Epäselvä rasitukseen liittyvä rintakipu pitää aina selvittää. Täsmällisin diagnoosi saadaan sydämen varjoainekuvauksella.Epäselvä rasitukseen liittyvä rintakipu pitää aina selvittää. Täsmällisin diagnoosi saadaan sydämen varjoainekuvauksella.

Aikuisväestön yleisin merkittävä sydänsairaus on sepelvaltimotauti, joka johtuu valtimoiden kovettumisesta. Taudissa valtimosuoniin kertyy rasvaa ja usein kalkkia sisältäviä ahtaumia, joiden takia sydänlihaksen verenkierto heikkenee.

Sairaus yleistyy iän myötä, mutta puolet potilaista on alle 65-vuotiaita. Sepelvaltimotauti on Suomessa yleisin kuolinsyy. Vuosittain siihen menehtyy noin 13 000 ihmistä.

Ahtauma voi kehittyä infarktiksi

Tavallisin oire on ruumiillisessa rasituksessa tuntuva rintakipu, painon tunne tai hengenahdistus. Kipu on luonteeltaan tylppää ja laaja-alaista. Jos ahtaumat kehittyvät hyvin tiukoiksi, oireita ilmenee jo pienessä rasituksessa ja jopa levossa.

Kun suoni tukkeutuu kokonaan, seuraa sydäninfarkti. Sepelvaltimotauti ei välttämättä varoittele etukäteen. Taudin luonteeseen kuuluu, että lievä ahtauma voi yhtäkkiä muuttua tiukaksi. Infarktin oireena on voimakas, puristava rintakipu, joka ei mene ohi muutamassa minuutissa.

Joskus sepelvaltimotauti alkaa salakavalasti ja epätyypillisin oirein. Varsinkin naisilla oireet voivat sekoittua menopaussiin liittyviin muutoksiin. Kipu voi tuntua esimerkiksi ylävatsan puolella korventavana tunteena.

Lääkehoidolla riskit hallintaan

Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät kohonnut kolesterolitaso, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi ja perinnöllinen alttius.

Taudin etenemistä voidaan jarruttaa elintapamuutoksilla ja lääkehoidoilla. Jos lähisuvussa on sepelvaltimotautia, on riskitekijöiden aktiivinen kontrollointi ja varhainen hoitoon hakeutuminen tärkeää.

Kaikilla sepelvaltimopotilailla hoitoon kuuluu kohonneisiin verenpaine- ja kolesteroliarvoihin puuttuminen sekä diabeetikoilla sokeriaineenvaihdunnan tasapaino. Kolesterolin tavoitearvot ovat tervettä väestöä tiukemmat. Pahan eli LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 2,5. Avuksi tarvitaan usein kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä.

Lääkkeiden tarkoituksena on helpottaa oireita, estää taudin paheneminen ja vähentää sydäninfarktin riskiä. Asetyylisalisyylihappolääke ehkäisee valtimoveritulpan muodostumista. Beetasalpaaja puolestaan estää sykkeen liiallisen nousun ja laskee verenpainetta.

Nopeavaikutteinen nitro auttaa rintakivussa ja tilanteissa, joissa kipuja esiintyy herkästi. Tautia hoidetaan myös ACE-estäjillä, pitkävaikutteisilla nitraateilla ja kalsiumkanavan salpaajilla.

Sydänongelma paljastuu tutkimuksissa

Kaikki epämääräiset rintakipuoireet kannattaa tutkituttaa diagnoosin varmistamiseksi. Yleensä tutkimukset käynnistyvät EKG:n eli sydänfilmin ottamisella ja rasituskokeella, jossa potilas polkee kuntopyörää asteittain lisääntyvällä vastuksella.

Tarvittaessa tehdään 24 tunnin EKG-nauhoitus, sydämen ultraäänitutkimus ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.

Nämä menetelmät antavat käytännössä tiedon kaikista sydänongelmista. EKG kertoo lähinnä sydämen rytmistä, mutta myös sairastetuista infarkteista ja sydänlihaksen muutoksista. Rasitustutkimus antaa viitteitä sydänlihaksen hapenpuutteesta ja sepelvaltimotaudin mahdollisuudesta.

Vuorokausi-EKG:llä etsitään rytmihäiriöitä ja ultraääni puolestaan antaa tietoa sydänlihaksen toiminnasta, rakenteesta ja läpistä. Sydämen varjoainekuvaus on täsmällisin ja ainoa varma tapa saada kuva sepelvaltimoiden tilasta. Pelkkien oireiden ja rasitustestin perusteella ei aina voida määrittää luotettavasti parasta hoitoa.

Pallolaajennus päästää pälkähästä

Mehiläisen Sydänlaboratorio on saanut äskettäin uudet kuvauslaitteet, jotka takaavat tutkimusten korkean laadun. Varjoainekuvaus on yksinkertainen tutkimus, joka on syytä tehdä silloin, kun on merkittäviä sepelvaltimotautiin viittaavia oireita, tai oireet ovat epätyypillisiä, mutta antavat aihetta epäillä tautia. Kuvaus on tehtävä kiireellisesti, jos rintakipuja tulee jo pienessä rasituksessa tai levossa. Kuvauksessa ujutetaan ranne- tai nivusvaltimon kautta ohut katetri sydämen alueelle ja ruiskutetaan varjoainetta sepelvaltimoihin. Tutkimus selvittää ahtaumat ja niiden vaikeusasteen. Kuvauksen jälkeen potilas on pari tuntia seurannassa.

Jos ahtaumia löytyy, päätös jatkotoimista tehdään varjoainekuvauksen pohjalta. Sepelvaltimotaudin vaikeimmissa muodoissa joudutaan tekemään ohitusleikkaus, jossa sepelvaltimoihin ommellaan ahtaumat ohittavia verisuonia. Siirteinä käytetään potilaan omia laskimoita ja valtimoita.

Usein ei tarvita näin suurta leikkausta, vaan kolmelle potilaalle neljästä voidaan tehdä pallolaajennus. Siinä ahtauma avataan sylinterimäisellä pallolla. Alueelle asetetaan tavallisesti vielä verkkoputki eli stentti, joka estää laajennetun kohdan kokoon painumista. Toimenpide on potilaan kannalta samanlainen kuin itse varjoainekuvaus, ja kotiutumaan pääsee tavallisesti seuraavana päivänä. 

www.mehilainen.fi/sydan

Yhteystiedot:

Sydänlaboratorio
Sairaala Mehiläinen Helsinki
Pohjoinen Hesperiankatu 17 A, 00260 Helsinki
Mehiläisen palveleva sydänpuhelin: 010 414 4220

Jaa