Liike hoitaa kipeää selkää
Usein kuulee sanottavan, että liike on lääke. Se on totta, mutta esimerkiksi kävellessä pelkkä liikkeellä olo ei ole sitä lääkitsevää liikuntaa. Lääkkeeksi kävely muuttuu silloin, kun kävellään niin, että paino siirtyy jalalta toiselle ja selkä myötäilee joustavasti liikettä. Kun vielä lisäksi otetaan mukaan kädet, saa ranka myös tarvitsemaansa kiertoliikettä.
"Tämän tyyppisen kävelyn lääkitsevyys perustuu siihen, että liike pumppaa välilevyihin verta ja veren välityksellä happea. Nikamien välissä olevilla välilevyillä ei ole omaa verenkiertojärjestelmää, mutta kun selkäranka liikkuu joustavasti, välilevyt saavat verta ja alkavat elpyä", kertoo fysiatri, LT, Sinikka Levoska.
Kun selkä välilevyongelmien takia kipeytyy, ihminen vaistomaisesti alkaa varoa selkäänsä ja jäykistää sen, kun selän päinvastoin pitäisi silloin antaa juuri rentoutua. Ranka on suunniteltu liikkuvaksi, tuen on tarkoitus tulla vatsalihaksista.
Kipu niska-hartiaseudussa viestii väärästä lantion asennosta
Istumatyötä tekevillä selkä- ja hartiavaivat ovat hyvin yleisiä. Pitkään istuttaessa ei edes tahdonvoimalla saa selkärankaa pysymään oikeassa asennossa, elleivät syvät, ryhtiä ylläpitävät lihakset sitä tue.
"Istumatyötä tekevän kipupiste on usein niska-hartiaseudulla. Yllättävää, mutta totta on, että niskan asento määräytyy lantion asennon mukaan. Jos ihminen istuu istuinkyhmyjensä päällä, niin niska on automaattisesti oikeassa asennossa. Mutta, jos lantio pääsee kallistumaan taaksepäin, niska työntyy eteenpäin, kuormittuu, jännittyy ja kipeytyy" Levoska kuvailee.
Hyvä apukeino istumatyötä tekevälle oikean ryhdin ylläpitämiseksi on ilmalla täytetty istuintyyny. Dynaaminen istuin vähentää rankaan kohdistuvaa painetta, vahvistaa ja harjoittaa vartalon lihaksia sekä oikaisee väärän ryhdin.
Rakenteeltaan tyyny Sinikka Levoskan mukaan muistuttaa selän välilevyä. Kun sen päällä istuu, selkä keikkuu kevyesti. Vaikutus selkään on sama kuin, jos ihminen olisi kävelemässä.
Jäykkyys on monen tekijän summa
Usein kuultu väite on, että stressi jumiuttaa selän. Levoska käyttäisi ilmiöstä mieluummin pinkkateoria-termiä. Jos ihmisellä on niska-hartiavaivoja, päänsärkyä, huimausta tai käsien puutumista, on taustalla tavallisesti enemmän kuin yksi ainoa syy.
Ketju muotoutuu usein niin, että ihminen tekee työtä aivan liikkumatta, huonossa asennossa. Kun siihen päälle lisätään kiire, keho reagoi lihasjännityksellä. Kun kiireiseen työtahtiin lisätään vielä työn suuret vaatimukset ja odotukset, jännittyvät myös leukaperät, joista jännitys siirtyy niskaan ja aiheuttaa niska-hartiaoireita.
Monen tekijän yhteisvaikutuksena syntyneet oireet eivät tietenkään parane vain yhtä oiretta hoitamalla. Mutta on hyvä muistaa, että oikea lantion asento vaikuttaa niskaan ja vähentää siellä kuormitusta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota hyvään työasentoon.
Kuva: Plugi