Ohjeita asiointiin
Lue lisää
Yleislääkäreiden hinnat voivat vaihdella asiantuntijan mukaan. Tarkemman hinnan näet yleislääkärin omalta sivulta tai verkkoajanvarauksesta klikkaamalla lääkärin nimeä.
| Palvelu | Hinta-arvio | Info |
|---|---|---|
| Vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 95,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 103,80 € Hinta-arvio alk. 95,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 103,80 € | Hinta per käynti. |
| Vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 131,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 139,10 € Hinta-arvio alk. 131,10 € Ilman Kela-korvausta alk. 139,10 € | Hinta per käynti. |
| Vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 173,60 € Ilman Kela-korvausta alk. 181,60 € Hinta-arvio alk. 173,60 € Ilman Kela-korvausta alk. 181,60 € | Hinta per käynti. |
Tarkistettu 1.3.2025
Julkaistu 3.3.2025
Puutiaisaivokuumeen itämisaika vaihtelee noin 7–28 päivän välillä. Eurooppalaisen virustyypin taudinkuva on usein kaksivaiheinen. Noin 10–30 % tartunnan saaneista saa ensimmäisen vaiheen oireita ja heistä noin yksi kolmesta saa vakavampia toisen vaiheen oireita. TBE-tartunta voi siis olla oireeton.
Alkuvaiheessa puutiaisaivokuumeen oireet voivat olla epämääräisiä ja muistuttavat flunssaa. Tyypillisiä ensimmäisen vaiheen oireita ovat esimerkiksi kuume, päänsärky ja nivelsärky. Ensimmäisen vaiheen oireet kestävät noin viikon, jonka jälkeen useimmat toipuvat ja saavat elinikäisen immuniteetin.
Aivotulehdus voi kehittyä, jos tauti etenee toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen tyypillisiä oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys ja pahoinvointi. Myös muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita, voi esiintyä.
Jos puutiaisaivokuume etenee toiseen vaiheeseen, on viimeistään hakeuduttava hoitoon. Hoitamattomana puutiaisaivokuume voi aiheuttaa vaurioita aivoihin, pitkäaikaisia oireita tai olla jopa hengenvaarallinen.
Puutiaisaivokuumeen epäily vaatii aina lääkärin arvion, erityisesti jos oireet ovat vakavia tai neurologisia. Etävastaanotto voi riittää alkuvaiheen oireiden arviointiin, mutta fyysinen lääkärikäynti on suositeltavaa, jos oireet pahenevat tai halutaan varmistaa diagnoosi.
Puutiaisaivokuumeen diagnoosi tehdään verikokeilla, joilla etsitään TBE-viruksen ja IgM-luokan vasta-aineita. TBE-vasta-aineiden löytyminen kertoo, että on altistunut TBE-virukselle.
Puutiaisaivokuumeen hoito on pääasiassa oireenmukaista, sillä virukseen ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja estää komplikaatioiden kehittyminen.
Lieviä oireita voi hoitaa kotona kipulääkkeillä, kuumetta alentavilla lääkkeillä, levolla ja nesteytyksellä. Vakavissa tapauksissa potilas saattaa tarvita sairaala- ja tukihoitoa, kuten nesteytystä tai apua hengittämiseen.
Enemmistö TBE-virukseen sairastuneista ei saa oireita ollenkaan ja suurin osa oireita saavista toipuu täysin. Puutiaisaivokuumeen kuolleisuus on noin 0,5–1 %.
Osa sairastuneista voi kärsiä pitkäaikaisista tai pysyvistä oireista. Nämä oireet muistuttavat aivovamman oireita ja vaihtelevat sen mukaan, mihin osaan aivoja tulehdus on tehnyt tuhoa.
Puutiaisaivokuumeen krooninen muoto on harvinainen, mutta se voi vaikuttaa hoitovaihtoehtoihin ja vaatia pitkäaikaista seurantaa.
Puutiaisaivokuumeen esiintyvyys on kasvanut viime vuosikymmeninä. TBE-viruksen kantajien osuus punkkien keskuudessa vaihtelee suuresti alueen mukaan, mutta se on yleensä noin 1–2 %. Punkin purema ei siis aina johda tartuntaan, mutta tartuntariski on olemassa erityisesti korkean esiintyvyyden alueilla ja kasvaa sitä mukaan, mitä enemmän luonnossa liikkuu.
Puutiaisaivokuumetta esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla sekä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomen rajakunnissa. Punkkien kantama TBE-virus on yleisempää tietyillä maantieteellisillä alueilla sekä maastoissa, joissa punkit viihtyvät. Alueelliset erot johtuvat osittain maantieteellisistä ja ilmastollisista tekijöistä, jotka vaikuttavat punkkien elinympäristöön ja aktiivisuuteen.
Puutiaisaivokuumetta esiintyy yksittäistapauksina myös muualla rannikkoalueilla. Tartuntojen määrä on todennäköisesti kuitenkin huomattavasti suurempi kuin todettujen tapausten määrä.
TBE-virus kuuluu flavivirusten ryhmään ja sen biologiset ominaisuudet tekevät siitä vaarallisen. Virus kykenee tunkeutumaan keskushermostoon ja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa aivotulehduksen.
TBE-viruksen tehokas leviäminen punkkien välityksellä johtuu viruksen kyvystä säilyä punkin sylkirauhasissa, mistä se siirtyy eläimeen tai ihmiseen pureman yhteydessä. Tartunta tapahtuu minuuteissa. Myös nymfit ja toukat, punkkien varhaiset kehitysvaiheet, voivat levittää virusta veriaterian yhteydessä, jota ne tarvitsevat kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen.
Puutiaisaivokuumeen voi saada myös infektoituneiden lehmien, vuohien ja lampaiden pastöroimattomasta maidosta. Pastöroimattomien meijerituotteiden nauttimista onkin syytä välttää alueilla, joilla tautia esiintyy.
Koska TBE-virus tarttuu punkin puremasta minuuteissa, puutiaisaivokuumetta voi ehkäistä parhaiten suojaavalla vaatetuksella, punkkeihin tehoavalla hyönteiskarkotteella ja TBE-rokotteella. Myös punkkitarkastuksen tekeminen luonnossa liikkumisen jälkeen auttaa ehkäisemään punkin puremia.
Puutiaisaivokuume on virustauti, joka leviää yleensä punkkien pureman välityksellä. Puutiaisaivokuume tunnetaan myös nimillä puutiaisaivotulehdus ja Kumlingenin tauti. Taudin englannin kielinen nimi on tick-borne encephalitis (TBE).
Viruksesta on olemassa eurooppalainen, siperialainen ja Kauko-Idän alatyyppi. Suomessa esiintyy pääasiassa eurooppalaista virustyyppiä, jonka taudinkuva on usein kaksivaiheinen.
Suomessa yleisemmin esiintyvän virustyypin taudinkuva on usein kaksivaiheinen. Enemmistö TBE-virukseen sairastuneista ei saa oireita ollenkaan ja suurin osa oireita saavista toipuu täysin.
Jos oireita saa, puutiaisaivokuume aiheuttaa aluksi flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä, mutta voi edetä vakavampiin neurologisiin oireisiin, kuten niskajäykkyyteen ja tasapainohäiriöihin.
Puutiaisaivokuumeen itämisaika punkin puremasta oireiden alkuun vaihtelee noin 7–28 päivän välillä. Noin 10–30 % tartunnan saaneista saa ensimmäisen vaiheen oireita ja heistä noin yksi kolmesta saa vakavampia toisen vaiheen oireita.
Puutiaisaivokuumetta voi ehkäistä parhaiten:
Myös punkkitarkastuksen tekeminen luonnossa liikkumisen jälkeen auttaa ehkäisemään punkin puremia.
Puutiaisaivokuume voi olla vaarallinen. Tartunta voi johtaa vakaviin neurologisiin komplikaatioihin ja vaatia sairaalahoitoa. Puutiaisaivokuumeen kuolleisuus on noin 0,5–1 %. Kuitenkin enemmistö TBE-virukseen sairastuneista ei saa oireita ollenkaan ja suurin osa oireita saavista toipuu täysin.
Puutiaisaivokuume on yleensä vakavampi, koska se voi aiheuttaa aivotulehduksen ja neurologisia vaurioita. Borrelioosi taas on bakteeri-infektio, joka on taudin varhaisessa vaiheessa hoidettavissa antibiooteilla.
Suomessa suurin riski saada puutiaisaivokuume on pääasiallisesti rannikkoseuduilla ja muiden suurempien vesistöjen läheisyydessä. Ahvenanmaan maakunnassa sairastuvuus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea.
Puutiaisaivokuumetta esiintyy esimerkiksi:
Muualla maailmassa puutiaisaivotulehdustartunnan voi saada:
Puutiaisaivokuume ei voi tarttua ihmisestä toiseen.
TBE-rokotteen hinta vaihtelee, mutta se on yleensä noin 70–80 euroa per annos. Rokotussarja koostuu useammasta annoksesta. Katso punkkirokotuksen ajantasainen hinta täältä.
