Autismi lapsella
Autismi on sateenvarjonimike, jonka alle kuuluvat eri asteiset autismioireet lievästä vaikeaan. Yleensä puhutaankin autismikirjon häiriöstä, jolla kuvataan sananmukaisesti sitä, miten moninaisia, yksilöllisiä ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia autismin oireet ovat.
Autismikirjon häiriöt ovat aivojen laaja-alaisia neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka aiheuttavat haittaa elämän tärkeillä osa-alueilla, kuten vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja käyttäytymisessä. Kehityshäiriöt havaitaan poikkeavana käytöksenä yleensä jo varhaislapsuudessa ja varhaiset ennusmerkit voivat olla havaittavissa jo vauvaiässä. Lapsuusiän autismiksi kutsutaan autismikirjon häiriötä, jonka oireet ovat olleet selvästi havaittavissa jo alle 3-vuotiaana.
Mehiläinen Terapiapalvelut tarjoaa yksilöllisiä terapia- ja tutkimuspalveluita lapsille, nuorille ja aikuisille.
Tutustu Mehiläisen Terapiapalveluihin
Autismikirjon häiriöihin liittyy yleensä suurentunut:
- kehitysvammaisuuden
- oppimisvaikeuksien
- puheen kehityksen häiriöiden
- ja erilaisten psyykkisten häiriöiden riski.
Autismikirjon häiriöitä esiintyy arviolta noin yhdellä prosentilla väestöstä. Häiriöt ovat yleensä synnynnäisiä ja suurimmalla osalla perinnöllisiä, kuten myös ADHD, Touretten oireyhtymä ja muut neuropsykiatriset oireyhtymät.
Autismioireet lapsilla
Autismi voi oireilla hyvin yksilöllisesti ja moninaisesti. Häiriön vaikeusaste voi vaihdella lievästä vaikeaan ja vaikuttaa eri tavoin älylliseen ja kielelliseen kehitykseen. Autismikirjon häiriössä aivot toimivat osittain toisin kuin muilla, jolloin ihminen hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut.
Autismikirjon häiriön varhaisia piirteitä on mahdollista tunnistaa jo vauvaiässä.
Autismikirjon häiriön varhaiset piirteet vauvaiässä voivat olla esimerkiksi:
- Aistisäätelyvaikeudet
Sylissä oleminen voi olla vauvalle epämiellyttävää ja vauva on vastusteleva eikä mukaudu syliin. - Katsekontaktin puuttuminen
Vauvalla voi olla vaikeuksia orientoitua katseella aikuisen kasvoihin, vauvaan ei saa katsekontaktia ja vauvan vastavuoroinen hymy ei tule tai se tulee viiveellä. - Epäillyt kuulo-ongelmat
Vauva ei reagoi ääniin, kuten omaan nimeen tai huudahduksiin, vaikka kuulo olisi todettu normaaliksi. - Jaetun tarkkaavuuden puuttuminen
Vauva ei seuraa osoitusta, hänellä ei ole tarvetta jakaa itselle kiinnostavia asioita osoittamalla eikä hän lähde mukaan vuorotteluun, kuten pallon vierittämiseen.
Isommilla lapsilla autismioireet jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen:
- Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet
Lapsella ei ole kiinnostusta, halua tai taitoja hakeutua oman ikäisten lasten seuraan ja luoda kaverisuhteita. - Kielelliset ja ei-kielelliset kommunikaatiovaikeudet
Lapsi ei osaa käyttää ei-kielellistä viestintää eli ilmeitä tai eleitä tullakseen ymmärretyksi. Hän saattaa myös käyttää kielen käsitteitä väärin, jolloin muiden on vaikea ymmärtää häntä. Puheilmaisu saattaa olla sävyltään korostuneen tasaista, jopa monotonista, eivätkä esimerkiksi tunnesävyt erotu selvästi. Puheilmaisu voi olla myös tilanneyhteyteen nähden joustamatonta eli korostuneen huoliteltua ja kirjakielimäistä. Lapsella voi myös olla vaikeuksia tulkita muiden ilmeitä, eleitä, äänensävyjä ja tunteita. Lapselta voi puuttua kyky asettua toisen ihmisen asemaan, jolloin hän saattaa sanoillaan loukata, vaikka ei tarkoita puhua ilkeästi. - Rajoittuneet, kaavamaiset käyttäytymistavat ja intensiiviset kiinnostuksen kohteet
Rutiinit ja kaavamainen käytös ovat tyypillisiä piirteitä autismikirjon häiriöissä. Lapsi saattaa olla tarkka päivittäisistä rutiineista ja tarvita paljon ennakointia. Reagointi muutoksiin ja joustavuus arjessa voi olla vaikeaa. Intensiivisiä kiinnostuksen kohteita voi olla vaikea erottaa, koska kiinnostuksen kohteet saattavat olla samankaltaisia, kuten lapsilla ylipäänsä. Autismikirjon häiriöissä kiinnostus voi olla niin intensiivistä, että se haittaa esimerkiksi koulutyötä tai sosiaalisia suhteita.
Mehiläinen Terapiapalvelut tarjoaa yksilöllisiä terapia- ja tutkimuspalveluita lapsille, nuorille ja aikuisille.
Tutustu Mehiläisen Terapiapalveluihin
Autismin hoito
Autismikirjon häiriöt liitetään kansainvälisessä ICD-tautiluokitusjärjestelmässä laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Uusimmissa tautiluokituksissa ei enää erotella autismikirjon häiriöitä omiksi diagnooseikseen, vaan esimerkiksi aiemmin Aspergerin oireyhtymänä tunnettu lievä autismi nähdään nykyään osana laajaa autismin kirjoa.
Autismikirjon häiriöitä ei voi parantaa eikä niihin ole lääkettä, mutta oireiden hoitamiseen ja kehityksen tukemiseen on olemassa tehokkaita keinoja, kuten puhe- ja toimintaterapiaa, joilla voidaan helpottaa neuropsykiatrisia ja kielenkehityksen oireita.
Autisminkirjon häiriö ei ole sairaus, joka täytyisi hoitaa, vaan se on pikemminkin persoonallisuuden piirre, jonka kanssa voi oppia elämään. Lievemmät autismikirjon henkilöt voivat pärjätä hyvin päiväkodissa tai ala-asteella, mutta haitat tulevat esiin vasta myöhemmin esimerkiksi yläasteiässä. Jos kouluikäisen lapsen neuropsykiatriset oireet haittaavat arjessa pärjäämistä ja lapsi tarvitsee tukea, autismikirjon häiriöissä kannattaa hakeutua lasten neuropsykologin vastaanotolle. Lääkäri arvioi, millaista tukea lapsi tarvitsee ja ohjaa jatkohoitoon. Tarvittava kuntoutus ja tuki toteutetaan yksilöllisesti monien päivähoidon tai koulun ja terveydenhuollon yhteistyönä.
On tärkeää huomioida, että lapsen aivot ja oman toiminnan ohjaus kypsyvät ja kehittyvät läpi lapsuuden ja nuoruuden ainakin 25 ikävuoteen asti. Näin ollen autismikirjon häiriöistä kärsivän lapsen tai nuoren oireet voivat aikuisikään mennessä lieventyä hyvällä tuella ja kuntoutuksella niin paljon, etteivät autismikirjon häiriön diagnostiset kriteerit eivät enää täyty.
Milloin lääkäriin?
Käänny lääkärin puoleen, jos lapsellasi on autismikirjon häiriöiden piirteitä, jotka hankaloittavat elämää. Lasten neuropsykologille voi varata ajan suoraan ilman lähetettä. Varaa aika Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00 (0,084 €/min).
Mehiläinen Terapiapalvelut tarjoaa yksilöllisiä terapia- ja tutkimuspalveluita lapsille, nuorille ja aikuisille.
Tutustu Mehiläisen Terapiapalveluihin
Asiantuntijoina artikkelissa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pekka Räisänen ja neuropsykologi Ulla Boshkov.
