Eturauhasen liikakasvu

Yleistietoa eturauhasen liikakasvusta

Varttuneelle miehelle suurentunut eturauhanen on tavallinen virtsaamisvaivojen aiheuttaja. Eturauhanen alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Mitä vanhempi mies on, sitä todennäköisempää eturauhasen aiheuttama oireilu on.

60 vuotta täyttäneistä miehistä lähes joka toisella esiintyy eturauhasen liikakasvun eli prostatahyperplasian aiheuttamia virtsaamisoireita tai eturauhasvaivoja. Vaiva voi olla myös rakkoperäinen, jolloin syynä saattaa olla esimerkiksi yliaktiivinen rakko. Myös eturauhassyövän mahdollisuus tulee ottaa huomioon.

Eturauhasen liikakasvun oireet

Eturauhasen liikakasvun perimmäistä syytä ei tunneta. Kyseessä on hormoniperäinen oireyhtymä, johon vaikuttaa sekä testosteronin tuotanto ja henkilön ikä. Eturauhasen liikakasvussa eturauhanen saattaa kasvaa jopa 200–300 gramman painoiseksi, kun se normaalisti painaa noin 20 grammaa.

Eturauhasen liikakasvu oireilee eri tavoin. Pienikin eturauhasen liikakasvu voi joillakin miehillä häiritä virtsaamista. Joskus taas huomattavan suuri eturauhanen voi olla aiheuttamatta oireita. Pelkkä eturauhasen koko ei siis ratkaise hoidon tarvetta.

Yleisimpiä eturauhasen liikakasvun aiheuttamia oireita ovat:

• Tihentynyt yöllinen virtaaminen. Kahta useammat yölliset virtsaamiset alkavat viestittää hoidon tarpeellisuudesta.
• Virtsaamispakko, jolloin on päästävä pian tyhjennykselle. Pahimmillaan tämä voi ilmetä ns. pakkoinkontinenssina, jolloin rakon paine nousee niin korkeaksi, ettei henkilö enää kykene pidättämään, ja virtsa alkaa tulla väkisin.
• Virtsarakon tyhjentymisoireisiin kuuluu hidas suihku, jolloin virtsaamisen aloittamista joutuu odottelemaan.
• Virtsasuihku saattaa myös katketa, ja virtsaamista voi joutua auttamaan vatsalihaksia ponnistelemalla. Usein jää tunne siitä, ettei rakko tyhjene täysin, ja jäljelle jää niin sanottua jäännösvirtsaa.
• Pahimmillaan voi ilmaantua virtsaumpi tai niin sanottu krooninen virtsaumpi eli ylivuotoinkontinenssi, jossa virtsaa tihkuu jatkuvasti.
• Ääritapauksissa voi seurata munuaisten vajaatoiminta.

Alkoholi voi toimia ongelman provosoivana tekijänä, koska alkoholi on nestettä poistava aine. Tämän huomaa etenkin olutta juodessa, jolloin virtsarakko saattaa päästä huomaamatta venymään. Kun tuntemuksetkin ovat heikentyneet, ei tule mentyä tyhjennykselle, ja rakko pääsee täyttymään liiaksi. Mikäli ulosvirtauskanava tällöin on ahtautunut eturauhasen liikakasvun takia, virtsaaminen ei heti onnistu.

Joskus kylmettyminen voi laukaista samankaltaisen tilanteen. Myös kahvi tunnetaan nestettä poistavana aineena, joten sen juontia etenkin illalla kannattaa välttää.

Eturauhasen liikakasvun tutkiminen

• Haastattelu. Virtsaamisvaivojen tutkimuksen perustuu lääkärin haastatteluun. Haastattelu perustuu kyselylomakkeen täyttämiseen, jonka avulla selvitetään, miten paljon oireet häiritsevät jokapäiväistä elämää.
• Oma seuranta. Tihentyneestä virtsaamistarpeesta kärsivälle suositellaan virtsaamislistan laatimista, johon merkitään kahden vuorokauden ajalta jokaisen virtsaamiskerran kellonaika sekä mitattu virtsamäärä. Virtsaamiseen vaikuttaa luonnollisesti juodun nesteen määrä. Normaalina vuorokausivirtsana voidaan pitää 1 500–2 000 millilitraa eli 1,5–2 litraa.
• Kliiniset tutkimukset. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu peräsuolen kautta tapahtuva eturauhasen tunnustelu, jonka avulla selviää, onko eturauhanen suurentunut vai ei, kimmoisa vai kova, aristaako se, onko se sileä vai kyhmyinen. Alavatsaa tunnustelemalla tutkitaan, onko virtsarakko täynnä.
• Laboratoriokokeet. Laboratoriokokeiden avulla selvitetään muun muassa, onko kysymyksessä tulehdus. Verestä tutkitaan PSA-arvo, jonka kohoaminen viittaa mahdolliseen eturauhassyövän esiintymiseen. Munuaisten toimintakokeen avulla tarkistetaan munuaisten toiminta.
• Muut tutkimukset. Joskus voidaan tehdä muita täydentäviä tutkimuksia, kuten esimerkiksi virtsateiden ultraäänikuvaus, jonka yhteydessä eturauhasen koko, jäännösvirtsan määrä ja munuaisten tila voidaan määrittää. Tarvittaessa voidaan suorittaa virtsarakon tähystys.

Eturauhasen liikakasvun hoito

Hoito määrittyy oireiden perusteella. Jos virtsaamisoireet eivät pahemmin häiritse elämää, tilanteen seuranta riittää. Tällöin sovitaan kontrollikäynti puolen vuoden tai vuoden päähän, jolloin katsotaan ovatko oireet muuttuneet.

Lääkehoito. Kohtalaisessa eturauhasen liikakasvun oireilussa aloitetaan lääkehoito, johon on käytettävissä kahdentyyppisiä lääkeitä.

• Eturauhasen sileää lihaksistoa rentouttava lääke, jonka vaikutuksesta eturauhanen rentoutuu ja ulosvirtausvastus vähenee. Lääke tehoaa parissa viikossa.
• Eturauhasta pienentävät lääkkeet, joiden avulla eturauhasen kokoa voidaan pienentää noin 20 prosenttia ja vaikutus näkyy puolen vuoden kuluttua.

Mikäli lääkkeillä ei saavuteta toivottua tulosta, siirrytään leikkaushoitoon, johon ryhdytään myös silloin, kun eturauhasen liikakasvu aiheuttaa vaikeita oireita, kuten verenvuotoja, virtsatietulehduksia, rakkokiviä tai -divertikkeleitä. Myös virtsaumpitilanteissa valitaan tehokkain hoito eli höyläysleikkaus.

Leikkaus. Höyläysleikkaus on tavallisin urologinen toimenpide. Leikkaus on suhteellisen helppo ja kivuton, sairaalassa tehtävä toimenpide, joka suoritetaan selkäpuudutuksessa. Toimenpide tehdään tähystysleikkauksena virtsaputken kautta ja käytännössä tämä tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellun silmukan avulla höyläämällä. Poistetut kudoskappaleet tutkitaan mikroskoopissa, jolloin saadaan myös varmuus siitä, että kysymyksessä on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Höyläys muodostaa niin sanotun kultaisen standardin, johon muita hoitoja verrataan.

Jälkitarkastus. Ensimmäinen jälkitarkastus on noin kuukauden kuluttua toimenpiteestä ja usein jo tässä vaiheessa muutos entiseen on dramaattisesti parempi. Höyläyksen jälkeen virtsasuihku on yleensä heti voimakas ja rakko tyhjenee taas hyvin. Kiire virtsaamaan voi jatkua vielä muutamia viikkoja, mutta vähitellen rakon toiminnan normalisoituessa sekin poistuu.