintayksikön  tai toimialan johtajaan, jota tutkimus tai opinnäytetyö lähinnä koskee. Tutkijan tulee hankkia tarvittavat luvat tai lausunnot (esim. alueellinen Eettinen toimikunta tai Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta). Mehiläisen tutkimuslupahakemus on avoin, voit käyttää myös tutkimus- tai oppilaitoksen lupahakemuspohjaa.

Jos tutkimus tai opinnäytetyö koskee Mehiläisen julkisten palvelujen yksiköitä (esim. Oma Lääkärisi -terveysasemia) tai sosiaalipalvelujen yksiköitä (esim. hoivayksiköt ) ja niiden potilaita tai asiakkaita, tarvitaan lupa kyseessä olevalta kunnalta/kuntayhtymältä ja Mehiläiseltä. Mehiläisen julkisten terveyspalvelujen osalta tutkimusluvan myöntää johtava lääkäri Henri Ärölä ja sosiaalipalvelujen osalta laatu- ja kehitysjohtaja Mikko Purhonen. Lupahakemuksissa on tärkeä huomioida kustannukset ja mahdolliset vaikutukset yksikön toimintaan.

Muiden lupien myöntämisen jälkeen tutkimussuunnitelma, kuvaus työn käytännön järjestelyistä ja lupa- ja lausuntokopiot toimitetaan Mehiläisen hallinnolliselle ylilääkärille Petri Leiposelle.

4) Henkilöstöä koskeva tai muu tutkimus

Yhteydenotto Mehiläisen kyseisen toimipisteen, toimintayksikön  tai toimialan johtajaan, jonka henkilöstöä tai toimintaa tutkimus tai opinnäytetyö lähinnä koskee. Valmistaudu samalla toimittamaan tutkimussuunnitelma, kuvaus työn käytännön järjestelyistä sekä arvio mahdollisiin Mehiläisen henkilöstön haastatteluihin tarvittavasta työpanoksesta tai muista kustannuksista.

Mehiläisen tutkimusluvan myöntää yksikön tai toimialan johtaja. Kopio tutkimusluvasta, tutkimussuunnitelmasta ja muista dokumenteista toimitetaan tiedoksi Mehiläisen hallinnolliselle ylilääkärille.

5) Mehiläinen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kumppanina

Mehiläinen osallistuu vuosittain kymmeniin muihin kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin yhteistyössä asiakasyhteisöjensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Mehiläisen TKI-toiminnan painopisteinä ovat korkean laadun varmistaminen, tiedolla johtaminen ja uudet palveluinnovaatiot. Uusien hankkeiden osalta yhteydenotot pyydetään mahdollisimman aikaisessa valmisteluvaiheessa Mehiläisen kyseisen toimipisteen, toimintayksikön  tai toimialan johtajaan, jonka palveluja kehittämis- tai innovaatiohanke ensisijaisesti koskee.

Ajankohtaisia tutkimuksia

Tekesin (Business Finland) tukemassa Get it done -ohjelmassa syntyneitä julkaisuja

Kristina Hotakainen, Laboratoriosektorin johtaja

Mehiläinen on mukana terveyden ja hyvinvoinnin strategisen osaamiskeskittymä, SalWe Oy:n GET IT DONE -ohjelmassa, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2014–2018. Mittavassa yhteistyöprojektissa syntyi lukuisia tutkimuksia muun muassa antibioottien turhan käytön vähentämiseksi. Lue lisää GET IT DONE -tutkimushankkeesta.

Tutkimushankkeen GeneRISK-osatutkimuksessa  Mehiläisessä tutkittiin geenitiedon hyödyntämistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kartoittamisessa perinteisten vaaratekijöiden, kuten kolesterolin ja tupakoinnin rinnalla, sekä voidaanko potilaiden elintapoihin vaikuttaa tarjoamalla yksilöllistä riskitietoa. GeneRISK-hankkeessa saatiin lupaavaa näyttöä siitä, kuinka geneettisen riskitiedon saaminen auttaa henkilöitä tekemään vaikuttavia elämäntapamuutoksia. Projektin laboratoriotutkimukset tehtiin Mehiläisessä ja yli 7000 tutkittavan ryhmästä tultiin aktiivisesti myös seurantakäynneille Mehiläiseen. Näin pystyttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan henkilökohtaisen riskitiedon jakamisen merkitys. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita!

GeneRISK - projektin seuraava vaihe on käynnissä, kattaen nyt myös koronavirustaudin genetiikkaa. 

Genomitieto käytännön lääkärin arkipäivään – päätöksenteon digitaaliset työkalut.
Jokiranta S, Hotakainen K, Salonen I, Pöllänen P, Hänninen K-P, Forsström J, Kunnamo I. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2017;133(8):791-80. Genomitiedon teemajulkaisu.

Personalized Genomic Cardiovascular Disease Risk Prediction
Ripatti P, Partanen J, Mars N, Surakka I, Pöllänen P, Hotakainen K, Partanen J, Widén E, Ripatti S. Tieteellisen artikkelin kirjoitus työn alla.

Refinement of Cardiovascular Disease Risk Assessment by Genomic Information
Partanen J, Ripatti P, Mars N, Pöllänen P, Hotakainen K, Partanen J, Widén E, Ripatti S. Poster: The European Human Genetics Conference 2018, Milan, Italy, June 16–19, 2018.

Practical Implementation of Genome-based Predictive and Preventive Medicine: The GeneRISK Follow-up Study
Widén E, Surakka I, Mars N, Pöllänen P, Hotakainen K, Partanen J, Aro J, Ripatti S. Poster: The European Human Genetics Conference 2018, Milan, Italy, June 16–19, 2018.

Significantly higher prevalence of pneumococci observed in pharyngitis patients compared to healthy population in Finland
Gunell M, Irjala K, Viljanen V, Vakkila J, Huovinen P, Koskinen JO.
Oral presentation and abstract: 31st Annual Meeting of the Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases, Bergen, Norway, September 25–28, 2014.

The diagnostics of group A streptococcus from pharyngeal swab samples by bacterial culture is challenged by a novel mariPOC point of case test
Vakkila J, Hotakainen K et al. Tieteellinen artikkeli lähetetty arvioitavaksi julkaisua varten.

Clinical impact of rapid point-of-care tests for acute sore throat.
Vakkila J, Mäki M, Lindberg M-R, Ackermann A-M, Siljander T, Raussi J, Hotakainen K. ePoster: ECCMID (European Congress of Clinical Microbiology and Infectious Diseases) conference, Amsterdam, April 9-12, 2016.

Comprehensive real-time epidemiologigal data from respiratory infections in Finland between 2010 and 2014 obtained from an automated and multianalyte mariPOC® respiratory pathogen test
Gunell M, Antikainen P, Porjo N, Irjala K, Vakkila J, Hotakainen K et al.
Eur J Clin Microbiol Infect Dis., 2016.

New QuickStrepA test of automated mariPOC® system provides culture sensitivity in 15 minutes.
Antikainen P, Ruonamo R, Soukka J, Hotakainen K, Vakkila J, Koskinen JO.
Poster: NSCMID (Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases) Tórshavn, Faroe Islands, August 31–September 3, 2017.

FIN3 – Comparison of Stockholm3 and PSA in clinical decision making

Eturauhassyöpätutkimus FIN3 on Mehiläisen ja Tukholman Karoliinisen instituutin yhteinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on kehittää eturauhassyövän diagnostiikkaa siten, että syöpä voitaisiin todeta nykyistä aiemmin samalla välttäen tarpeettomia tutkimuksia ja ylidiagnostiikkaa. Tutkimustuloksista valmistellaan tieteellistä julkaisua.

Lue myös:
Uutinen: Eturauhassyöpätestille innovaatiopalkinto – Mehiläinen vetää kehitysprojektia Suomessa
Kysymyksiä ja vastauksia – Eturauhassyöpätutkimus FIN3

Genna

Genna -tutkimusprojektin tausta on GeneRISK -tutkimuksessa, jossa saatiin rohkaisevia tuloksia yksilöllisen riskitiedon tuomasta avusta henkilön elintapamuutosten toteuttamiseen. Lue lisää GeneRISK-tutkimusprojektin tuloksista.

Genna-tutkimusprojektissa selvitetään, miten yhdistämällä digilääkäripalveluita ja aiempaa yksilöllisempää tietoa sairastumisriskistä voidaan kannustaa yksilöä ennaltaehkäiseviin elintapamuutoksiin. Pilottiprojektiin osallistuvat saavat digilääkärin apua sairastumisriskin arviointiin ja elintapamuutoksiin ensimmäistä kertaa toimialalla. Genna-tutkimuksen toteuttavat Mehiläinen sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto.

Lue myös:
Lehdistötiedote: Mehiläinen pilotoi genomitiedon ja digilääkäripalveluiden hyödyntämistä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä

NorDCaP – Nordic implementation of personalized prostate cancer diagnostics

Tammikuussa 2019 alkanut NorDCaP on Tukholman Karoliinisen instituutin johtama pohjoismainen tutkimuskonsortio, jossa suomalaisena osapuolena on Mehiläinen. Jakamalla osaamista, hoitopolkuja ja infrastruktuuria kumppaneiden kesken tuomme yksilöllistetyn lääketieteen eturauhassyövän diagnostiikkaan ja hoitoon Mehiläiseen ja Suomeen. Tavoitteena on soveltamalla parhaita kliinisiä käytäntöjä vähentää ylidiagnostiikkaa ja sen haittoja sekä lisätä merkittävien kasvainten havaitsemista. Projektissa luodaan eturauhassyövän koko diagnostiikan ja hoidon kattava pohjoismainen laatuorganisaatio, jonka avulla käytäntöjen jatkuva kehittäminen Pohjoismaissa on mahdollista jatkossakin. Tavoitteena on kehittää myös kuvantamislöydösten analysointia keinoälyn ja koneoppimisen tarpeita varten.

Lue yhteispohjoismaisen eturauhassyöpäprojektin tuoreimpia uutisia (Taylor & Francis Group) 

Lihas- ja jännevammojen (hamstring, rectus femoris, akille) hoitoon ja diagnostiikkaan keskittyviä tutkimusprojekteja

Lasse Lempainen, Ortopedian erikoislääkäri, dosentti.

Mehiläinen Neo Sports Hospital -tiimin valittuja julkaisuja viime vuosilta 
Lisätietoa Lempaisen tutkimuksista 

HumEx - laadukas digivuorovaikutus

Mehiläinen on mukana empatiaa ja laadukasta digivuorovaikutusta tutkivassa HumEx-projektissa. Tutkimushanketta koordinoi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö. Mehiläisen kanssa toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään lääkärin ja potilaan chat-vuorovaikutuksen onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Lisätietoa HumEx-projektista 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013-2018

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkittua yksilötason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen kokonaisuudesta Oulun asukkailla. Erityinen huomio on eri sektoreiden ja eri järjestelmien palveluiden ja etuuksien käytössä ja yhteensovittamisessa samoilla ihmisillä. Useita vuosia kattava rekisteriaineisto mahdollistaa laajan näkökulman terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten sosiaalipalveluiden ja -etuuksien kokonaiskäyttöön ja kustannuksiin. Hanke jakautuu useaan osahankkeeseen. Mehiläinen on hankkeessa mukana yhtenä Oulun asukkaiden keskeisistä työterveyshuollon palvelutuottajista. Mehiläisen rekisteritietoja käytetään tutkimuksessa THL:n luvalla.

Yhteistyötahot: Kelan tutkimus, Oulun kaupunki, oululaisten työterveyshuollon palveluntuottajat. Lisätietoja: Jenni Blomgren, tutkimuspäällikkö, Kela (etunimi.sukunimi@kela.fi)

Mehiläinen mukana kansainvälisessä sydänsairauksen ennaltaehkäisyyn keskittyvässä kliinisessä tutkimuksessa

​Mehiläinen osallistuu Suomessa alkavaan laajaan kansainväliseen sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvään kliiniseen tutkimukseen. CoroPrevention-tutkimukseen osallistuu 12 000 sydänpotilasta EU-maista Suomen lisäksi Portugalista, Kreikasta, Italiasta, Puolasta ja Saksasta.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda uusi ennaltaehkäisevä hoitopolku ja samalla sisällyttää se osaksi eurooppalaisia hoitosuosituksia. Näin se saadaan laajamittaiseen käyttöön.

Tutkimusohjelmassa sovelletaan tarkennettua laboratoriodiagnostiikkaa, kuten Hertta-keramiditestiä, elintapavalmennusta mobiilisovellusta hyödyntäen sekä lääkehoidon optimointia.

Mehiläisen kardiologian vastuulääkäri Kaj Ekströmin mukaan mobiilisovelluksen hyödyntäminen potilaiden valmennuksessa ja seurannassa sopii erinomaisesti Mehiläisen digitaalisten palveluiden tarjontaan. Motivointi ja tuki elintapamuutokseen ovat merkittävässä roolissa potilaiden auttamisessa ja käyttämällä mobiilisovellusta henkilökohtaisten kontaktien tukena tämä voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Osallistuvissa kuudessa EU-maassa rekrytoidaan potilaita 30 kliinisessä keskuksessa. Mehiläisen lisäksi Suomessa keskuksia ovat Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Oulun yliopistollinen sairaala. Projektiin osallistuu tutkimusyhteisöjä ja yrityksiä Suomen lisäksi Ranskasta, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Saksasta, Puolasta, Kreikasta, Italiasta, Portugalista ja Espanjasta.

Tutkimuksesta ovat uutisoineet mm. seuraavat mediat: