Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia on tällä hetkellä paksusuolen ensisijainen tutkimusmenetelmä. Se on syrjäyttänyt kaksoiskontrastikolografian syövän ja polyyppien diagnostiikassa herkempänä tutkimusmenetelmänä. Paksusuolen tyähystyksen yhteydessa voidaan ottaa heti näytteet poikkeavista löydöksistä kuten tulehdusmuutoksista tai kasvaimista. Samalla voidaan myös poistaa pieniä polyyppejä suolesta tai tehdä muita hoitotoimenpiteitä, esim. vuodon koagulointia tai kaventumien laajennustoimenpiteitä.

Paksusuolentähystys on vaativa ja aikaa vievä toimenpide, joka saattaa olla myös epämiellyttävä potilaalle. Onnistuakseen se vaatii tietyt esivalmistelut ja riittävän kokeneen skopistin.

Ennen toimenpidettä suoli täytyy esivalmistella eli tyhjentää. Suomessa käytetään yleisimmin polyetyleenipohjaista elektrolyyttiliuosta (PEG) tai natriumfosfaattia, jota ei tarvitse nauttia yhtä suuria määriä kuin PEG:ta, ja siksi se on potilaiden mielestä ehkä miellyttävämpi menetelmä.

Ennen toimenpidettä tutkittavalle voidaan antaa esilääkkeeksi rauhoittavaa lääkettä sekä kipua lievittävää lääkettä, mutta useimmiten tutkimus onnistuu ilman lääkitystäkin.

Kolonoskopia eli paksusuolen tähystys tehdään yleensä 130 cm pitkällä taipuisalla video- tai fiberoskoopilla. Videoskopian yhteydessä voidaan ottaa myös kuvia löydöksistä ja mahdollisesti myös näyttää potilaalle itselleen löydöksiä toimenpiteen aikana.

Tutkimus onnistuu yleensä n. 90-95 %:ssa, ts. päästään umpisuoleen asti. 75 %:ssa päästään tarvittaessa näkemään myös ohutsuolen loppuosa eli ileum. Tutkimus kestää n. 20-60 min.

Tutkimus aloitetaan yleensä potilaan ollessa makuulla vasemmalla kyljellään polvet ja lonkat koukistettuina. Skooppia kuljetetaan vähitellen näkökontrollissa suoleen, ja syntyvät lenkit pyritään oikaisemaan mahdollisimman varhain skooppia pois vetämällä. Alkuvaihe on yleensä aina hankalampi, koska hankalimmat ja kivuliaimmat mutkat sijaitsevat paksusuolen vasemmalla puolella.Tutkittava voidaan kääntää tutkimuksen keskivaiheilla selälleen, jolloin avustaja voi tukea käsillään hänen vatsanpeitteittään, ettei hankalia, kivuliaita lenkkejä pääsisi syntymään ja skopia etenisi nopeammin.

Pääsy umpisuoleen varmistuu, kun nähdään umpilisäkkeen aukko tai ileosekaaliläppä. Poistulo onkin aina helpompaa, ja silloin varsinaisesti tarkistetaan suoli huolellisesti ja otetaan tarvittavat näytteet pienillä koepalapihdeillä limakalvolta tai poistetaan polyypit. Nämä toimenpiteet ovat kivuttomia potilaalle.

Jaa