Kuukautiskierto
Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi siitä päivästä, kun vuoto kunnolla alkaa. Pientä tiputteluvuotoa ei vielä lasketa uuden kierron aluksi.
Miten kuukautiskierto lasketaan?
Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi siitä päivästä, kun vuoto kunnolla alkaa. Pientä tiputteluvuotoa ei vielä lasketa uuden kierron aluksi. Jos vuoto alkaa yöllä tai illalla kello 18 jälkeen, kuukautiskierron ensimmäiseksi päiväksi lasketaan seuraava päivä.
Kuukautiskierto jatkuu seuraavan vuodon alkuun saakka. Jokaiseen kiertoon siis kuuluvat mukaan yhdet kuukautiset. Keskimääräinen kierron pituus on 28 päivää, mutta vaihtelua esiintyy paljon. 23–35 päivän kierrot lasketaan vielä normaaleiksi.
Tutustu kuukautiskierron kartoitukseen
Raskaaksi ovulaation aikana
Raskaaksi tuleminen on mahdollista munasolun irtoamisen eli ovulaation aikaan. Sen ajankohta riippuu kuukautiskierron pituudesta. Ovulaatio tapahtuu aina 12–14 päivää ennen seuraavan vuodon alkua. Säännöllisen, 26–29 päivää kestävän kuukautiskierron ovulaatio on siis suunnilleen kierron 12.–15. päivä. Hyvin lyhyen kierron ovulaatio voi olla jo 10. päivän vaiheilla ja pitkän vasta 18. päivänä. Munasolu on hedelmöittymiskykyinen vain noin vuorokauden ovulaatiosta. Hyvien siittiöiden elinikä voi sen yltää munanjohtimessa pariin kolmeen päivään.
Ovulaatiohetki on joskus pyritty löytämään peruslämpöä mittaamalla. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, sillä lämpö nousee vasta liian myöhään ovulaation jälkeen ja hedelmällinen aika on jo ohi. Ovulaatiotesti on ainoa vaihtoehto ovulaatiohetken hakemiseen. Digitaalista testiä on helpoin tulkita.
Kuukautiskierto
Kuukautiskiertoa säätelevät aivolisäkehormonit. Kierron alussa aivolisäkkeen erittämä FSH saa aikaan munarakkulan kypsymisen. Munarakkulan tuottama naishormoni taas paksuntaa kohdun limakalvoa.
Kypsä munarakkula puhkeaa ja munasolu pääsee irtoamaan. Tätä kutsutaan ovulaatioksi. Se käynnistyy, kun aivolisäkkeestä erittyy nopeasti paljon luteinisoivaa hormonia (LH).
Munarakkulan paikalle kehittyy keltarauhanen. Luteinisoiva hormoni tukee sen toimintaa ja keltarauhashormonin eritystä, joka puolestaan kypsyttää kohdun limakalvoa raskautta varten.
Jos munasolu ei kuitenkaan hedelmöity ja kiinnity, keltarauhanen surkastuu ja kuukautiskierto alkaa alusta. Kohdun limakalvot siis uudistuvat joka kuukausi pysyäkseen mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Tutustu kuukautiskierron kartoitukseen
Kierron verran toivoa -podcastin vieraana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula
Kierron verran toivoa -podcast käsittelee tahattomaan lapsettomuuteen liittyviä asioita, elämänvaiheita, syitä ja tunteita vertaistarinoiden ja asiantuntijakeskustelujen kautta.
Tämän Kierron verran toivoa -podcastin jakson teemana on kuukautiskierron ABC, raskauden alkaminen ja siihen liittyvät komplikaatiot sekä keskenmenot.
Jaksossa vierailee Felicitas Mehiläisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula, jossa Merja kertoo lapsettomuushoitojen kehityksestä ja omasta historiastaan.
