Sjukfrånvaro och sjukdagpenning
Läs mer
Lindrig arbetsutmattning är vanligt och drabbar cirka en fjärdedel av alla personer i arbetsför ålder i Finland.
Reviderad 2025-11-07
Utbrändhet är ett störningstillstånd som utvecklas på grund av långvarig arbetsstress. Personer som ställer höga krav på sitt arbete, är mycket engagerade och har en stark pliktkänsla är utsatta för utbrändhet. Om därtill arbetsförhållandena är belastande, målsättningarna ouppnåeliga och arbetstagaren eller arbetsgemenskapen saknar tillräckliga färdigheter och sätt att lösa problem och konflikter, finns det en risk för utmattning.
Företagsläkaren ansvarar för behandlingen av utbrändheten men de kan också styra den utmattade arbetstagaren till handledning och rådgivning hos en företagspsykolog som kartlägger kundens situation.
Företagspsykologen och arbetstagaren kan tillsammans gå igenom hurudana krav arbetstagaren ställer på arbete och liv överhuvudtaget och hur han eller hon kan påverka dem. Eftersom utmattning är stress som blivit kroniskt och beror på att de egna resurserna inte längre räcker till för att nå kraven, måste personen antingen ändra på sina krav eller få tillgång till mera resurser.
Många av dem som blir utbrända präglas ofta av stressfaktorer som inte har att göra med arbetslivet. Därför brukar man i företagspsykologens handledning behandla alla de olika stressfaktorerna som sina egna delar. Den som är utbränd saknar ett långsiktigt och klart synsätt. Därför är det viktigt att skapa klarhet i dennes livssituation, vilket bidrar till att de känner att de har kontroll över saker och ting.
Utöver de belastande faktorerna kan arbetspsykologen och kunden också granska kundens resurser, så som levnadsvanor, sociala relationer och kundens egna sätt att lösa problem. Firstbeat-mätning av variationen i pulsfrekvensen kan vara ett bra hjälpmedel när man kartlägger utbrändheten. Variationen i pulsfrekvensen anger huruvida människan återhämtar sig från belastning.
Työuupumus on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä työperäinen oireyhtymä, jossa työn vaatimukset ylittävät yksilön voimavarat. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat:
Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, mutta se voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Siksi sen varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työuupumus sellaisenaan ei oikeuta sairauspoissaoloon ja sairauspäivärahan maksuun. Sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan työkykyä alentavien oireiden perusteella työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työuupumuksen juurisyyt liittyvät usein työolosuhteisiin, mutta myös yksilön elämäntilanne, ajattelutavat ja palautumisen keinot vaikuttavat siihen, miten kuormitus työssä koetaan ja miten sitä kestetään. Työuupumuksen taustalla olevien syiden tunnistaminen ja aktiivisten ratkaisukeinojen hakeminen kuuluvat keskeisesti työterveyspsykologin tehtäviin.
Työuupumustapauksissa työterveyspsykologin vastaanotolla:
Jäsennetään yhdessä työntekijän kanssa myös mahdollisia, uupumusoireita ruokkivia haitallisia käyttäytymismalleja, esimerkiksi:
Työterveyspsykologin tukee voimavarojen vahvistamisessa ja etsii yhdessä työntekijän kanssa aktiivisia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.
Toimien kohdentaminen työpaikalle varhaisessa vaiheessa on keskeinen tuki työntekijälle työuupumistilanteen korjaamisessa. Työterveyspsykologi voi auttaa työntekijää keskustelemaan oman esihenkilön kanssa työuupumukseen johtaneista tekijöistä. Työterveyspsykologi voi myös ehdottaa yhteistä työterveysneuvottelua esihenkilön kanssa, jos työntekijä itse on siihen valmis. Työterveysneuvottelussa suunnitellaan toipumista ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla.
Lisäksi työterveyspsykologi arvioi myös muun tuen tarpeen, esimerkiksi ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille.
Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi. Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
Lääkärin määräämä sairauspoissaolo voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti. Kun työmäärä on sopiva ja työolosuhteet tukevat työhyvinvointia, työnteko on hyväksi ihmisen psyykkiselle terveydelle.
Käytämme työuupumusoireiden kartoittamisessa Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmää, joka arvioi työuupumuksen neljää ydinoiretta. BAT:n liikennevalomalli auttaa hahmottamaan oireiden vakavuutta:
Työuupumusta itsellään epäilevä työntekijä saa BAT-kyselyn täytettäväksi aloittaessaan keskustelun OmaMehiläisen Digiklinikan työterveysasemalla tai työterveyshoitajan vastaanotolla.
Työterveyslääkärin arvio voi olla tarpeen, jos:
Työssä uupumisen ehkäisy ja varhaiset ratkaisukeinot löytyvät usein työn rakenteista ja esihenkilötuesta. Työn vaatimusten ja voimavarojen on oltava tasapainossa ja työssä haitalliselle kuormitukselle altistavat tekijät tulee saattaa kuntoon. Työtä voidaan kehittää monella tavalla ja se onnistuu parhaiten yhdessä keskustellen. Usein jo pienetkin keinot edistävät työssä pärjäämistä ja torjuvat haitallista uupumista.
Työnantajan vastuulla on:
Återgång till arbetet efter en arbetsrelaterad utmattning beror på den individuella återhämtningsprocessen och utmattningens allvarlighetsgrad. Återhämtningen kan ta månader och kan kräva förändringar i arbetsförhållandena och en tillfällig minskning av arbetsbelastningen. Företagshälsovårdaren och läkaren kommer att arbeta tillsammans med arbetstagaren för att bedöma när det är säkert och rimligt att återgå till arbetet. Det är viktigt att arbetstagaren är fysiskt och psykiskt redo att återgå till arbetet.
Om du upplever symtom på utmattning i arbetet, t.ex. svår trötthet, cynism eller försämrad yrkesmässig självkänsla, är det lämpligt att du så snart som möjligt uppsöker en företagshälsovårdsläkare. Tidigt ingripande är viktigt för att förhindra att utmattningen blir allvarlig. Företagsläkaren kan bedöma din situation och vid behov hänvisa dig till en arbetspsykolog för rådgivning och vägledning. Om du dessutom märker att din återhämtning på fritiden inte är tillräcklig eller om du upplever andra symtom som är relaterade till utmattning, t.ex. sömnproblem eller somatiska symtom, bör du kontakta läkare.
Lindrig arbetsutmattning är vanligt. Ungefär en fjärdedel av finländarna i arbetsför ålder lider av den. Svår arbetsutmattning uppskattas drabba 2-3 %. Det finns effektiva sätt att behandla arbetsutmattning. Det lönar sig att söka vård i ett tidigt skede för att förhindra att utmattningen blir allvarlig.
