Autismi ja autismikirjo - apua arjen ongelmiin

Autismin kirjo on laaja

Autismikirjon häiriössä aivot toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Autismiin kuuluvat piirteet voivat ilmetä eri tavoin ja riippuvat siitä, miten vaikea-asteisesta autismista on kysymys. Usein puhutaankin autismikirjon häiriöstä, joka kuvastaa paremmin oireiden moninaisuutta ja yksilöllisyyttä.

Autismikirjon häiriöt liittyvät vahvasti perintötekijöihin. Ympäristöllä on iso merkitys siihen, miten lapsi pärjää oireidensa kanssa ja aiheuttavatko oireet haittaa hänen arjessaan.

Vaikea tai lievä autismi – autismin oireet vaihtelevat

Autismi on aivojen laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja käyttäytymisessä.

Autismikirjon häiriön ydinpiirteet ovat:

Kun lapsella on autismikirjon häiriö, hänellä voi myös olla:

• aistiyliherkkyyksiä, jolloin tietyt äänet ja vaatteiden materiaalit saattavat olla lapsesta häiritseviä
• aistimushakuisuutta, esimerkiksi isokin lapsi saattaa keinua pihalla pitkiä aikoja tai tuijottaa veden virtausta
• meltdown-kohtauksia eli melttareita, jotka voivat näkyä raivareina
• shutdown-kohtauksia, jolloin lapsi on täysin poissaoleva
• oppimisvaikeuksia tai epätasainen kykyprofiili, jolloin lapsi on erittäin taitava jossain asiassa ja toisessa asiassa osaaminen on heikkoa
• somaattisia, neurologisia, neuropsykiatrisia ja psykiatrisia liitännäissairauksia ja -häiriöitä, kuten ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, persoonallisuushäiriö, ADHD, PDA-häiriö eli patologinen vaatimusten välttäminen, tic-häiriö, älyllinen kehitysvammaisuus, kuulo- tai näkövamma.

Autismin kirjon häiriö – diagnosointi

Jos lapsella tai nuorella on haasteita arjessaan ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, kannattaa tilanne selvittää.

Ota asia puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tai varaa aika Lasten Mehiläiseen lasten- tai nuorisopsykiatrille tai lastenneurologille.

Näin autismikirjon häiriötä tutkitaan Mehiläisessä:

• Tutkimus. Lääkäri keskustelee lapsen ja vanhempien kanssa lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta.
• Havainnointi. Keskustellessaan lapsen kanssa lääkäri tarkkailee lapsen vuorovaikutusta, kommunikointia ja kehonkieltä.
• Seulontatestit ja strukturoidut haastattelut ovat hyviä keinoja kartoittaa oireita.
• Psykologikäynnit ja eri terapeuttien vastaanotot voivat kuulua diagnosointiprosessiin.
• Diagnoosista keskustellaan yleensä moniammatillisessa työryhmässä.

Autismin kanssa voi oppia elämään

Kun lapsella on autismikirjon häiriö, hän näkee ja kokee maailman eri tavalla kuin muut. Autismin oireita ei tarvitse hoitaa, jos ne eivät aiheuta lapselle ongelmia. Monille autismi aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa arjessa.

Autismikirjon häiriötä ei voi parantaa, mutta autismin oireiden kanssa voi oppia elämään. Lapsen kuntoutus onnistuu parhaiten, kun lapsen perhe ja lähipiiri osallistuvat siihen tiiviisti.

Nämä keinot tukevat lasta, jolla on autismikirjon häiriö:

• Neuvonta ja ohjaus. Tieto autisminkirjon häiriöistä auttaa lähipiiriä toimimaan lasta tukevalla tavalla.
• Suunnitelmallinen ja säännöllinen arki helpottaa koko perhettä. Aistiyliherkkyyksien huomioiminen vähentää lapsen kuormitusta.
• Konkreettiset ohjeet auttavat lasta toimimaan halutulla tavalla. Kieltojen sijaan kannattaa kertoa selvästi, mitä lapsen tulisi tehdä.
• Lähipiirin positiivinen, kannustava ja joustava ote auttaa lasta onnistumaan uusien asioiden omaksumisessa.
• Puheterapia auttaa lapsen mahdollisiin kielenkehityksen ongelmiin.
• Toimintaterapian avulla lapsi voi harjoitella esimerkiksi arjen taitoja.
• Psykoterapia voi auttaa lasta tai nuorta, jos autismiin liittyy esimerkiksi ahdistusta tai pakko-oireita.
• Liitännäissairauksien ja -häiriöiden hyvä hoito on tärkeää – kaikki oireilu ei johdu autismista.