Mehiläinen Terveyssopimus
Lue lisää
Unettomuus
Unettomuuden yleisimmät oireet ovat nukahtamisvaikeudet, katkeileva uni ja liian aikainen herääminen. Jos unettomuus kestää yli kolme viikkoa useampana yönä viikossa tai häiritsee päivittäistä toimintakykyä, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Artikkelissa asiantuntijoina
LT,Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääk.
Palvelukoordinaattori, unihäiriöt
Tarkistettu 27.9.2024
Unettomuus tiiviisti
- Unettomuus on tila, jossa on toistuvasti vaikeuksia nukahtaa, uni katkeilee tai herätään liian aikaisin.
- Hoidossa keskitytään ensin taustalla olevien syiden tunnistamiseen ja hoitoon.
- Unettomuutta hoidetaan elintapamuutoksilla, lääkkeettömillä menetelmillä ja tarvittaessa lyhytkestoisella lääkityksellä.
Aiheeseen liittyvät palvelut
CPAP-hoito
Ylipainehengityshoito vähentää tehokkaasti uniapnean oireita ja parantaa elämänlaatua.
Uni ja unihäiriöt
Unen häiriötä voivat aiheuttaa sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Unen häiriöihin kannattaa hakea apua.
Uniapneakisko
Hoitomuoto erityisesti lievään uniapneaan.
Uniapneatutkimus eli suppea yöpolygrafia
Luotettava kotona toteutettava tutkimus uniapnean toteamiseen ja sen vaikeusasteen määrittelyyn.
Mitä on unettomuus?
Unettomuudella (insomnia) tarkoitetaan tilannetta ja oireita, jossa
- on toistuvasti vaikeuksia nukahtaa kohtuullisessa ajassa,
- uni katkeilee yön aikana ja heräillään toistuvasti kesken unien tai
- herätään unilta aivan liian aikaisin.
Käytännössä unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka olosuhteet nukkumiselle olisivat hyvät. Unettomuushäiriössä voi olla vaikeuksia nukahtaa, vaikeuksia pysyä unessa tai uni ei virkistä. Näin ollen uniaika voi jäädä liian lyhyeksi tai uni saattaa olla huonolaatuista, mikä johtaa väsymykseen.
Uni-valve -rytmi voi myös siirtyä niin, että nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöllä. Satunnainen tilapäinen unettomuus esimerkiksi vastoinkäymisten jälkeen on normaalia ja tuttua lähes jokaiselle. Uniongelmia voi yrittää ehkäistä rytmin ja elämäntapojen avulla, mutta unen häiriöihin kannattaa hakea kuitenkin apua ajoissa. Unettomuus voi pitkään jatkuessaan kuormittaa elimistöä. Myös unettomuutta tavallisimmin aiheuttavat vaivat, kuten kivut tai levottomat jalat, kannattaa tutkia ja hoitaa.
Apua löytyy Mehiläisen asiantuntijoilta niin tavallisiin kuin harvinaisempiinkin unettomuuden oireisiin tai sitä aiheuttaviin sairauksiin.
Unettomuuden aiheuttajat
Unettomuutta voi aiheuttaa yksikin tekijä, mutta usein syynä on usean eri tekijän yhteisvaikutus.
Unettomuuden taustalta voi löytyä muun muassa seuraavanlaisia syitä:
- huonot nukkumisolosuhteet ja -tavat
- jokin sairaus tai sen aiheuttamat oireet
- lääkitys
- alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat
- epäsäännöllinen elämänrytmi ja/ tai vuorotyö
- vaihdevuodet
- uniapnea
- pitkään kestänyt ahdistus ja stressi.
Unettomuuden hoito
Keskustelu. Unettomuuden hoidosta ja nukahtamisongelmista kannattaa aluksi puhua esimerkiksi yleislääkärin, oman työterveyslääkärin tai -hoitajan kanssa. Unettomuuden hoidossa keskitytään ensin taustalla olevien syiden tunnistamiseen ja sitten niiden hoitoon.
Kartoitus. Unettomuuden hoito aloitetaan kartoittamalla huolellisesti ongelman taustalla mahdollisesti vaikuttavat syyt. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisia mahdollisia tutkimuksia tulisi tehdä ja miten ongelmien hoitamiseksi tulisi toimia.
Lääkitys. Joissain tapauksissa tilapäinen nukahtamislääkkeen käyttö voi olla perusteltua, mutta ensisijaiset menetelmät unettomuuden hoidossa ovat lääkkeettömiä.
Lääkkeetön hoito. Unettomuuden lääkkeetön hoito perustuu menetelmiin, jotka auttavat kehon ja mielen rauhoittumisessa. Lääkkeettömällä hoidolla pyritään erilaisin menetelmin vähentämään unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Unettomuuden lääkkeettömät hoitomenetelmät
Elintavoista huomiota on hyvä kiinnittää riittävään päiväaikaiseen aktiviteettiin, säännölliseen ja tasapainoiseen ruokailuun, kofeiinin ja alkoholin sekä muiden päihteiden käytön vähentämiseen.
Rentoutusmenetelmät, kuten hengitysharjoitukset ja venyttely edesauttavat hyvää unta. Rentoutusharjoituksia on hyvä tehdä myös päivän aikana ja tarvittaessa yöllä, jos herää eikä saa heti uudelleen unenpäästä kiinni.
Mielen toimintamallien tunnistamisen ja muuttamisen osalta voi olla hyödyllistä pysähtyä omien ajatustensa ja tunteidensa äärelle. Unettomuutta ylläpitävien ajatusten ja tunteiden tunnistaminen ja neutraali havainnoiminen, jopa hyväksyminen, auttaa vähentämään näiden vaikutusmahdollisuuksia uneen. Toisinaan vaihtoehtoisten ajatusmallien aktiivinen luominen on tarpeen.
Itsemyötätunnon, unettomuuden pelon hallinnan ja tietoisen läsnäolon harjoituksista voi olla apua myös unen ongelmien taklaamisessa.
Nukkumisolosuhteiden parantamiseen liittyvät riittävän hiljainen, pimeä ja viileä makuuhuone yhtä lailla hyvän sängyn, patjan ja vuodevaatteiden lailla.
Säännöllinen uni-valverytmi on tärkeä hyvän unen ja päiväaikaisen vireystason kannalta.
Rytmiä säätelee aivoissa sijaitseva keskuskello, joka reagoi voimakkaasti valon ja pimeän vaihteluun. Myös säännölliset ruokailu- ja nukkumaanmenoajat vaikuttavat rytmiin.
Unen rytmin huomioiminen ja toisaalta uniärsykkeiden hallinta ovat olennaisia tekijöitä hyvää unta rakennettaessa.
Älylaitteiden käyttöä ennen nukkumaanmenoa kannattaa rajata.
Rajoita tarvittaessa vuoteessa oloaikaa eli jos et nukahda arviosi mukaan noin 15-20 minuutin sisällä vuoteeseen menosta, nouse ylös ja siirry esimerkiksi sohvalle lukemaan, kunnes sinua alkaa nukuttaa.
Lyhytterapia CBT-I (kognitiivis-behavioraalinen terapia, Cognitive Behavioral Therapy for Insomnia) pitää sisällään sekä behavioraalisia eli käyttäytymiseen vaikuttavia että kognitiivisia eli mielen toimintamalleihin vaikuttavia menetelmiä. CBT-I-terapiassa huomioidaan niin ihmisen erityisesti uneen vaikuttava käyttäytyminen ja uni itsessään kuin ajatukset ja tunteetkin. Kuten useiden muidenkin unihäiriöiden hoitomuodoissa, myös tässä hyödynnetään unipäiväkirjaa.
Kognitiivisilla eli mielen toimintamalleihin vaikuttavilla menetelmillä opitaan tunnistamaan, muokkaamaan ja hallitsemaan sellaisia haitallisia ajatuksia ja tunteita, jotka vaikuttavat niin nukahtamiseen kuin unessa pysymiseen. Käyttäytymisterapeuttisten eli behavioraalisten menetelmien on tarkoitus auttaa muuttamaan ja välttämään unen ongelmia aiheuttavaa käyttäytymistä ja luomaan unelle hyvät olosuhteet.
Unettomuuden lääkkeettömänä hoitona käytetään edellä mainittua CBT-I-terapiaa. Lisäksi hoitona voidaan käyttää yleisempää kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT), jossa pyritään vaikuttamaan esimerkiksi unettomuuteen liittyviin käyttäytymismalleihin.
Tutustu CBT-asiantuntijoihimme
Milloin hakea apua unettomuuteen?
Unettomuuden toteamiseksi on hyvä selvittää, onko kysymys toiminnallisesta unettomuudesta vai sairauden aiheuttamasta unettomuudesta. Kun taustalla olevat syyt löydetään, niitä voidaan hoitaa oikein.
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos
- omat yritykset korjata tilannetta eivät auta ja
- unettomuus kestää yli kolme viikkoa useampana yönä viikossa,
- unettomuus häiritsee päivittäistä toimintakykyä tai
- unettomuus tai sen taustalla oleva syy, kuten kivut tai levottomat jalat aiheuttavat huolta.
Tärkein kaikista mittareista on oma jaksaminen. Jos jatkuvasti nukkuu liian vähän, jää vaille virkistävää ja palauttavaa lepoa.
Jatkuva väsymys voi pitkittyessään aiheuttaa ongelmia niin fyysiselle kuin psyykkisellekin terveydelle. Mielialan ja aktiivisuuden lasku ovat merkkejä siitä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi.
Hinnat ovat alkaen hintoja ja riippuvat valituista tutkimuksista ja hoitomuodoista. Vastaanottokäynteihin lisätään poliklinikkamaksu ja Kanta-maksu.
| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| CPAP-laitehoidon aloitus (1. käynti uniapneahoitajalla) *Asiakas ostaa CPAP-laitteen itselleen alk. 223,90 €. | alk. 223,90 € Ei Kela-korvausta |
| Kuorsauksen alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
| Uniapneatutkimus eli suppea yöpolygrafia Uniapneatutkimuksesta eli suppeasta yöpolygrafiasta ei saa Kela-korvausta. | alk. 542,40 € Ei Kela-korvausta |
| Uniapneakiskon ensikäynti Uniapneakiskon kokonaishinta-arvio alkaen noin 1200 €. | alk. 96,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 123,80 € |
| Uniapnean alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
| Unihäiriöiden alkututkimus | alk. 66,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,80 € |
Usein kysyttyä unettomuudesta
Unettomuus voi johtua monista tekijöistä, kuten huonoista nukkumisolosuhteista, sairauksista, lääkityksestä, alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien käytöstä, epäsäännöllisestä elämänrytmistä, vaihdevuosista, uniapneasta tai pitkään kestäneestä ahdistuksesta ja stressistä.
Jos unettomuus jatkuu pitkään, häiritsee päivittäistä toimintakykyä tai aiheuttaa huolta, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Myös silloin, kun unettomuuden taustalla oleva syy, kuten kivut tai levottomat jalat, aiheuttaa huolta, on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Unettomuuden hoidossa lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijaisia. Unen laadun parantamiseksi voidaan tehdä elintapamuutoksia, kuten rauhoittaa ilta, ylläpitää säännöllistä unirytmiä ja vähentää nautintoaineiden käyttöä. Lisäksi ulkoilu, liikunta, säännöllinen ruokarytmi, ja hyvät nukkumisolosuhteet voivat auttaa.
Pitkäaikainen unettomuus voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja seurauksia, kuten väsymystä, keskittymisvaikeuksia, mielialan muutoksia ja heikentynyttä suorituskykyä. Se voi myös lisätä riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja mielenterveyden häiriöihin.
Suunnilleen kolmannes ihmisistä kärsii säännöllisesti unettomuudesta. Noin 10–15 prosentilla potilaista unettomuus häiritsee normaalia toimintakykyä ja pitkäaikaisesta, yli kuukauden kestävästä, unettomuudesta kärsii Suomessa noin 10 prosenttia kaikista aikuisista.
Unettomuutta on jopa nimitetty uudeksi kansansairaudeksi yleisyytensä vuoksi. Unettomuutta on aina ollut, mutta nyt sitä on aiempaa enemmän. Unettomuuden lisääntyminen liittyy vahvasti toimintaympäristömme muuttumiseen. Epätyypilliset työajat, kiire ja stressi ovat lisääntyneet. Sosiaalinen media voi myös aiheuttaa tunteen siitä, että koko ajan pitäisi olla läsnä eikä rauhoittumiselle jää riittävästi aikaa.
Ikääntyessä unen rakenne muuttuu ja uni kevenee, mistä voi seurata, että iän myötä aamuyöllä havahtuu hereille herkemmin kuin nuorempana. Myös vaihdevuodet voivat vaikuttaa uneen siten, että heräily lisääntyy ja unenlaatu heikentyy.
