Milloin hiihtovamman kanssa lääkäriin?

Ennen hiihtolomalle lähtöä on hyvä kerrata tärkeimmät hiihtovammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät asiat. Vammojen ennaltaehkäisyssä asianmukaiset ja omaa taitoa vastaavat välineet sekä erilaisten suojien käyttö - kypärä tärkeimpänä - ovat avainasioita. Tarkista siteiden säädöt ja välineiden kunto ennen rinteeseen menoa. Rinnesääntöjen noudattaminen, muiden huomioon ottaminen sekä oman taitonsa rajojen tunteminen ovat myös tärkeitä.

Jos vamma sattuu, on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa on syytä hakeutua lääkärille. Tapaturmien parantumisessa asianmukainen alkuhoito on ensiarvoisen tärkeää.

Sormivammat

Niin kutsuttu hiihtäjän peukalo syntyy, kun laskija kaatuessaan laskee otteensa irti sauvasta ja ottaa kädellään vastaan. Peukalo vääntyy ulospäin ja aiheuttaa sisemmän nivelsiteen repeämän peukalon ja kämmenluun välisessä nivelessä.

Suurin osa vammoista voidaan hoitaa kipsaamalla käsi 4-6 viikoksi mutta pahemmassa tapauksessa vamma vaatii leikkauksen. Laskettelukautta ei välttämättä tarvitse jättää kesken kipsatun käden vuoksi, sillä kipsi voidaan tehdä sauvaa muottina käyttäen. Paras keino vamman ehkäisyyn on kaatuessakin pitää tiukasti kiinni sauvasta, jolloin peukalo säilyy suojattuna.

Jos sormi on kaatumisen jälkeen kipeä ja turpoaa tai tuntuu siltä, ettei sormi toimi normaalisti, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin ei toki tarvitse yötä myöten lähteä, vaan jos pärjää kivun kanssa, voi hakeutumista odotella seuraavaan aamuun.

Polvivammat

Polven nivelsidevammat syntyvät tavallisesti laskijan kaatuessa ilman, että side laukeaa. Polveen kohdistuu tällöin vääntö, ja hitaassakin vauhdissa voima on niin suuri, että nivelsiteet vahingoittuvat. Toinen tyypillinen vamma syntyy siten, että käännöstä tehdessä laskijan paino jää taakse ja alempi paineistettu suksi leikkaa ulospäin, polvi painuu sisään ja vääntyy. Tällöin suksi toimii vipuna, ja polveen välittyvä voima rikkoo nivelsiteet. Joskus laskija ei edes kaadu tällaisen vääntymisen yhteydessä. Vamman ei tarvitse olla kovinkaan näyttävä ja silti esim. eturistiside saattaa katketa.

Lautailussa polvivammat tulevat myös vääntömekanismilla. Yleisin mekanismi on laskeutuminen hypystä tasaiselle. Tällöin lauta pysähtyy, mutta vartalo jatkaa kiertoliikettä eteenpäin ja vääntövoima aiheuttaa etummaisen jalan polven eturistisiteen repeämän. Tätä tapahtuu sekä lumikourussa (half pipe) että hyppyreissä.

Lääkärin vastaanotolle on syytä mennä, jos polvi turpoaa vamman jälkeen, vaikka sillä pystyisikin varaamaan ja liikkumaan, on eturistisidevamma todennäköinen. Muita mahdollisesti vahingoittuvia ovat polven sivusiteet, joiden hoitona on raajan rauhoittaminen ja uuden vääntymisen ehkäiseminen. Ulomman sivusiteen vammoissa voi hoitona olla leikkaus.

Eli, jos polvi turpoaa tapaturman jälkeen, on se hyvä käydä näyttämässä lääkärille vaikkapa seuraavana päivänä.

Olkapäävammat

Olkapäävammat ovat tavallisia sekä lumilautailijoilla että erityisesti freestyle-laskun yleistyttyä myös suksilla laskijoilla.

Hypystä alas tultaessa tai kaaduttaessa sopivasti tulee isku, joka työntää olkaluun pään paikoiltaan. Olkapää kipeytyy voimakkaasti eikä toimi. Joskus tähän vammaan liittyy hermovaurion riski.

Vamman sattuessa kannattaa hakeutua lääkäriin heti. Joskus kokeneet sairaankuljettajat tai ensiapuihmiset voivat saada nivelen palautumaan takaisin paikoilleen. Tilanne kannattaa aina käydä tarkistuttamassa lääkärissä. Viimeistään lääkärin vastaanotolla olkapää vedetään paikoilleen ja laitetaan kantositeeseen kolmeksi viikoksi. Alle 20-vuotiailla päädytään usein leikkaushoitoon uusien sijoiltaan menojen ehkäisemiseksi.

Toinen yleinen yläraajavamma on solisluun murtuma. Jos olkapään seutu kipeytyy kovasti kaatumisen jälkeen, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle ja tarkistuttaa tilanne. Mikäli olkapää näyttää esim. kaatumisen jälkeen epämuotoiselta, on syytä hakeutua hoitoon. Huolellisen tutkimisen jälkeen vamma tarkistetaan tarpeen mukaan röntgenkuvalla.

Yleisimmin solisluun murtumat hoituvat ilman leikkausta, rauhoittamalla käsi kantositeeseen, mutta joissakin tapauksissa leikkaushoito on aiheellinen.

Joskus saattaa vahingoittua myös olkalisäke-solisluunivel (kohta, jossa solisluu niveltyy olkapäähän). Vamman hoitona on lähes aina kantoside ja rasituksen välttäminen, mutta erottaminen solisluun ulkoreunan murtumasta on usein hankalaa ilman röntgenkuvaa. Solisluun ulkoreunan murtuman hoitona taas pääasiassa on leikkaushoito.

Suurimman osan kolhuista ja vammoista pystyy hoitamaan kotioloissa. Tai ainakin tilannetta voi tarkkailla kotona seuraavaan aamuun. Ensiapuna vammasta riippumatta on hyvä muistaa kolmen K:n periaate, ts. kylmä, kohoasento, kompressio eli vammautuneen paikan painaminen. Nämä kaikki tähtäävät verenvuodon ja sitä kautta turvotuksen ja kivun vähentämiseen.

Jos allergiaa tai muita vasta-aiheita ei ole, voi myös hyvin käyttää apteekista ilman reseptiä ostettavia tulehduskipulääkkeitä.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kipu jatkuu yön yli seurannan jälkeenkin. Jos vahingoittuneessa raajassa on selkeä virheasento, kannattaa tilanne tarkistuttaa mahdollisimman pian. Myös voimakas kipu on hyvä syy hakeutua lääkäriin pikaisesti.

Vakuutus turvaa usein hiihtäjän vammat

Hiihtäjä on usein turvannut mahdolliset vammansa matkavakuutuksella tai yksityisellä tapaturmavakuutuksella. Tällä hetkellä nopeasti yleistyvä, yrityksen henkilöstölleen ottama sairaanhoitovakuutus korvaa usein myös vapaa-ajan tapaturmat. Jos vamma sattuu työaikana ja se katsotaan työtapaturmaksi, on turvana lakisääteinen tapaturmavakuutus.

Mehiläinen kehittää vakuutusyhtiöiden kanssa palveluja siten, että asiointi vakuutuksen turvin olisi mahdollisimman joustavaa ja helppoa.

Vakuutetun on hyvä tietää muutama asia tullessaan lääkärin vastaanotolle:

• Vakuutusyhtiö tarvitsee tapahtumasta vahinkoilmoituksen. Sen voi tehdä netin kautta ja usein myös puhelimitse. Vahinkoilmoituksen voi täyttää myös Mehiläisen lääkärikeskuksissa.
• Jo aikaa varatessa on hyvä kertoa millaisesta tapaturmasta on kyse sekä mainita mahdollisesta vakuutusturvasta. Tällöin osaamme muistuttaa vakuutuksen puitteissa mahdollisesti tarvittavista todistuksista tai ilmoituksista. Esimerkiksi työtapaturmissa tarvitaan vakuutustodistus työnantajalta. Todistuksen puitteissa voimme laskuttaa palveluista suoraan vakuutusyhtiötä.
• Useissa tapaturmavakuutuksissa asiakas maksaa hoidon ensin itse ja hakee korvausta vakuutusyhtiöltä jälkikäteen. Arvokkaampia tutkimuksia ja hoitoa varten lääkäriasema voi pyytää vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta, jonka saatuaan voi hoidosta laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä.
• Kela-kortti kannattaa pitää mukana. Kaikki Mehiläisen lääkärikeskukset siirtyvät Kelan suorakorvausjärjestelmään kevään 2007 aikana. Kela-kortin tarkistettuamme voimme vähentää Kelan osuuden laskulta. Näin ei tarvitse enää itse hakea Kela-palautusta vaan laskut voi lähettää suoraan vakuutusyhtiöön. Tämä nopeuttaa korvauksen saamista.

Tapaturmaklinikka auttaa niin pienissä kuin suuremmissakin tapaturmissa. Valtakunnallinen ajanvaraus osaa neuvoa vakuutuksiin liittyvissä ilmoituksissa ja todistuksissa. Mehiläiseen pääsee lähes aina lääkärin vastaanotolle saman arkipäivän aikana ja useimmissa toimipisteissämme on päivystäviä lääkäreitä myös viikonloppuisin. Lääkärikeskustemme röntgen- ja laboratoriotutkimuksiin pääsee yleensä samalla käynnillä ja tutkimustulokset tulevat nopeasti.