Matalan kynnyksen tuki työterveydessä
Lue lisää
Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista on kohonneessa työuupumusriskissä. Työterveysasiakkaana saat matalan kynnyksen keskustelutukea OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai varaamalla ajan työterveyshoitajalle.
Tarkistettu 7.11.2025
Työuupumus on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä työperäinen oireyhtymä, jossa työn vaatimukset ylittävät yksilön voimavarat. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat:
Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, mutta se voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Siksi sen varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työuupumus sellaisenaan ei oikeuta sairauspoissaoloon ja sairauspäivärahan maksuun. Sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan työkykyä alentavien oireiden perusteella työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työuupumuksen juurisyyt liittyvät usein työolosuhteisiin, mutta myös yksilön elämäntilanne, ajattelutavat ja palautumisen keinot vaikuttavat siihen, miten kuormitus työssä koetaan ja miten sitä kestetään. Työuupumuksen taustalla olevien syiden tunnistaminen ja aktiivisten ratkaisukeinojen hakeminen kuuluvat keskeisesti työterveyspsykologin tehtäviin.
Työuupumustapauksissa työterveyspsykologin vastaanotolla:
Jäsennetään yhdessä työntekijän kanssa myös mahdollisia, uupumusoireita ruokkivia haitallisia käyttäytymismalleja, esimerkiksi:
Työterveyspsykologin tukee voimavarojen vahvistamisessa ja etsii yhdessä työntekijän kanssa aktiivisia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.
Toimien kohdentaminen työpaikalle varhaisessa vaiheessa on keskeinen tuki työntekijälle työuupumistilanteen korjaamisessa. Työterveyspsykologi voi auttaa työntekijää keskustelemaan oman esihenkilön kanssa työuupumukseen johtaneista tekijöistä. Työterveyspsykologi voi myös ehdottaa yhteistä työterveysneuvottelua esihenkilön kanssa, jos työntekijä itse on siihen valmis. Työterveysneuvottelussa suunnitellaan toipumista ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla.
Lisäksi työterveyspsykologi arvioi myös muun tuen tarpeen, esimerkiksi ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille.
Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi. Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
Lääkärin määräämä sairauspoissaolo voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti. Kun työmäärä on sopiva ja työolosuhteet tukevat työhyvinvointia, työnteko on hyväksi ihmisen psyykkiselle terveydelle.
Käytämme työuupumusoireiden kartoittamisessa Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmää, joka arvioi työuupumuksen neljää ydinoiretta. BAT:n liikennevalomalli auttaa hahmottamaan oireiden vakavuutta:
Työuupumusta itsellään epäilevä työntekijä saa BAT-kyselyn täytettäväksi aloittaessaan keskustelun OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai työterveyshoitajan vastaanotolla.
Työterveyslääkärin arvio voi olla tarpeen, jos:
Työssä uupumisen ehkäisy ja varhaiset ratkaisukeinot löytyvät usein työn rakenteista ja esihenkilötuesta. Työn vaatimusten ja voimavarojen on oltava tasapainossa ja työssä haitalliselle kuormitukselle altistavat tekijät tulee saattaa kuntoon. Työtä voidaan kehittää monella tavalla ja se onnistuu parhaiten yhdessä keskustellen. Usein jo pienetkin keinot edistävät työssä pärjäämistä ja torjuvat haitallista uupumista.
Työnantajan vastuulla on:
Paluu töihin työuupumuksen jälkeen riippuu yksilöllisestä toipumisprosessista ja siitä, kuinka vakava työuupumus on ollut. Toipuminen voi viedä kuukausia, ja se voi vaatia työolosuhteiden muutoksia sekä työkuorman väliaikaista vähentämistä. Työterveyshuolto ja lääkäri arvioivat yhdessä työntekijän kanssa, milloin on turvallista ja järkevää palata töihin. Tärkeää on, että työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti valmis palaamaan työelämään.
Jos koet työuupumuksen oireita, kuten voimakasta väsymystä, kyynistymistä tai ammatillisen itsetunnon laskua, on suositeltavaa hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta uupumus ei etene vakavaksi. Työterveyslääkäri voi arvioida tilanteesi ja tarvittaessa ohjata sinut työterveyspsykologin ohjaukseen ja neuvontaan. Lisäksi, jos huomaat, että vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen ei ole riittävää tai jos koet muita uupumukseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai somaattisia oireita, on syytä konsultoida lääkäriä.
Lievä työuupumus on yleistä. Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista kärsii siitä. Vakavasta työuupumuksesta kärsii arviolta 2–3 prosenttia. Työuupumuksen hoitoon löytyy tehokkaita keinoja. Hoitoon kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa, jotta työuupumus ei etene vakavaksi.
