Mies

Sähköposti, tekstiviestit ja muut häiriötekijät keskeyttävät meidät tuon tuosta ja hajottavat tarkkaavaisuuttamme.  Työ on usein hyvin aikaintensiivistä eikä tauko- ja lepohetkiä voi valita vapaasti. Aina emme voi vähentää töiden määrää silloin, kun se olisi oman jaksamisen kannalta viisasta.

Ei siis ole ollenkaan harvinaista, että niin monet kokevat muistin ja keskittymisen vaikeuksia ja että tällaiset kognitiiviset oireet ja ongelmat tulevat enenevässä määrin työterveyshuollon pohdittaviksi. Kognitiivisiin ”muistihuoliin” tulee suhtautua aina vakavasti, vaikka varsinaiset etenevät muistisairaudet ovatkin työikäisillä suhteellisen harvinaisia. 

Tunnista uupumuksen vaikutus muistiin

Koettu muistin heikentyminen liittyy usein enemmän keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeuteen tai työmuistin ylikuormittumiseen.  Työmuisti ei kykene selviytymään, jos tehtäviä on yhtä aikaa paljon ja ympärillä paljon häiriötekijöitä.  Lisäksi univaje, kiire, koettu stressi, masennus- ja ahdistusoireet, päihteiden runsas käyttö sekä eräät lääkeaineet, mm. bentsodiatsepiinit (rauhoittavia lääkkeitä) voivat heikentää vireyttä ja tarkkaavaisuutta.

Uupumusoireyhtymään kuuluu lisäksi samantapaisia aivojen etuosien toiminnan häiriötä kuin masennustilassakin. Tehtävien sujuvan ja johdonmukaisen toteutuksen hidastumisen ja häiriintymisen myötä koetut kuormitus ja kognitiiviset -oireet lisääntyvät.  Huomattava tapahtumamuistin, joka on osa pitkäkestoista muistia, heikkeneminen on tyypillistä Alzheimerin taudissa, mutta jossakin määrin sitä havaitaan myös esimerkiksi työuupumus- ja masennustiloissa, jolloin se liittynee myös työmuistin kuormittumiseen.

Työn järjestämisessä tulisi ottaa huomioon yksilön tiedonkäsittelyn ominaisuudet ja mahdollistaa riittävän työtahdin itsesäätely sekä optimaaliset olosuhteet keskittymiseen silloin, kun keskittymistä tarvitaan.  Myös tilojen ja työkalujen (ml. koneet ja esim. tiedonkäsittelyn välineet käyttöliittymineen) tulisi olla sellaiset, että ne sopeutuvat ihmisen ominaisuuksiin eikä päinvastoin. 

Lue myös

Huolehdi sydänterveydestä

Ihminen voi itse pitää huolta omasta muististaan ja kognitiivisesta toimintakyvystään ensinnäkin huolehtimalla sydänterveydestään.  Tämä tarkoittaa tupakoimattomuutta, sydänterveellistä ruokavaliota, säännöllistä liikuntaa sekä mahdollisen kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoitamista.  Tällä tavoin voi pienentää vaaraa niin sydän- kuin aivosairauksiinkin.

Aivot tarvitsevat kuormitusta

Aivot tarvitsevat riittävästi kuormitusta aivan kuten lihaksetkin.  Liian vähäinen kiire ja kuormitus ovat aivan yhtä haitallisia aivojen toiminnalle kuin liika kiire ja kuormitus – esimerkiksi hyvin yksitoikkoinen toistotyö on erittäin haasteellista vireyden, tarkkaavaisuuden ja aivojen toimintakyvyn säilymisen kannalta.  

Fyysinen kuormitus ja liikunta ovat erittäin hyvää harjoitusta aivolle.  Mieliala, vireys ja tarkkaavaisuus kohenevat välittömästi liikuntasuorituksen jälkeen. Myös sosiaalinen aktiivisuus on hyvästä – se tarjoaa aivoillekin harjoitusta ja täydentää fyysisen ja älyllisen aktiivisuuden vaikutusta.

Uni on tärkeää muistille

Päivän aikana mieleen kerätyt asiat prosessoidaan pääosin aivojen hippokampuksessa yöunen aikana. Kun uni on hyvää, jäävät asiat pitkäaikaismuistiin.  Yöunen määrä ja laatu ovat tärkeitä. Tarvitsemme 3-5 täyttä 90 minuutin unisykliä, joissa kussakin on niin syvän unen vaiheita kuin pinnallisempaa REM-untakin, jolloin havahdumme helposti hereille ja näemme paljon unia.  Stressi, ahdistus, masennus, päihteet ja rauhoittavat lääkkeet haittaavat aina unen laatua ja usein myös sen määrää.

Lue myös

Milloin muistia kannattaa tutkia tarkemmin

Muistiongelmien laatua on syytä selvitellä tarkemmin viimeistään siinä vaiheessa, kun työikäisen kokemat kognitiiviset ongelmat eivät selkeästi selity edellä mainituilla seikoilla eivätkä korjaudu asianmukaisin toimenpitein. Tällöin on pidettävä mielessä myös etenevän muistisairauden mahdollisuus.  Työterveyshuollossa 55 vuotta täyttäneiden muistioireiden seulomiseksi ja arvioimiseksi voidaan käyttää CERAD-tehtäväsarjaa, jota täydennetään neuropsykologisella tutkimuksella.  Ensin mainitulla voidaan kohtuullisen hyvin löytää esimerkiksi Alzheimerin taudin merkkejä ja jälkimmäisellä vielä tarkemmin erotella toiminnallisia ja orgaanisia kognitiivisia häiriöitä.  Mikäli erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, on neurologisen muistipoliklinikan tehtävä nämä järjestää.

Lue myös

Ari Rosenvall
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Mehiläinen Ympyrätalo

Jaa