OmaUrheilu – etuja sinulle ja tukea seuralle
Lue lisää
Urheilu flunssassa ja sen jälkeen
Flunssassa urheilu voi hidastaa paranemista ja lisätä jälkitautien riskiä. Treeni kannattaa jättää väliin, jos on yleisoireita, kuten kuumetta tai voimakasta väsymystä. Lääkäriin tulee hakeutua, jos oireet pitkittyvät tai vointi huononee.
Miksi flunssassa ei saa urheilla?
Urheilu tai liikunnan harrastaminen sairaana ei ole suositeltavaa, sillä kipeänä urheilusta ei saa samoja hyötyjä kuin terveenä. Pahimmillaan urheilu flunssaisena voi johtaa pidempään toipumisaikaan ja lisätä riskiä jälkitauteihin, kuten keuhkoputkentulehdukseen, poskiontelo- ja korvatulehdukseen.
Lievä nuha ei välttämättä estä urheilemista, mutta jos oireina on esimerkiksi kuumetta tai voimakasta väsymystä, on parempi keskittyä lepoon ja paranemiseen. Flunssa paranee yleensä parissa viikossa, ja nopeimmin takaisin kuntoon pääsee antamalla keholle aikaa levätä ja tervehtyä.
Milloin liikunnan saa aloittaa flunssan jälkeen?
Toipumisen kesto flunssasta on aina yksilöllistä, mutta yleisenä ohjeena voidaan pitää, että toipumisaika tulisi olla yhtä pitkä kuin oireiden kesto. Harjoittelun tulisi olla kevyempää kaksinkertaisesti pidempään kuin oireiden kesto: esimerkiksi, jos kuumepäiviä on ollut kaksi, kuumeen jälkeen tulisi pitää kaksi lepopäivää. Tämän jälkeen urheilun voi aloittaa, mutta seuraavan neljän päivän ajan harjoitusten tulisi olla tavallista kevyempiä.
On tärkeää huomioida, kuinka voimakas ja pitkäkestoinen tauti on ollut. Rajuoireisen flunssan jälkeen liikunta kannattaa aloittaa erityisen varovasti. Harjoittelu flunssan jälkeen tulisi aloittaa rauhallisesti ja omaa vointia tarkkaillen. Ensimmäinen treeni tulisi tehdä kevyenä, ja voinnin mukaan harjoittelun tehoa ja määrää voi nostaa vähitellen.
Kunnon palautumiseen voi mennä jopa kuukausia
Palautuminen flunssasta on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat oman kunnon lisäksi sairastettu tauti ja oireiden vakavuus. Taustalla vaikuttavat myös mahdolliset perussairaudet, kuten astma ja sen hoitotasapaino ennen sairastumista.
On tärkeää kuunnella omaa kehoa tarkasti. Sykemittari voi olla hyödyllinen apuväline, sillä elimistö yleensä reagoi, jos liikuntaa on liikaa. Liiallinen rasitus voi ilmetä sykkeen nopeana nousuna ja hitaana palautumisena, sydämen tykytyksenä sekä huonona olona urheilun aikana tai sen jälkeen.
Ammattiurheilijan kannattaa pyytää apua sairastamisen jälkeisen treeniohjelman laatimiseen myös liikuntalääketieteen asiantuntijalta. Ajan voi varata Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 414 00 (pvm/mpm). Voit olla yhteydessä lääkäriin myös Mehiläisen Digiklinikan kautta, mikäli urheilun aloitus sairastamisen jälkeen mietityttää.
