HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Vaihdevuodet

Vaihdevuodet ja niihin liittyvät oireet kuuluvat jokaisen naisen elämään. Naisella vaihdevuosien eli menopaussin lähestyessä munasarjojen toiminta heikkenee, munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenin tuotanto vähenee. Lopulta munasarjojen toiminta sammuu kokonaan ja kuukautiset loppuvat, mitä kutsutaan menopaussiksi. Toisilla vaihdevuosien vaivat ovat voimakkaampia, toisilla oireita on tuskin ollenkaan. Tehokas keino vaihdevuosioireiden lievittämiseen on estrogeenia sisältävä hormonihoito.

Vaihdevuodet alkavat suurimmalla osalla naisista 45–55 ikävuoden välillä, mutta vaihtelua voi olla jopa 40–60 ikävuoteen. Miesten vaihdevuosia kutsutaan nimellä andropaussi, jossa miessukupuolihormonin (testosteronin) tuotanto laskee iän myötä.

Vaihdevuosien oireet

Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka voivat alkaa jo ennen kuukautisten loppumista. Lähes kaikilla naisilla on joitakin vaihdevuosioireita, mutta niiden voimakkuus vaihtelee. Vaikeimmillaan oireet ovat yleensä vuoden sisällä menopaussista.

Tyypillisiä vaihdevuosioireita ovat

  • Mielialan muutokset
  • Ärtyneisyys
  • Seksuaalinen haluttomuus
  • Hikoilu, ns. kuumat aallot
  • Univaikeudet ja väsymys
  • Sydämentykytys
  • Ihon ja limakalvojen kuivuminen
  • Kuukautisten loppuminen
  • Tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsan karkailu

Oireet voivat olla todella kiusallisia, mutta niistä ei kannata kärsiä, sillä niitä voidaan helpottaa tehokkaasti hormonihoidolla.

Vaihdevuosioireiden hoito

Vaihdevuosioireiden hoito riippuu niiden luonteesta ja vaikeusasteesta. Osaa oireista voi lievittää liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla. Ulkosynnytinten ja emättimen kuivia limakalvoja voi hoitaa tehokkaimmin paikallisestrogeenihoidolla, mikäli sille ei ole terveydellistä estettä (esimerkiksi rintasyöpä). Myös apteekista saatavilla hormonittomilla paikallishoitotuotteilla saa apua kuivuuteen. Jos vaihdevuosioireet ovat hankalia, voidaan oireita lievittää tehokkaasti estrogeenia sisältävällä vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla. Tällöin kannattaa varata aika gynekologin vastaanotolle.

Hormonihoidossa on olennaista, että asiantunteva lääkäri suunnittelee tarkkaan potilaalle sopivimman yksilöllisen hoitovaihtoehdon ja arvioi hoidon tarpeen vuosittain uudelleen. Jos vaihdevuosioireita ei ole tai ne eivät lainkaan häiritse, ei vaihdevuosihormonihoidosta ole osoitettu terveyshyötyä.

Koska vaihdevuosi-iässä naisen riski muun muassa sepelvaltimotautiin ja osteoporoosiin alkaa selvästi nousta, on tässä elämän vaiheessa tärkeää arvioida myös näiden sairauksien riskitekijöitä sekä hoidon tarvetta.

Vaihdevuosihormonihoito

Vaihdevuosihormonihoito perustuu naisen oman hormonitoiminnan jäljittelyyn. Hoidolla korvataan elimistöstä puuttuvaa estrogeenia. Mikäli naisella on kohtu tallella, käytetään aina niin sanottua yhdistelmähoitoa, sillä pelkkä estrogeenihoito lisää muuten kohtusyövän riskiä. Hormonihoidosta saavutettavat hyödyt ovat suurimmat, kun se aloitetaan menopaussi-iässä eikä vasta vuosia myöhemmin.

Yhdistelmähoito

Niin sanotussa yhdistelmähoidossa eli estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmässä voidaan lääkitys annostella suun kautta tabletteina, ihon kautta laastareilla tai yhdistämällä keltarauhastabletteja tai hormonikierukka mihin tahansa estrogeenihoitoon. Hoidon alussa voidaan joutua käyttämään hoitoa, joihin liittyy tyhjennysvuoto kerran kuussa, mutta myöhemmin voidaan yleensä siirtyä vuodottomaan hoitomuotoon.

Joskus potilaalle voi sopia parhaiten tibolonihoito tai estrogeenia ja estrogeenireseptorimodulaattoria (SERM) sisältävä hoito, jotka ovat luonteeltaan estrogeeni-keltarauhashormoniyhdistelmän kaltaisia.

Pelkkä estrogeenihoito

Jos naisen kohtu on poistettu, voidaan vaihdevuosioireita hoitaa pelkällä estrogeenilla. Estrogeeni voidaan annostella ihon kautta geelinä, laastarina tai suihkeena tai ottaa suun kautta tablettina. Ihon kautta annosteltu estrogeeni on ensisijainen tapa naisilla, joilla on veritulpan riskitekijöitä (esimerkiksi lihavuus, tupakointi), sillä silloin vaikutus veritulppariskiin on vähäisin.

Hormonihoidon hyödyt ja haitat

Vaihdevuosien hormonihoitoon liittyy monia hyötyjä, mutta toisaalta myös riskejä, minkä vuoksi on tärkeää aina arvioida hoidon sopivuus yhdessä gynekologin kanssa ennen hoidon aloitusta ja sen aikana.

Suurin hyöty vaihdevuosihormonihoidosta on siitä saatava apu hankaliin vaihdevuosioireisiin, kuten kuumiin aaltoihin sekä estrogeenin puutteesta johtuviin mielialaoireisiin. Kun hankalat oireet helpottuvat, nousee myös elämänlaatu merkittävästi. Estrogeenihoito myös pienentää osteoporoosiriskiä hidastamalla luuston haurastumista.

Vaihdevuosihormonihoito nostaa hieman veritulppa- ja aivoinfarktiriskiä, mikä korostuu naisen ikääntyessä ja muiden riskitekijöiden kasautuessa (esimerkiksi lihavuus, tupakointi). Tämän vuoksi hormonihoitoa ei yleensä voida käyttää, jos nainen on sairastanut aiemmin veritulpan tai riski niihin on hyvin korkea.

Pitkäaikainen hormonihoito estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmällä lisää hieman rintasyövän riskiä. Tämän vuoksi hormonihoitoa käyttävän naisen kannattaa tutkia rintansa säännöllisesti kuukausittain itse sekä lisäksi käydä säännöllisesti mammografiassa.

Hormonihoidon lopetus

Suurimmalla osalla naisista vaihdevuosioireet kestävät yli viisi vuotta, minkä vuoksi myös vaihdevuosihormonihoitoa tyypillisesti käytetään useita vuosia. Mitään ehdotonta yläikärajaa hormonihoidolle ei ole, jos nainen on terve.

Estrogeenimäärän tarve yleensä vähenee naisen ikääntyessä ja hormonihoito voidaan lopettaa jossain vaiheessa. Hormoniannoksessa pyritään aina pienimpään tarpeelliseen määrään ja sen vähentämistä tai hoidon lopettamista kokeillaan ajoittain. On kuitenkin huomioitava, että liian tiheistä lopetusyrityksistä voi olla jopa haittaa. Vaihdevuosihormonihoidon tarve tuleekin arvioida vuosittain gynekologin vastaanotolla.

Asiantuntijana artikkelissa Tuuli Soini, LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Lähteet: Terveyskirjasto