HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Yhteistyöhankkeet

Mehiläinen toimii aktiivisesti erilaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään suomalaista sosiaali- ja terveyspalveluita.

Kansantautien ennaltaehkäisyä tutkinut GeneRISK-projekti: Henkilökohtainen geenitieto motivoi sairauksien ennaltaehkäisyyn

Joulukuussa 2018 päättyneen GeneRISK-tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että tieto perinnöllisistä sairauksista innostaa elämäntapamuutoksiin ja alentaa sairastumisriskiä. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 suomalaista muun muassa Mehiläisen lääkäriasemilla.

Mehiläisen historian tähän asti mittavimmassa tutkimusprojektissa selvitettiin voiko suomalaisia kansantauteja, erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, ehkäistä hyödyntämällä perimästä saatavaa tietoa. Projektissa yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkisen terveydenhuollon toimijat onnistuivat luomaan perustaa geenitiedon hyödyntämiselle terveydenhuollossa.

− Projektin tulokset olivat erittäin lupaavia sekä yksilön terveyden että terveydenhuollon kehittämisen kannalta. Peräti 88 % osallistujista totesi, että henkilökohtainen riskitieto motivoi heitä huolehtimaan terveydestään paremmin, kertoo Mehiläisessä tutkimusprojektista vastaava laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.

Puolentoista vuoden päästä ensikäynnistä lähes 14 % tutkimukseen osallistuvista oli saavuttanut pysyvän painonlaskun ja peräti 17 % tupakoitsijoista onnistunut lopettamaan tupakan polton. Tutkimuksen mukaan henkilöillä, joilla on suuri geneettinen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tulisi ensisijaisesti pudottaa painoa ja lopettaa tupakointi.

− Tulosten perusteella voi todeta, että suomalaiset ovat motivoituneita korjaamaan elintapojaan, kun tutkittua, henkilökohtaista terveystietoa on tarjolla. GeneRISK-projekti on antanut merkittävän panoksen suomalaisen terveydenhuollon ja geenitutkimuksen kehittämiseksi kansansairauksien ehkäisyssä, toteaa Hotakainen.

Geenitutkimuksen eturintamassa

Mehiläinen toimii aktiivisesti erilaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään suomalaisia terveyspalveluja. Mehiläisessä on koulutettu lääkäreitä geenitutkimiseen vuodesta 2014.

Ihmisen koko geenistön selvittäviä genomitutkimuksia ei ole vielä tarjolla rutiinikäyttöön, mutta yksittäisten geenitestien lisäksi Mehiläinen tarjoaa asiakkailleen geenitutkimusta, jonka avulla voi selvittää useiden lääkeaineiden sopivuutta itselleen.

−Nopeasti kehittyvä geenitutkimus kertoo pian ja paljon aiempaa tarkemmin, millainen lääkitys sopii kenellekin ja millainen riski yksittäisellä ihmisellä voi olla sairastua tiettyyn sairauteen. Koska Suomessa on laaja ja tasa-arvoinen perusterveydenhuolto ja geneettisesti suhteellisen yhtenäinen väestö, on meillä hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä geenitutkimuksessa, sanoo Kristina Hotakainen.

GeneRisk -tutkimusprojekti oli Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL), Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Punaisen Ristin Veripalvelun, Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Mehiläisen yhteinen Tekesin tukema tutkimushanke, jossa arvoitiin suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Projektissa tutkittiin lähes 50 000 sydän- ja verisuonisairausriskiin vaikuttavaa geenialuetta.

Tutkimusprojektin vastuuhenkilöt Mehiläisessä

  • laboratoriosektorin johtaja, dosentti, erikoislääkäri Kristina Hotakainen

Mehiläinen tutkii antibioottien turhaa käyttöä

Mehiläisen laboratorion tutkimus- ja kehityshankkeessa tutkitaan täsmällisemmän diagnostiikan sekä epidemiatietouden vaikutusta antibioottien käyttöön. Tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa Get it done* -ohjelmaa.

Antibioottien turha käyttö on yksittäisen potilaan kannalta haitallista. Niiden sivuvaikutuksina potilaiden suoliston normaalifloora ja mikrobiomi – eli bakteeristo – muuttuu. Tämän on osoitettu vaikuttavan jopa vuosien päähän kroonisten suolistosairauksien lisääntymisenä. Lisäksi suoliston mikrobiomin muuttumisella saattaa olla paljon vielä tunnistamattomia vaikutuksia potilaiden terveydentilaan. Maailmanlaajuinen haittavaikutus antibioottien käytöstä on vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen ja hallitsematon leviäminen.

Mehiläinen haluaa kiinnittää huomiota antibioottien oikein suunnattuun käyttöön ja panostaa siten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään Mehiläisen laboratoriossa myös Tekesin tuella yhdessä kumppaneiden kanssa osana Get it done -ohjelmaa.

Paremmat testit vähentävät antibioottien käyttöä

Mehiläisen tutkimusprojektissa on kerätty tietoa kattavan pikadiagnostiikan tarjoamisen vaikutuksista antibioottireseptien määrään. Alustavat tulokset osoittavat, että paremmat diagnostiset testit vähentävät antibioottien käyttöä. Mm. tästä syystä Mehiläinen haluaa tarjota monipuolisesti laboratoriotutkimuksia kaikissa toimipisteissään.

Projektissa on myös osoitettu, että mm. streptokokkinielutulehduksen toteaminen vaatii aina nielunäytteen pienillä lapsilla, kun taas yli 6-vuotiailla tauti voidaan todeta melko luotettavasti lääkärin tutkimuksella. Streptokokkitulehduksen poissulkeminen vaatii kuitenkin aina laboratoriokokeen. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin kaikkien osatutkimusten valmistuttua.

Oikea ja nopea taudinmääritys on sekä lääkärin että potilaan toivomus

Kokenut kliinikko pystyy varsin hyvin arvioimaan pelkän kliinisen taudinkuvan perusteella akuuteissa infektiotilanteissa sen, onko kyse virusinfektiosta vai antibioottihoitoa vaativasta bakteeritaudista. Käytännössä tilanne usein mutkistuu, sillä pelkästään oireiden pitkittyminen luo epävarmuutta. Lisäksi ”virustauti” käsitteenä on epämääräinen ja yleistävä diagnoosi, jota lääkärin on vaikeaa suurella varmuudella lausua ääneen. Näin syntyy epävarmuutta koko taudinmääritykselle ja samalla lääkityspäätöksille.

Tähän ongelmaan ratkaisun tarjoaa tarkempi diagnoosi ja vierianalytiikka, kansanomaisesti pikatestit.
Jos taudinaiheuttaja pystytään nimeämään nopealla vierianalytiikalla luotettavasti, on lääkärin helpompi luottaa diagnostiseen silmäänsä ja samalla vakuuttaa potilaskin oikeasta hoitolinjasta. Hoitolinja voi olla esimerkiksi se, että antibiootit eivät auta taudin hoidossa, vaan ovat pikemminkin haitaksi. Vierianalytiikka tukee lääkärin asiantuntijuutta ja on nopeutensa vuoksi asiakaspalvelun todellisia vahvuuksia.

Mehiläisessä on tarjolla laaja vieritestivalikoima jonka avulla diagnoosi saadaan nopeasti ja tarpeettomilta ja aikaa vieviltä tutkimuksilta (bakteeriviljelyt ja vasta-ainetutkimukset) vältytään.

Enemmän tietoa epidemioista – tarkemmat diagnoosit

Lääkärin diagnostinen ote paranee huomattavasti, jos hän on myös tietoinen vallitsevasta epidemiologisesta tilanteesta omalla toiminta-alueellaan. Mehiläisen laboratorio tarjoaa ajantasaista tietoa vallitsevasta virus- ja bakteeritilanteesta verkkosivuillaan ja lääkäreiden intranet –näkymässä. Tämä tieto on aiemmin ollut vaikea saada ja se ei ole ollut ajantasaista.

Tutkimusprojektin vastuuhenkilöt Mehiläisessä

*) GET IT DONE -ohjelmassa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon osapuolet, tutkijat sekä teollisuuden edustajat kehittävät ensimmäistä kertaa yhteistyössä yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa.

Lisätietoja ohjelmasta