Sickness-related absences and sickness allowance
Read more
Mild burnout is common and affects around a quarter of Finns of working age.
Revised 11/7/2025
A burnout is a condition, that develops as a consequence of prolonged work stress. Extremely high goals, strong commitment to the job and an enhanced feeling of obligation predispose to a burnout. Additionally, if the working conditions are overwhelming, goals aren’t achieved, the worker nor the work community have enough skills or means to solve problems and conflicts, the risk for a burnout is possible.
The occupational health doctor is responsible for treating burnouts, but the doctor can also direct the worker to an occupational health psychologist for advice and guidance, where the client’s situation is mapped out.
Together with the client, the occupational health psychologist can go over what kinds of requirements the worker has in their job and in life in general and how they could be affected. Because exhaustion is chronical stress caused by the fact, that one doesn’t have enough competences to fulfill the requirements, the requirements need to be changed or one needs to get more competences.
Often exhausted people also have other stress factors in their life than just work-related factors. That is why in the consultation, all stress factors are handled as their own bits. An exhausted person often does not see clearly or far. That is why it is important to clarify the life situation, so that, the person can feel like the can have an effect on matters again.
Additionally, to the stress factors the occupational health psychologist can examine the client’s resources, such as lifestyle, social relationships and ways to solve problems together with the client. Firstbeat - heart rate variability measurement can also be a big help in mapping out burnouts. The range of the heart rate given by the device will tell if the person recovers from stress or not.
Työuupumus on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä työperäinen oireyhtymä, jossa työn vaatimukset ylittävät yksilön voimavarat. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat:
Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, mutta se voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Siksi sen varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työuupumus sellaisenaan ei oikeuta sairauspoissaoloon ja sairauspäivärahan maksuun. Sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan työkykyä alentavien oireiden perusteella työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työuupumuksen juurisyyt liittyvät usein työolosuhteisiin, mutta myös yksilön elämäntilanne, ajattelutavat ja palautumisen keinot vaikuttavat siihen, miten kuormitus työssä koetaan ja miten sitä kestetään. Työuupumuksen taustalla olevien syiden tunnistaminen ja aktiivisten ratkaisukeinojen hakeminen kuuluvat keskeisesti työterveyspsykologin tehtäviin.
Työuupumustapauksissa työterveyspsykologin vastaanotolla:
Jäsennetään yhdessä työntekijän kanssa myös mahdollisia, uupumusoireita ruokkivia haitallisia käyttäytymismalleja, esimerkiksi:
Työterveyspsykologin tukee voimavarojen vahvistamisessa ja etsii yhdessä työntekijän kanssa aktiivisia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.
Toimien kohdentaminen työpaikalle varhaisessa vaiheessa on keskeinen tuki työntekijälle työuupumistilanteen korjaamisessa. Työterveyspsykologi voi auttaa työntekijää keskustelemaan oman esihenkilön kanssa työuupumukseen johtaneista tekijöistä. Työterveyspsykologi voi myös ehdottaa yhteistä työterveysneuvottelua esihenkilön kanssa, jos työntekijä itse on siihen valmis. Työterveysneuvottelussa suunnitellaan toipumista ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla.
Lisäksi työterveyspsykologi arvioi myös muun tuen tarpeen, esimerkiksi ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille.
Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi. Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
Lääkärin määräämä sairauspoissaolo voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti. Kun työmäärä on sopiva ja työolosuhteet tukevat työhyvinvointia, työnteko on hyväksi ihmisen psyykkiselle terveydelle.
Käytämme työuupumusoireiden kartoittamisessa Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmää, joka arvioi työuupumuksen neljää ydinoiretta. BAT:n liikennevalomalli auttaa hahmottamaan oireiden vakavuutta:
Työuupumusta itsellään epäilevä työntekijä saa BAT-kyselyn täytettäväksi aloittaessaan keskustelun OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai työterveyshoitajan vastaanotolla.
Työterveyslääkärin arvio voi olla tarpeen, jos:
Työssä uupumisen ehkäisy ja varhaiset ratkaisukeinot löytyvät usein työn rakenteista ja esihenkilötuesta. Työn vaatimusten ja voimavarojen on oltava tasapainossa ja työssä haitalliselle kuormitukselle altistavat tekijät tulee saattaa kuntoon. Työtä voidaan kehittää monella tavalla ja se onnistuu parhaiten yhdessä keskustellen. Usein jo pienetkin keinot edistävät työssä pärjäämistä ja torjuvat haitallista uupumista.
Työnantajan vastuulla on:
Returning to work after a burnout depends on the individual recovery process and the severity of the burnout. Recovery can take months and may require changes in working conditions and a temporary reduction in workload. The occupational health nurse and doctor will work with the worker to assess when it is safe and sensible to return to work. It is important that the worker is physically and mentally ready to return to work.
If you are experiencing symptoms of burnout, such as severe fatigue, cynicism or a drop in professional self-esteem, it is advisable to see an occupational health doctor as soon as possible. Early intervention is important to prevent fatigue from becoming serious. The occupational physician can assess your situation and, if necessary, refer you to an occupational psychologist for counselling and advice. In addition, if you notice that your recovery during your free time is not sufficient or if you experience other symptoms related to exhaustion, such as sleep problems or somatic symptoms, you should consult a doctor.
Mild burnout is common. Around a quarter of Finns of working age suffer from it. Severe burnout is estimated at 2-3%. There are effective ways to treat burnout. It is worth seeking treatment at an early stage to prevent burnout from becoming severe.
