Geriatria
Needs review

Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy ikääntymiseen ja ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Geriatrinen hoito vaatii siis osin yleislääketieteellistä osaamista, mutta samalla myös erityisosaamista, sillä esimerkiksi monisairastavuus ja pitkäaikaissauraudet tuovat omat haasteensa ikäihmisten oikeanlaisen diagnoosin ja hoidon saavuttamiseksi. Suurimmalla osalla yli 75-vuotiaista on kuitenkin vähintään yksi toimintakykyä heikentävä sairaus.

Mitä geriatri tekee?

Sekä ikäihmisten fyysiset, henkiset, toiminnalliset ja sosiaaliset olosuhteet että niiden hoito yksilöllisesti kuuluvat geriatrin tehtäviin

Geriatrisesta asiantuntemuksesta hyötyvät etenkin monisairaat, runsaasti lääkkeitä käyttävät tai muistihäiriöistä kärsivät ikäihmiset. Geriatri on eräänlainen ikäihmisen yleislääkäri, jonka tehtävänä on arvioida kokonaisvaltaisesti potilaansa terveydentilaa.

Tarve ikääntyvien hoidon erityisosaamiseen lisääntyy jatkuvasti, sillä väestö ikääntyy. Hyvä hoito edellyttää lääkäriltä tietoa normaalista ikääntymisestä, ikääntymisen vaikutuksista elimistön toimintaan ja ikääntyvien henkilöiden sairauksien erityispiirteiden tuntemista. 

Lue myös: Mehiläisen tutkimus: eläkkeella olevien 5 suurinta terveyshuolta

Geriatrian erikoislääkäri muovaa potilaille yksilöllisen hoitosuunnitelman, siten että potilas saa kaiken tarvitsemansa avun ja lääkityksen. Ikäihmisten osalta varsinkin lääkityksen hallitseminen on haastavaa, liittyen lääkkeiden runsaaseen käyttöön. Geriatrille potilaalle annettavan lääkityksen arviointi on osa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa, jolla varmistetaan mielekäs ja tasapainoinen hoito sekä lääkitys.

Geriatrinen hoito

Hoitopäätöksiä tehdessään geriatrian erikoislääkäri pyrkii parhaaseen ratkaisuun ottaen huomioon kokonaistilanteen. Tarvittaessa potilas ohjataan hoitoon muille erikoisaloille. Kokonaisvastuu hoidosta on kuitenkin geriatrilla.

Geriatrit tekevät lisäksi ikäihmisten ylläpitävää terveydenhoitoa, toimintakyvyn ja geriatrisen kuntoutuksen arviointia sekä muistihäiriötutkimuksia.

Geriatri pääsee harvoin näkemään potilaansa täydellistä parantumista sairaudesta, koska suurin osa ikäihmisten sairauksista on pitkäaikaisia ja parantumattomia. Sen sijaan tavoitellaan parasta mahdollista elämänlaatua hoitamalla oireita hyvin ja säilyttämällä potilaan itsenäinen toimintakyky mahdollisimman pitkään.

Monilääkitys

Keskeinen alue geriatrian erikoislääkärin työssä on potilaan lääkityksen jatkuva arviointi. Vanhuksilla on tavallisesti useita samanaikaisia sairauksia ja siksi myös runsas lääkitys. Lääketiede on nykyisin eriytynyt hyvinkin kapeiksi erityisosaamisen alueiksi. Jokaisen erikoisalan lääkäri pyrkii hoitamaan oman alansa sairaudet mahdollisimman hyvin käyttäen tehokkaita lääkehoitoja.

Mitä enemmän lääkkeitä on käytössä, sitä enemmän tulee ongelmia lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutusten kanssa. Näitä epätoivottuja vaikutuksia hoidetaan taas uusilla lääkkeillä. Ikäihmisten lääkitys pitäisikin toteuttaa kokonaistilanteen eikä yksittäisten sairauksien pohjalta

On ensiarvoisen tärkeää, että monisairasta ja -lääkittyä vanhusta hoitava lääkäri hallitsee kokonaisuuden ja pyrkii löytämään tasapainon lääkityksen haittojen ja hyötyjen välillä. Tämä on geriatrillekin haasteellinen tehtävä. Geriatrin asiantuntemus korostuu varsinkin muistihäiriöpotilaiden lääkehoidon toteutuksessa.

Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät

Fyysisten sairauksien hoitaminen lääketieteen keinoin on vain yksi ikäihmisen hyvinvointia edistävä tekijä. On tärkeä ymmärtää, että vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavat suuresti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Ne täytyykin hoitoa suunniteltaessa ottaa yhtä lailla huomioon. Monilla vanhuksilla masennus ja yksinäisyys voivat heikentää toimintakykyä paljon enemmän kuin fyysiset sairaudet, vaikka niitä olisikin objektiivisesti arvioiden paljon.

Yksinäisyys ja turvattomuus saattavat johtaa ennenaikaisesti laitoshoitoon huolimatta siitä, että vanhuksella olisi runsaasti fyysisiä voimavaroja jäljellä. Toisaalta myös vahva tukiverkosto ja oma tunne pärjäämisestä kantavat vanhusta kotioloissa pitkään. Itsenäistä selviytymistä pystytään lisäksi parantamaan muokkaamalla elinympäristöä esim. asunnonmuutostöillä ja riittävillä apuvälineillä niin, että se vastaa paremmin ikäihmisen tarpeita. Yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta voidaan lievittää päiväkeskuskäynneillä ja ystäväpalveluilla. Myös päivittäinen liikkuminen ylläpitää fyysisen kunnon ohella henkistä hyvinvointia.

Kotisairaanhoito ja arjen tuki ikääntyneelle

Suurin osa ikääntyneistä toivoo saavansa hoitoa ja palveluita kotiin kunnon heikentyessä. Tunne oman elämän hallinnasta on kotioloissa suurin ja elämänlaatu sairauksista huolimattakin useimmiten paras. Myös valtakunnallisissa vanhustenhoidon laatusuosituksissa pidetään ensisijaisena tavoitteena sitä, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään.

Yleensä vanhuksen suurin tuki ovat omaiset ja ystävät. Apua kotiin on saatavilla myös kotihoidosta. Kotihoito ikääntyneelle muodostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Kotipalvelu auttaa ja tukee päivittäistä selviytymistä arjessa. Kotisairaanhoito tuo terveydenhuollon palvelut kotiin silloin, kun potilaan on vaikea lähteä itse sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Katso kaikki Mehiläisen geriatrian asiantuntijat!

Tutustu myös näihin aiheisiin:

Muisti ja muistisairaudet

Mehiläisen kotipalvelut ikääntyneelle

Sydän- ja verisuonitaudit