Kuorsauksen sosiaaliset haitat otetaan huomioon hoidon suunnittelussa.Kaikki ihmiset kuorsaavat joskus. Kun kuorsaus on lähes jokaöistä, aiheuttaa päiväväsymystä ja unen laadun heikkenemistä, siitä on tullut hoitoa vaativa sairaus.

Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu olevan keski-ikäisistä miehistä 20 prosenttia ja samanikäisistä naisista viisi prosenttia. Kuorsaaminen lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaisista miehistä jo puolet ja naisista miltei kolmasosa kuorsaa joka yö.

Kuorsaus on unenaikainen ääni-ilmiö, joka syntyy ylähengitysteiden rakenteiden värähtelystä ja osittaisesta ahtaudesta. Se ei sinänsä ole sairaus, vaan lievänä merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä.

Lievä kuorsaus ei edellytä hoitoa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tekemä nielun ja muun ylähengitystiealueen tarkistus ja arvio kuorsauksen syystä on kuitenkin paikallaan.

Ensin kotikonstit ja laihdutus

Voimakas jokaöinen kuorsauksen hoito sen sijaan vaatii hoitoa. Kuorsauspotilaan tilanteen selvittely aloitetaan vaivan syyn ja haitan tunnistamisesta. Suunielun, alanielun, kurkunpään ja nenän tutkiminen paljastaa usein hengitystie-esteiden sijainnit.

Ennen kirurgisia toimenpiteitä motivoidaan ja ohjataan kuorsaajaa elintapamuutoksiin ja kotikonstien käyttöön eli konservatiiviseen hoitoon.  

Ylipainoiset potilaat hyötyvät laihdutuksesta. Selinmakuulla kuorsaava voi saada apua kiinnittämällä yöpuvun selkään pallon, joka estää selällään nukkumisen. Markkinoilla on myös tyynyjä, reppuja ja eräänlaisia ”pakkopaitoja”, jotka helpottavat vatsallaan tai kyljellään nukkumista.

Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on vältettävä ennen nukkumaan menoa. Jotkut hyötyvät nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista. Alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet lisäävät ilmatilaa ja saattavat vähentää kuorsausta. Ne ovat ensisijainen hoitovaihtoehto, jos potilaan alaleuka on pieni tai sillä on taipumus ”loksahtaa” alas nukkuessa.

Markkinoilla on tarjolla suulakea jäykistäviä suusuihkeita, joiden tehosta ei kuitenkaan ole näyttöä. Ylipainehengityshoidon (CPAP) aikana kuorsaus on lähes mahdotonta, mutta pelkän kuorsauksen hoidoksi sitä ei tarjota.

Hoidon suunnittelussa ei sovi unohtaa sosiaalista haittaa, joka voi aiheuttaa parisuhdeongelmia. Joskus partnerin korvatulpat voivat kuitenkin olla riittävä ratkaisu.

RFA-hoito auttaa useimpia

Jos konservatiivinen hoito ei tuo tyydyttävää ratkaisua, on syytä harkita toimenpiteitä. Nenän rakenteelliset ahtaumat, kuten väliseinän vinous tai kookkaat kuorikot voivat vaatia operaatiota.

Suulaen ensisijainen hoito Suomessa on kuumennushoito RFA (Radiofrequency ablation). Siinä viedään paikallispuudutuksessa pehmeän suulaen limakalvon alla olevaan lihaskerrokseen elektrodi, jossa radiotaajuusgeneraattorilla välitetty sähkövirta aiheuttaa kudoksessa lämpötilan nousun 60-80 asteeseen. Käsitellyt pienet kudosalueet menevät kuolioon ja arpeutuvat. Näin saavutetaan kudoksen jäykistyminen ja pieneneminen.

RFA vähentää kuorsausta yli 50 prosenttisesti. Se poistaa kuorsauksen häiritsevyyden neljällä viidestä potilaasta. Useimmiten myös päiväväsymys vähenee.

Hoitotulos on todettavissa vasta arpimuodostuksen tapahduttua noin 12 viikon kuluttua. Toimenpide on puudutuskipua lukuun ottamatta käytännössä kivuton. RFA on erityisen sopiva menetelmä silloin, kun häiritsevä kuorsaus liittyy nielun anatomiaan. RFA-hoidon voi tarvittaessa uusia. Se on käytännössä korvannut muut nielun pehmytosien kuorsausleikkaukset. Nielurisaleikkaus on aiheellinen, jos isot nielurisat painavat suulaen takalakikaaria taakse ja estävät normaalin ilmavirtauksen makuuasennossa.

RFA-hoidon aiheita:

  •  jokaöinen kuorsaus ja/tai päiväväsymys
  • obstruktiivinen uniapnea poissuljettu
  • muut ylähengitysteiden ahtaudet poissuljettu/hoidettu
  • perinteinen hoito ei auta riittävästi
  • ei merkittävää ylipainoa (BMI eli painoindeksi esimerkiksi alle 28 kg/m2)
Jaa