Työterveyden ABC

Altiste on ulkoinen tekijä, jonka kanssa ihminen joutuu tekemisiin ja joka voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Biologisia altisteita ovat esimerkiksi bakteerit, homeet, virukset ja selkärangattomat eläimet. Fysikaalisia altisteita ovat esimerkiksi melu, tärinä, valaistus, lämpöolot ja säteily. Kemiallisia altisteita ovat esimerkiksi mineraalipölyt, metallit ja niiden yhdisteet, orgaaniset pölyt ja yhdisteet, kaasut ja pelkistyneet rikkiyhdisteet. Syöpävaarallisia altisteita ovat esimerkiksi asbesti, kromiyhdisteet, nikkeliyhdisteet, bentseeni, kloroformi.

Kela 1 -luokkaan kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan sekä työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista, työkyvyn arvioimisesta ja tukemisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta sekä ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä.

Ennaltaehkäisevän (KL1) työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 prosenttia enimmäismäärän mukaan, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Lue lisää Kelan korvauskäytännöistäUlkoinen linkki.

Kela 2 -luokkaan kuuluvat työnantajan järjestämän vapaaehtoisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon kustannukset, jotka on järjestetty lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi. Muun terveydenhuollon korvauksiin kuuluvat esimerkiksi lääketieteellisten riskiryhmien influenssarokotukset ja hoidon määräämistä varten tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista.

Korvauksen määrä on 50 prosenttia kustannuksista enimmäismäärän mukaan. Sairaanhoidon kustannuksia voidaan huomioida jos enimmäismäärää on jäljellä ennaltaehkäisevän (KL1) kustannusten jälkeen, kuitenkin enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä.

Lue lisää Kelan korvauskäytännöistäUlkoinen linkki.

Useilla työpaikoilla työntekijä voi olla poissa töistä sairauden takia n. 1-5 päivää esihenkilön luvalla ilman, että poissaolosta tarvitaan lääkärin tai hoitajan sairauspoissaolotodistusta. Lue lisää sairauspoissaolon oma ilmoituksesta.

Kelan myöntämän osasairauspäivärahan avulla tuetaan työkyvyttömän henkilön kokoaikaiseen työhön paluuta tai pysymistä työelämässä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Lue lisää osasairauspäivärahasta.

Työntekijän sairastuessa loma-aikana loma ei siirry automaattisesti, vaan työntekijän on heti pyydettävä loman siirtoa työnantajalta. Sairaudesta pitää hankkia lääkärintodistus. Mikäli työntekijä on vuosilomansa alkaessa työkyvytön, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Lue lisää sairastumisesta loma aikana.

Sairauspoissaololla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä ei pysty sairauden vuoksi työskentelemään. Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa, mikäli henkilö on työkyvytön omaan työhönsä. Lue lisää sairauspoissaolosta.

Työsopimuslain perusteella työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajalta. Lue lisää sairauspoissaoloajan palkasta.

Loman aikaisen sairastumisen omavastuupäiviä kutsutaan sairauspoissaolokarenssiksi. Sairauspoissaolokarenssi koskee vain työntekijöitä, joille on kertynyt yli neljä viikkoa vuosilomaa. Lue lisää sairauspoissaolokarenssista.

Sairauspoissaolotodistus on lääkärin tai hoitajan kirjoittama todistus väliaikaisesta työkyvyttömyydestä sairauden takia. Sairauspoissaolotodistuksen avulla työntekijä pystyy osoittamaan työkyvyttömyytensä työnantajalle. Lue lisää sairauspoissaolotodistuksesta.

Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta Kela voi maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahassa on noin 2 viikon omavastuuaika (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää.) Lue lisää sairauspäivärahasta

Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksen tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta.

Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta. Lue lisää työterveystarkastuksesta.

Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyspalveluntuottaja ovat laatineet yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustuu aina työpaikkaselvitykseen. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain tai tavallisimmin 3–5 vuodeksi, jolloin suunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Voimassaoleva toimintasuunnitelma on edellytys työterveyshuoltotoiminnan Kela-korvaukselle.

Työnantajalle korvataan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Korvauksen piiriin kuuluvat työterveyshuoltolain mukaan:

• Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset (KL1).
• Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (KL2).

Kela vahvistaa vuosittain molemmille korvausluokille kustannusten enimmäismäärän työntekijäkohtaisesti. Korvattavuuden edellytyksenä on, että työnantajalla on kirjallinen työterveyssopimus sekä lisäksi työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma on tehty.

Työterveyshuollon palveluntuottaja esitäyttää tiedot työnantajan työterveyshuollon kustannuksista lomakkeelle tilinkauden päätyttyä, kun kaikki korvaushakemukseen liittyvät laskut ovat maksettu. Palveluntuottaja lähettää korvaushakemuksen tiedot Kelan asiointipalveluun yrityksen edelleen täytettäväksi.

Lue lisää pohjatietojen sähköisestä lähettämisestäUlkoinen linkki.

Lue lisää Kela-korvauksista Kelan sivuiltaUlkoinen linkki.

Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, voimavarat, työjärjestelyt sekä tapaturman vaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkakäynti toteutetaan lähes poikkeuksetta fyysisenä käyntinä työpaikalla. Olosuhteiden ja tilanteen salliessa työpaikkaselvitys voidaan myös toteuttaa etänä. Selvityksen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet terveyden ja työkyvyn tukemiseksi. Lue lisää työpaikkaselvityksestä.

Työtapaturma on työssä tapahtuva äkillinen, ulkoisten tekijöiden aiheuttama tapaturma, joka johtaa ja työntekijän loukkaantumiseen. Työtapaturma on tapahtuma, joka on sattunut oman työpaikan alueella, työ- tai kotimatkalla tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana. Lue lisää työtapaturmista.

Työnantajan järjestää työterveyshuollon kustannuksellaan ja työntekijälle ei saa koitua käyntimaksuja. Työnantaja saa hyväksytyistä ja kohtuullisista kustannuksista takaisin 60% Kelan palautuksina. Kela vahvistaa vuosittain korvattavien kustannusten korvausluokittaisen työntekijäkohtaisen enimmäismäärän. Kelan palautus työnantajille kustannetaan ansiotulosta maksettavasta työtulovakuutuksesta, jota rahoittavat pääosin työnantajat (73%) ja työntekijät (27%).

Työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto.

Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla.

Palveluiden sisällöllä ja laajuudella tarkoitetaan kuvausta työterveyssopimukseen kuuluvista lakisääteisiä eli ennaltaehkäisevistä ja työkykyä tukevista palveluista (KL1) sekä sovituista vapaaehtoisista sairaanhoidon palveluista (KL2).

Työterveysneuvottelun (kolmikantaneuvottelun, tykypalaverin, verkostoneuvottelun) tarkoituksena on etsiä yhdessä ratkaisukeinoja työhön, työympäristöön tai työyhteisöön liittyviin ongelmiin, joilla on yhteyttä työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Neuvottelussa ei ole tarkoitus käsitellä työntekijän yksityiskohtaisia terveydentilaan liittyviä tietoja. Keskustelun pääpaino on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa.

Työterveysneuvottelun voi kutsua koolle työntekijä, esimies tai työterveyshuolto. Työntekijällä on päätösvalta siitä ketkä neuvottelussa ovat paikalla. Tyypillisesti neuvottelussa ovat mukana työntekijä, lähiesihenkilö ja työterveyden edustaja/edustajia, lisäksi neuvotteluun saatetaan kutsua yrityksen työsuojeluvaltuutettu.

Lue lisää työterveysneuvottelusta.

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan toimivaa, yhteisymmärryksessä tapahtuvaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Toimivalla yhteistyöllä taataan työntekijöiden laadukas hoito ja seuranta. Työterveyshuoltolaki määrittää, että työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan vastuulla ja työnantajan on käytettävä toiminnan järjestämiseen työterveyshuollon asiantuntemusta. Työnantajan, työpaikan yhteistoimintaorganisaatioiden ja työterveyshuollon tulee aina olla tietoisia työpaikan työkykytilanteesta. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä on tutkitusti työkykyä tukeva ja työssä jaksamista edistävä vaikutus.

Mehiläisen työkykyvalmentajat, sosiaalialan asiantuntijat toimivat osana työterveyden moniammatillista tiimiä. Työkykyvalmentajan ohjauksessa painottuvat ammatillisten vaihtoehtojen pohdinta huomioiden työjärjestelyt ja koulutukselliset vaihtoehdot työntekijän terveydentila ja valmiudet sekä työnantajan mahdollisuudet huomioiden sekä ohjaus sosiaaliturvan tukimahdollisuuksien suhteen. Työvalmennusta voidaan hyödyntää myös irtisanomistilanteessa tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseen. Palvelua tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Työkykyvalmentajan tukemana pyritään välttämään työelämässä jatkamiseen liittyvien tilanteiden medikalisoitumista silloin, kun se on mahdollista. Lue lisää työvalmennuksesta.