Eturauhasen liikakasvu

Varttuneelle miehelle suurentunut eturauhanen on tavallinen virtsaamisvaivojen aiheuttaja. Eturauhanen alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Mitä vanhempi mies on, sitä todennäköisempää eturauhasen aiheuttama oireilu on.

60 vuotta täyttäneistä miehistä lähes joka toisella esiintyy eturauhasen liikakasvun eli prostatahyperplasian aiheuttamia virtsaamisoireita tai eturauhasvaivoja. Vaiva voi olla myös rakkoperäinen, jolloin syynä saattaa olla esimerkiksi yliaktiivinen rakko. Myös eturauhassyövän mahdollisuus tulee ottaa huomioon.

Eturauhasen liikakasvun perimmäistä syytä ei tunneta. Kyseessä on hormoniperäinen oireyhtymä, johon vaikuttaa sekä testosteronin tuotanto ja henkilön ikä. Eturauhasen liikakasvussa eturauhanen saattaa kasvaa jopa 200–300 gramman painoiseksi, kun se normaalisti painaa noin 20 grammaa.

Eturauhasen liikakasvu oireilee eri tavoin. Pienikin eturauhasen liikakasvu voi joillakin miehillä häiritä virtsaamista. Joskus taas huomattavan suuri eturauhanen voi olla aiheuttamatta oireita. Pelkkä eturauhasen koko ei siis ratkaise hoidon tarvetta.

Yleisimpiä eturauhasen liikakasvun aiheuttamia oireita ovat:

• Tihentynyt yöllinen virtaaminen. Kahta useammat yölliset virtsaamiset alkavat viestittää hoidon tarpeellisuudesta.
• Virtsaamispakko, jolloin on päästävä pian tyhjennykselle. Pahimmillaan tämä voi ilmetä ns. pakkoinkontinenssina, jolloin rakon paine nousee niin korkeaksi, ettei henkilö enää kykene pidättämään, ja virtsa alkaa tulla väkisin.
• Virtsarakon tyhjentymisoireisiin kuuluu hidas suihku, jolloin virtsaamisen aloittamista joutuu odottelemaan.
• Virtsasuihku saattaa myös katketa, ja virtsaamista voi joutua auttamaan vatsalihaksia ponnistelemalla. Usein jää tunne siitä, ettei rakko tyhjene täysin, ja jäljelle jää niin sanottua jäännösvirtsaa.
• Pahimmillaan voi ilmaantua virtsaumpi tai niin sanottu krooninen virtsaumpi eli ylivuotoinkontinenssi, jossa virtsaa tihkuu jatkuvasti.
• Ääritapauksissa voi seurata munuaisten vajaatoiminta.

Alkoholi voi toimia ongelman provosoivana tekijänä, koska alkoholi on nestettä poistava aine. Tämän huomaa etenkin olutta juodessa, jolloin virtsarakko saattaa päästä huomaamatta venymään. Kun tuntemuksetkin ovat heikentyneet, ei tule mentyä tyhjennykselle, ja rakko pääsee täyttymään liiaksi. Mikäli ulosvirtauskanava tällöin on ahtautunut eturauhasen liikakasvun takia, virtsaaminen ei heti onnistu.

Joskus kylmettyminen voi laukaista samankaltaisen tilanteen. Myös kahvi tunnetaan nestettä poistavana aineena, joten sen juontia etenkin illalla kannattaa välttää.

• Haastattelu. Virtsaamisvaivojen tutkimuksen perustuu lääkärin haastatteluun. Haastattelu perustuu kyselylomakkeen täyttämiseen, jonka avulla selvitetään, miten paljon oireet häiritsevät jokapäiväistä elämää.
• Oma seuranta. Tihentyneestä virtsaamistarpeesta kärsivälle suositellaan virtsaamislistan laatimista, johon merkitään kahden vuorokauden ajalta jokaisen virtsaamiskerran kellonaika sekä mitattu virtsamäärä. Virtsaamiseen vaikuttaa luonnollisesti juodun nesteen määrä. Normaalina vuorokausivirtsana voidaan pitää 1 500–2 000 millilitraa eli 1,5–2 litraa.
• Kliiniset tutkimukset. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu peräsuolen kautta tapahtuva eturauhasen tunnustelu, jonka avulla selviää, onko eturauhanen suurentunut vai ei, kimmoisa vai kova, aristaako se, onko se sileä vai kyhmyinen. Alavatsaa tunnustelemalla tutkitaan, onko virtsarakko täynnä.
• Laboratoriokokeet. Laboratoriokokeiden avulla selvitetään muun muassa, onko kysymyksessä tulehdus. Verestä tutkitaan PSA-arvo, jonka kohoaminen viittaa mahdolliseen eturauhassyövän esiintymiseen. Munuaisten toimintakokeen avulla tarkistetaan munuaisten toiminta.
• Muut tutkimukset. Joskus voidaan tehdä muita täydentäviä tutkimuksia, kuten esimerkiksi virtsateiden ultraäänikuvaus, jonka yhteydessä eturauhasen koko, jäännösvirtsan määrä ja munuaisten tila voidaan määrittää. Tarvittaessa voidaan suorittaa virtsarakon tähystys.

Eturauhasen liikakasvun hoitomuoto valitaan oireiden vaikeusasteen, eturauhasen koon ja yleisen terveydentilan perusteella. Hoidon tavoitteena on helpottaa virtsaamista ja parantaa elämänlaatua.

Seuranta ja lääkehoito

Jos oireet ovat lieviä eivätkä merkittävästi haittaa arkea, tilannetta voidaan seurata. Jos oireet häiritsevät elämää, lääkehoito voi helpottaa virtsaamista. Lääkitys voi rentouttaa eturauhasen ja virtsarakon kaulan lihaksia tai pienentää eturauhasta vähitellen.

Toimenpidehoidot

Jos lääkehoito ei auta riittävästi, aiheuttaa haittoja tai oireet ovat vaikeita, voidaan harkita toimenpidehoitoa.

Vähän kajoavat hoidot

Eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa vähän kajoavilla menetelmillä, kuten Rezūm-vesihöyryhoidolla tai iTind-hoidolla. Ne voivat helpottaa virtsaamista ilman perinteistä leikkausta.

Lue lisää vähän kajoavista hoidoista

Eturauhasen höyläys ja halkaisu

Höyläyksessä poistetaan virtsaputkea ahtauttavaa liikakasvukudosta. Halkaisussa virtsan kulkua helpotetaan avartamalla ahtautunutta aluetta ilman kudoksen poistamista. Nämä ovat vakiintuneita hoitovaihtoehtoja etenkin silloin, kun virtsaamisoireet ovat merkittäviä.

Lue lisää höyläyksestä ja halkaisusta

Urologi arvioi, mikä hoitomuoto sopii parhaiten oireisiisi ja tilanteeseesi. Jos virtsaaminen estyy kokonaan, hakeudu kiireellisesti hoitoon.