Borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen borrelioosi tai Lymen tauti on punkkien levittämä tartuntatauti, jota vastaan ei ole rokotetta. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos punkin pureman jälkeen iholle ilmaantuu rengasmainen, borreliatartuntaan viittaava ihottuma. Borrelioosia voi epäillä erityisesti, jos on oleillut punkkialueella ja saanut punkin pureman.

Taudin leviämistapa ja varhaisvaiheen oireet on hyvä tuntea, sillä varhaisvaiheen borrelioosia voidaan hoitaa tehokkaasti antibioottilääkityksellä. Arvioiden mukaan borrelioosin varhaisvaiheeseen sairastuu Suomessa vuosittain 3 000–4 000 ihmistä. Jos varhaisvaihe jätetään hoitamatta antibiooteilla, kehittyy noin puolelle sairastuneista taudin myöhempiä oireita, jotka voivat olla moninaisia ja vakavia sekä aiheuttaa pysyviä muutoksia.

Varaa aika punkkirokotukseen

Missä borrelioosia esiintyy?

Suomessa borrelioosia esiintyy samoilla alueilla kuin punkkejakin; eniten tapauksia on todettu Ahvenanmaalla ja Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla, mutta tapauksia on myös muualla Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle asti.

Suomessa ensimmäiset borrelioositapaukset todettiin 1980-luvulla, mutta Euroopassa sitä on esiintynyt varmuudella ainakin sadan vuoden ajan. Amerikassa Lymen borrelioosi on yleisin hyönteisten levittämä sairaus ja taudin yleisyys on tietyillä alueilla johtanut hysteriaan. Myös Keski-Euroopassa ja Ruotsissa borrelioosi on huomattavan yleinen.

Miten borrelia tarttuu?

Borrelioosin eli Lymen taudin aiheuttaa punkkien kantama borreliabakteeri, voi siirtyä ihoon punkin pureman tai joskus harvoin myös paarman pureman välityksellä. Borrelian siirtymisen riski punkista ihmisen ihoon kasvaa huomattavasti vasta sen jälkeen, kun punkki on ollut kiinnittyneenä iholla vuorokauden. Kaikki punkit eivät ole borreliabakteerin kantajia, vaan tartuntavaarallisten puutiaisten osuus eri alueilla vaihtelee paljon.

Varaa aika punkkirokotukseen

Borrelioosin oireet

Varhaisvaiheen borrelioosin oireet

Varhaisvaiheen borrelioosin oireet ovat tyypillisesti ihomuutoksia. Punkin puremakohdasta alkaa levitä rengasmainen tai tasaisesti punoittava ihottuma, jonka halkaisija kasvaa yli viiden sentin kokoiseksi. Varhaisvaiheeseen voi myös liittyä niveltulehdusoireita. Kannattaa hakeutua lääkäriin, jos havaitsee borrelioosin varhaisvaiheen oireita, koska ne ovat yleensä hoidettavissa antibiootilla.

Myöhäisvaiheen borrelioosin oireet

Jos borrelioosi jää varhaisvaiheessa hoitamatta, bakteeri voi levitä ihosta muualle elimistöön. Myöhäisvaiheen borrelioosin oireet ovat moninaisia ja niitä voi ilmetä yhdessä tai useammassa elimessä viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen. Taudin suosimia paikkoja ovat iho, aivot, hermot ja nivelet.

Niveloireita esiintyy jopa puolella potilaista, mutta selvää niveltä turvottavaa tulehdusta eli artriittia ei kehity kuin viidennekselle potilaista. Tyypillisiä borrelian aiheuttamille niveloireille on oireettomien ja oireellisten kausien vaihtelu. Oireisto voi muistuttaa reumaa. Tyypillisimmillään vain muutama iso nivel, kuten polvi tai nilkka, sairastuu.

Borrelioosi aiheuttaa melko usein myös aivokalvontulehduksen, joka saattaa uusiutua, mutta joka on muiden bakteerien aiheuttamaa tautia lievempi ja voi olla hyvinkin vähäoireinen. Borrelia voi pesiytyä myös itse aivokudokseen.

Myös sydänoireita esiintyy, mutta ne ovat harvinaisempia, sillä niitä kehittyy alle 10 prosentille potilaista. Sydänoireita ilmaantuu tyypillisesti parin kuukauden kuluessa punkin puremasta. Borreliabakteeri voi aiheuttaa yhtäkkisen, jopa väliaikaista tahdistinhoitoa vaativan sydämen harvalyöntisyysvaiheen. Borrelioosi voi joskus myös ilmetä hiljaisesti etenevänä sydänlihaksen tulehduksena.

Kun borrelioosi aiheuttaa tulehduksen keskushermostossa, puhutaan neuroborrelioosista. Neuroborrelioosi voi kehittyä melko nopeasti, viikkojen tai kuukausien kuluessa punkin puremasta ja tartunnasta. Tavallisimpia borrelioosin aiheuttamia neurologisia oireita ovat raajojen ja vartalon alueella esiintyvät repivät kivut ja säryt, jotka aiheuttaa bakteerin pesiytyminen selkäytimestä lähteviin hermojuuriin. Borreliabakteeri voi infektoida myös suoraan aivoista lähteviä hermoja, kuten kasvo-, kuulo- ja näköhermoa. Kasvohermohalvaus on eräs tyypillisimpiä borrelioosin neurologisia ilmenemismuotoja.

Borrelioosin eteneminen

Taudin eteneminen voidaan usein estää lääkehoidolla, vaikka myöhäisvaiheen borrelioosin oireet olisivat jatkuneet pitkään. Jos tauti on aiheuttanut pysyviä muutoksia, kuten esimerkiksi hermovaurioita, voi niitä olla vaikea korjata.

Borrelioosi eroaa monista muista bakteeri-infektioista siinä, ettei taudinkulku ole yleensä erityisen raju. Tulehdus voi edetä hitaasti vuosien ajan, kun potilas elää suhteellisen normaalisti. Sama ihminen voi sairastua borrelioosiin toistuvasti. Vaikka elimistöön muodostuisi vasta-aineita, ne eivät suojaa taudin uusiutumiselta.

Borrelioosin tutkiminen

Borrelioosidiagnoosi perustuu pääosin potilaalta saatuihin tietoihin ja hänen oireisiinsa. Potilaalta kysellään tietoja jopa usean vuoden ajalta. Tärkeimpiä tietoja ovat luonnollisesti potilaan asuminen tai vierailut punkkialueella sekä punkinpuremat ja niihin liittyneet ihottumat.

Laboratoriokokeilla saadaan tukea potilaalta saaduille tiedoille ja oireille.Tavallisin laboratoriokoe, jolla borrelioosia etsitään, on borreliaa vastaan muodostuneiden vasta-aineiden mittaaminen potilaan verinäytteestä. Taudin varhaisvaiheen aikana vasta-aineiden muodostuminen on vähäistä, joten vasta-ainetutkimuksella ei löydetä kuin runsas kolmannes tapauksista. Varhaisvaiheen erythema migrans -ihottumandiagnoosi tehdäänkin sen vuoksi useimmiten pelkästään ihottuman ulkonäön perusteella. Jos puremaa ei ole havaittu eikä rengasihottumaa kehity, varhaisvaiheen borrelioosi jää lähes poikkeuksetta diagnosoimatta.

Borrelioositesti vasta-aineiden selvittämiseksi

Jos borrelia jää ihmisen elimistöön pidemmäksi aikaa, vasta-aineita ehtii kehittyä. Myöhäisborrelioosin diagnoosissa vasta-ainetutkimuksella onkin ratkaisevan tärkeä merkitys. Jos potilaalla on aivoihin tai hermoihin liittyviä oireita, vasta-aineet tutkitaan veren lisäksi selkäydinnesteestä.

Vasta-ainetestin suurin ongelma on kuitenkin se, että vaikka testi olisi selkeästi positiivinen, se ei kykene varmuudella näyttämään, onko potilaalla edelleen käynnissä oleva infektio vai ovatko todetut vasta-aineet ainoastaan merkki aiemmin olleesta ja jo parantuneesta infektiosta. Vasta-ainetutkimusten lisäksi voidaan käyttää viljelyä ja borrelian DNA:n monistamista, mutta ne ovat valitettavasti myös monimutkaisia ja aikaa vieviä tutkimuksia.

Borrelioosin hoito

Varhaisvaiheen borrelioosia hoidetaan antibioottilääkityksellä. Kun suun kautta otettava antibioottikuuri aloitetaan ihomuutosvaiheessa, parantuu tulehdus lähes sataprosenttisesti.

Borrelioosin myöhäisvaiheen hoito pyritään keskittämään keskussairaalatasoisiin paikkoihin. Myöhäisvaiheen borrelioosi vaatii pidempiaikaista hoitoa, joka aloitetaan usein suoneen annettavalla antibiootilla ja jatketaan vielä suun kautta.

Kun borrelioosin hoito pitkittyy, puhutaan usein kroonisesta borrelioosista. Pitkistäkin hoidoista huolimatta joillakin potilailla oireet saattavat pysyä osittain ennallaan tai palata hoidon jälkeen takaisin. Oireisto voi jatkua esimerkiksi aivojen alueella siitä syystä, että kudostuho on jo aiheuttanut muutoksia, joita ei voi korjata. Borrelioosi voi myös laukaista ns. autoimmuunireaktion, jolloin elimistön puolustusmekanismit aiheuttavat tuhoa omissa kudoksissa. Näin taudin oireet voivat jatkua, vaikka borrelia onkin jo saatu antibioottikuurilla hävitettyä.

Borrelioosirokote

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Kansankielellä puhutaan punkkirokotteesta eli TBE-rokoteesta, mutta se suojaa kuitenkin ainoastaan puutiaisaivotulehdukselta, ei borrelioosilta. Punkin puremia vastaan voi suojautua vaatetuksella ja punkkitarkastuksella sekä poistamalla iholle tulleet punkit heti, kun huomaa ne.

Varaa aika punkkirokotukseen

Usein kysyttyä borrelioosista

Missä borrelioosia esiintyy?

Suomessa borrelioosia esiintyy samoilla alueilla kuin punkkeja. Eniten borrelioositapauksia on todettu Ahvenanmaalla ja Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla.

Varaa aika punkkirokotukseen

Miten borrelioosi tarttuu?

Borrelioosia aiheuttava borreliabakteeri voi tarttua punkin ja joskus harvoin paarman pureman kautta. Borrelioosiriski kasvaa huomattavasti sen jälkeen, kun punkki on ollut kiinnittyneenä iholla vuorokauden.

Varaa aika punkkirokotukseen

Millaisia borrelioosin oireet ovat?

Borrelioosia voi epäillä erityisesti, jos on oleillut punkkialueella ja saanut punkin pureman. Varhaisvaiheen borrelioosioireet ovat tyypillisesti ihomuutoksia; puremakohdasta leviää rengasmainen tai tasaisesti punoittava ihottuma, jonka halkaisija kasvaa yli viiden sentin kokoiseksi. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, koska varhaisvaiheen tulehdus voidaan yleensä hoitaa tehokkaasti antibiootilla.

Jos borrelioosi jää varhaisvaiheessa hoitamatta, tauti voi levitä ihosta muualle elimistöön. Myöhäisvaiheen oireet taas ovat moninaisia ja usein vaikeita. Oireita voi ilmetä yhdessä tai useammassa elimessä viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen tartunnasta. Tauti aiheuttaa iho-oireiden lisäksi oireita niin aivoissa, hermoissa, nivelissä kuin sydämessäkin.

Varaa aika punkkirokotukseen

Suojaako punkkirokote myös borrelioosilta?

Ei suojaa. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Niin sanottu punkkirokote eli TBE-rokote antaa suojan vain puutiaisaivokuumetta vastaan. Paras keino estää borrelioositartunta on suojautua vaatteilla luonnossa liikkuessa ja tehdä säännöllisesti punkkitarkastuksia.

Varaa aika punkkirokotukseen

lokakuu 2022viikko 39